Heh, ei auttanut vaikka kävin reilun vuoden vetämässä henkeä poissa palstalta. Edelleen tunnun ajautuvan kiistoihin, ilmeisesti kirjoitustyylini tai sitten vaan mielipiteiteni johdosta, pahoittelut siitä, se ei ole itsetarkoitus.
Kotisivuiltani löytyy oma projekti ja jos ei ole sitä nähnyt, niin osoite on:
http://koti.mbnet.fi/harry-kt/teatteri/
Rakenne on tuntunut erittäin onnistuneelta ja toiminnassa en ole havainnut mitään vikaa. Seinissä on ilmaraot jotka mahdollistavat sisäänpäin kuivumisen ja jos diffuusiovirta ei sattuisi patolevyyn tiivistymään, niin ainakin patolevy pitää kosteat massat irti sokkelista. Minulla on tässä omassa projektissa ollut se luxus, että olen saanut kapilaarikatkot jo anturoiden alle, mikä monesti on mahdotonta. Ilmanvaihto toimii edelleen painovoimaisesti ja senkään suhteen ei ole ollut valittamista.
tässä parit kuvat siitä miten on edistytty, sivujen päivitys on vähän jäänyt
http://koti.mbnet.fi/harry-kt/alakerta/
http://koti.mbnet.fi/harry-kt/baari/
Kellariremontti ilman fuktisolia
Tervetuloa vaan takaisin Harry, tosin DVD Plazan puolella olemme kyllä kirjoitelleet samoihin paikkoihin. Nimimerkki vaan on siellä toinen (Fatbastard).
Hyvä homma, että toimii, juuri nämä on ne asiat jotka kannattaa ottaa esille... kehittävällä tavalla. Silloin ei myöskään ajaudu niin pahoihin kiistoihin. Tosin kiistat on hyviä, niin kauan kun löytyy perusteluita, ja ei mennä yli rajan.
Mielenkiinnolla kokoajan projektiasi olen seuraillut.
En kyllä usko, että kukaan tällä palstalla on sitä mieltä, että Fuktisol on ainoa oikea ratkaisu (en usko, että edes Matti). Joissain tilanteissa se on vallan mainio, toisissa se on turhaa hifistelyä.
Tulinen luonne ei tosiaan tainnut kadota vuoden hengähdystauolla ;-) Hyvä, että vaihdot nimimerkin takaisin vanhaksi, tuo G oli hieman tylsä.
Hyvä homma, että toimii, juuri nämä on ne asiat jotka kannattaa ottaa esille... kehittävällä tavalla. Silloin ei myöskään ajaudu niin pahoihin kiistoihin. Tosin kiistat on hyviä, niin kauan kun löytyy perusteluita, ja ei mennä yli rajan.
Mielenkiinnolla kokoajan projektiasi olen seuraillut.
En kyllä usko, että kukaan tällä palstalla on sitä mieltä, että Fuktisol on ainoa oikea ratkaisu (en usko, että edes Matti). Joissain tilanteissa se on vallan mainio, toisissa se on turhaa hifistelyä.
Tulinen luonne ei tosiaan tainnut kadota vuoden hengähdystauolla ;-) Hyvä, että vaihdot nimimerkin takaisin vanhaksi, tuo G oli hieman tylsä.
Katos vaan :)JJ kirjoitti:Tervetuloa vaan takaisin Harry, tosin DVD Plazan puolella olemme kyllä kirjoitelleet samoihin paikkoihin. Nimimerkki vaan on siellä toinen (Fatbastard).
Hyvä homma, että toimii, juuri nämä on ne asiat jotka kannattaa ottaa esille... kehittävällä tavalla. Silloin ei myöskään ajaudu niin pahoihin kiistoihin. Tosin kiistat on hyviä, niin kauan kun löytyy perusteluita, ja ei mennä yli rajan.
Mielenkiinnolla kokoajan projektiasi olen seuraillut.
En kyllä usko, että kukaan tällä palstalla on sitä mieltä, että Fuktisol on ainoa oikea ratkaisu (en usko, että edes Matti). Joissain tilanteissa se on vallan mainio, toisissa se on turhaa hifistelyä.
Tulinen luonne ei tosiaan tainnut kadota vuoden hengähdystauolla ;-) Hyvä, että vaihdot nimimerkin takaisin vanhaksi, tuo G oli hieman tylsä.
Juu, se on tuo asioista keskustelu vaikeampaa näin kirjoittamalla ja helposti syntyy vääriäkin mielikuvia. Tapana ei ole yleensä fleimata, kuten olet varmaan plazalla huomannut. Yritän kirjoitella jatkossa korrektisti myös täällä.
Ja itse aiheeseen...niin minä olen omat ratkaisuni tehnyt ilman fuktisolia ja tulevaisuus näyttää olenko tehnyt suuria virheitä...tällä hetkellä ainakin näyttää että en ole tehnyt. Jos tekisin saman remontin uudelleen, en edelleenkään laittaisi fuktisolia.
Miksi en?
-talo on mäen päällä ja kuivalla paikalla (tiedän että maankosteus on silti lähelle sata)
- mahdollisuus laittaa anturoiden teon yhteydessä kapilaarikatkot oikeisiin paikkoihin (sepeliä anturan alle ja huopakaista anturan ja kivijalan väliin)
- mahdollisuus kunnolliseen kapilaarikatkoon uuden laatan alla
- rakenne toiminut hyvin, kivijalka kuivui silminnähden (puski valkeaa suolaa pintaan ja tuntui kuivalta)
- huomattavasti halvemmat rakennuskustannukset
Jos kuitenkin tekisin samaa hommaan toisenlaisissa olosuhteissa
- vailla mahdollisuuksia kapilaarikatkoihin anturan alle
- huomattavan kostea maaperä
- ei mahdollisuutta leikata pihan kaatoja
- paksu lompakko
Niin voisin fuktisoliin jopa kallistua.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Terve Harry
En todellakaan halua olla se myyntimies, joka voitti kaikki väittelyt ja lopun arvaattekin.
Rakenteita voidaan tehdä todellakin monella tapaa ja mikäli ei ole korjattavaa, ei pidä turhaan korjata.
Olen pyrkinyt osallistumaan keskusteluun myös mielenkiinnosta, koska kyseiset asiat kiinnostaa ja toivon että palstalla kävijät ovat hyötyneet keskusteluista, kuten uskon.
Kosteustekniset asiat ovat yllättävänkin monimutkaisia, koska ne ovat pääsääntöisesti monen tekijän summa.
Salaojittavat lämmöneristeet ovat yksi todistetusti toimiva vaihtoehto ja kukin tykönään sitten ratkaiskoon aivan vapaaehtoisesti miten remontin toteuttaa.
Palstan keskustelu on moniin muihin palstoihin verrattuna todella asiallista ja on pääsääntöisesti pysynyt hyvin siistillä linjalla.
Olen myös päässyt palstan käyttäjänä vastaamaan moniin mielenkiintoisiin kysymyksiin ja toivon niistä olleen apua myös niille maan hiljaisille, jotka eivät itse ole tohtineet kysyä.
Hyvää jatkoa palstalle, joka alkaa olla jo kävijämäärältään melko suuri. Vastaan mielellään asiallisiin kysymyksiin edelleenkin ja mikäli joku on eri mieltä, niin keskustellaan aiheesta, niin eiköhän se siitä selviä.
Rakenteita voidaan tehdä todellakin monella tapaa ja mikäli ei ole korjattavaa, ei pidä turhaan korjata.
Olen pyrkinyt osallistumaan keskusteluun myös mielenkiinnosta, koska kyseiset asiat kiinnostaa ja toivon että palstalla kävijät ovat hyötyneet keskusteluista, kuten uskon.
Kosteustekniset asiat ovat yllättävänkin monimutkaisia, koska ne ovat pääsääntöisesti monen tekijän summa.
Salaojittavat lämmöneristeet ovat yksi todistetusti toimiva vaihtoehto ja kukin tykönään sitten ratkaiskoon aivan vapaaehtoisesti miten remontin toteuttaa.
Palstan keskustelu on moniin muihin palstoihin verrattuna todella asiallista ja on pääsääntöisesti pysynyt hyvin siistillä linjalla.
Olen myös päässyt palstan käyttäjänä vastaamaan moniin mielenkiintoisiin kysymyksiin ja toivon niistä olleen apua myös niille maan hiljaisille, jotka eivät itse ole tohtineet kysyä.
Hyvää jatkoa palstalle, joka alkaa olla jo kävijämäärältään melko suuri. Vastaan mielellään asiallisiin kysymyksiin edelleenkin ja mikäli joku on eri mieltä, niin keskustellaan aiheesta, niin eiköhän se siitä selviä.
Hyvä se minun mielestäni on, että Matti Alander jaksaa täällä kirjoittaa. Vaikka kovin vastaanväittäjä (tai oikeamminkin kyseenalaistaja) ehkä olen niin keskustelua ja ajattelemisen aihetta on juuri Matin ansiosta herännyt monesta rakennejutusta.
Osittain tuosta Matin myyntimieshommasta johtuen olen heittäyttynyt joskus
.. öh...melkein kärjekkääksikin. 
Osittain tuosta Matin myyntimieshommasta johtuen olen heittäyttynyt joskus
.. öh...melkein kärjekkääksikin. -
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kiitos Hower
Sukkela tämä palsta, kun tähän jää jotenkin kiinni. Vaikka olisi kuinka paljon töitä, kuten minullakin näin keväisin, niin aina vaan tulee avattua ja lueskeltua.
On erinomaisen reilua antaa välillä myönteistäkin palautetta, siitä kiitos.
Työkseni teen paljon muutakin, kuin myyntityötä ja sekin on jonkun tehtävä ja on ammatti kuten muutkin.
Myyjänä olen varmasti liiankin teknispainotteinen, parempia tuloksia varmasti saavuttaa nykyaikaisella mielikuvamarkkinoinnilla.
Osallistun melko laajasti opetustoimintaan, erilaisiin tutkimuksiin, rakenteiden suunnitteluun, sekä konsultointiin.
Tämänhetkinen innostukseni on matalaenergiarakentaminen, mutta sen käsittely ehkä sopii paremmin jollekin muulle palstalle. Mutta on aiheena erityisen mielenkiintoinen ja koko ajan oppii uutta.
On erinomaisen reilua antaa välillä myönteistäkin palautetta, siitä kiitos.
Työkseni teen paljon muutakin, kuin myyntityötä ja sekin on jonkun tehtävä ja on ammatti kuten muutkin.
Myyjänä olen varmasti liiankin teknispainotteinen, parempia tuloksia varmasti saavuttaa nykyaikaisella mielikuvamarkkinoinnilla.
Osallistun melko laajasti opetustoimintaan, erilaisiin tutkimuksiin, rakenteiden suunnitteluun, sekä konsultointiin.
Tämänhetkinen innostukseni on matalaenergiarakentaminen, mutta sen käsittely ehkä sopii paremmin jollekin muulle palstalle. Mutta on aiheena erityisen mielenkiintoinen ja koko ajan oppii uutta.
Tämä tutkimusraportti oli todella hyvä linkki.
http://www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkim ... tti120.pdf
Olinkohan riittävän huolellinen tutkiesssani noita lattioiden vauriokortteja, mutta mielestäni jokaikisessä vaurioituneessa lattiassa oli joko 1 tai useampi höyrysulku ja/tai vesieriste ja/tai muovimattoja/muita tiiviitä pinnoitteita ja välirakenteita. Hyvin monta ongelmalattiaa oli sellaista tyyppiä että vesivuodon satuttua kosteus jäi kahden tiiviin pinnan väliin. Oliko siellä ongelmalattioissa yhtään ainoata esimerkkiä huonosti lämmöneristetystä höyrynsuluttomasta, vesieristämättömästä ja molempiin suuntiin vesihöryä läpäisevästä lattiasta? (sellaisesta jonka päällä on pelkästään kiviseiniä).
Tuo maaperän lämpiämisen ongelma näyttää kasaantuvan muutenkin vääränlaisiin ja virheellisiin ratkaisuihin....
C2-ohje
"Koska maanvaraisen alapohjarakenteen kosteusvirran suunta vaihtelee rakenteen
elinkaaren (rakennusvaihe, käyttötila ja mahdollinen vauriotila) aikana
alapohjarakenteeseen ei tule asentaa höyrynsulkua mihinkään kohtaan."
http://www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkim ... tti120.pdf
Olinkohan riittävän huolellinen tutkiesssani noita lattioiden vauriokortteja, mutta mielestäni jokaikisessä vaurioituneessa lattiassa oli joko 1 tai useampi höyrysulku ja/tai vesieriste ja/tai muovimattoja/muita tiiviitä pinnoitteita ja välirakenteita. Hyvin monta ongelmalattiaa oli sellaista tyyppiä että vesivuodon satuttua kosteus jäi kahden tiiviin pinnan väliin. Oliko siellä ongelmalattioissa yhtään ainoata esimerkkiä huonosti lämmöneristetystä höyrynsuluttomasta, vesieristämättömästä ja molempiin suuntiin vesihöryä läpäisevästä lattiasta? (sellaisesta jonka päällä on pelkästään kiviseiniä).
Tuo maaperän lämpiämisen ongelma näyttää kasaantuvan muutenkin vääränlaisiin ja virheellisiin ratkaisuihin....
C2-ohje
"Koska maanvaraisen alapohjarakenteen kosteusvirran suunta vaihtelee rakenteen
elinkaaren (rakennusvaihe, käyttötila ja mahdollinen vauriotila) aikana
alapohjarakenteeseen ei tule asentaa höyrynsulkua mihinkään kohtaan."
Nalkissa
Totta, nalkissa ollaan. Jos pomo eksyy palstalle, tulee varmaan fudut… No, ei kai sentään. Parin minuutin visiitti palstalle vastaa kohtuullista kofeiiniannosta ja työteho tuplaantuu (terveisiä pomolleSukkela tämä palsta, kun tähän jää jotenkin kiinni.
).-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Mielenkiintoinen tutkimus
Kiitos Hower linkistä. Tulostin äsken sen ulos koneelta, tutustumiseen menne mukavasti pääsiäinen.
Sen verran sitä silmäilin, että samat ovat ajatukset taas tässäkin tutkimuksessa, joten tuskin täytyy päätelmiä paljonkaan muuttaa.
Jos on jotain kommentoitavaa, siirtyköön se pääsiäisen jälkeen, tutkimus vastaa jo pientä oppikirjaa kooltaan.
Täällä on se hyvä puoli ettei pomo seuraa toimintaa, ainoastaan verokarhu ja muut valvojat.
Hyvää pääsiäistä kaikille !
Sen verran sitä silmäilin, että samat ovat ajatukset taas tässäkin tutkimuksessa, joten tuskin täytyy päätelmiä paljonkaan muuttaa.
Jos on jotain kommentoitavaa, siirtyköön se pääsiäisen jälkeen, tutkimus vastaa jo pientä oppikirjaa kooltaan.
Täällä on se hyvä puoli ettei pomo seuraa toimintaa, ainoastaan verokarhu ja muut valvojat.
Hyvää pääsiäistä kaikille !
Jeps, otan nyt vieläkin esiin meidän "vanhan" lattiarakenteen, jossa kahden betonilaatan välissä "lämpöeristeenä" on 4...5cm kerros sepeliä, vesi on korkealla märässä savi/siltissä, kellaria on aina lämmitetty. Ei vaurioita.
Selvähän se on jos märän maan päälle valetaan betonilaatta ja sen päälle laitetaan vesieriste/muovimatto niin ongelmia tulee.
Sanotaan vaikka sitten että maan lämpiämisen johdosta.
Kysymys kuuluukin: aiheutuuko pelkästään betoni/kivirakenteiden kostumisesta (diffuusio maaperästä) automaaattisesti home(tai muu)-ongelma. Siis silloin kun lattia tai seinä (yleensäkin kivirakenne) pääsee kuivumaaan huonetilaan päin esim laattasaumojen läpi? Kokemukseni mukaan ei aiheudu.
Olisko näin, että maan lämpiäminen aiheuttaa varsinaisia ongelmia silloin kun käytetään muutenkin kyseenalaisia riskiratkaisuja kellarissa tai alapohjissa. Käytän sanaa kyseenalainen, koska semmoisiksi ja vääriksi nuo höyrysulut foorumilla on julistettu paljon varmemissa ja helpommissakin paikoissa kuten ulkoseinissä.
Tietysti hillitön vesi/lämpöeristäminen on muotia nykyisin ja kaikin tavoin parempi lopputulos saavutetaan mitä kauempana märkä maa on alapohjasta, mutta vähemmälläkin pärjää ilman riskejä homeesta tai muusta kunhan ilmanvaihto pelaa...........kunnes joku täällä toisin todistaa.
Selvähän se on jos märän maan päälle valetaan betonilaatta ja sen päälle laitetaan vesieriste/muovimatto niin ongelmia tulee.
Sanotaan vaikka sitten että maan lämpiämisen johdosta.
Kysymys kuuluukin: aiheutuuko pelkästään betoni/kivirakenteiden kostumisesta (diffuusio maaperästä) automaaattisesti home(tai muu)-ongelma. Siis silloin kun lattia tai seinä (yleensäkin kivirakenne) pääsee kuivumaaan huonetilaan päin esim laattasaumojen läpi? Kokemukseni mukaan ei aiheudu.
Olisko näin, että maan lämpiäminen aiheuttaa varsinaisia ongelmia silloin kun käytetään muutenkin kyseenalaisia riskiratkaisuja kellarissa tai alapohjissa. Käytän sanaa kyseenalainen, koska semmoisiksi ja vääriksi nuo höyrysulut foorumilla on julistettu paljon varmemissa ja helpommissakin paikoissa kuten ulkoseinissä.
Tietysti hillitön vesi/lämpöeristäminen on muotia nykyisin ja kaikin tavoin parempi lopputulos saavutetaan mitä kauempana märkä maa on alapohjasta, mutta vähemmälläkin pärjää ilman riskejä homeesta tai muusta kunhan ilmanvaihto pelaa...........kunnes joku täällä toisin todistaa.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Toimii
Lämmöneristämätön lattiarakenne, jossa ei ole höyrynsulkuja välissä kuivuu sisäänpäin ja loput hoidellaan ulos ilmanvaihdolla.
Kosteusmäärät jotka lattiasta ja maaperästä siirtyvät sisäänpäin ovat pääsääntöisesti hyvinkin pieniä. Mutta mikäli lattian pinnalle asennetaan höyrytiivis pinnoite alkaa kosteus vähitellen kertyä pinnoitteen alle, josta se voi kapillaarisesti liikkua sivuille päin ja lopulta jopa kellarinseinää tai väliseinää pitkin ylöspäin.
Sepelikerros betonilaatan välissä ei vaikuta kosteudenkulkuun Diffuusiona oikeastaan mitenkään, koska se on rakenteeltaan betonin kaltainen.
Sisäänpäin kuivuvassa laatassa, jota ei ole maalattu tai muuten pinnoitettu on aivan pintakerros melko kuiva, eikä täten synnytä homeongelmaa ainakaan lattian pintaan.
Normaalissa eristämättömässä rintamamiestalon kellarinlattiassa kosteus siirtyy Diffuusiona, eli vesihöyrynä ja kapillaarisesti. Lämpö taas siirtyy johtumalla alla olevaan maaperään.
Mikäli kellaria käytetään alkuperäiseen tarkoitukseensa toisarvoisena varastotilana, voidaan aivan huoletta kuivattaa lattiaa sisäänpäin, mutta myöskään lattialle ei pidä varastoida ilman ralleja, mitään tiiviitä säkkejä ym. koska säkkien pohjat estävät kuivumisen ja näiden alle syntyy homehtumisvaara.
Yleensäkin kosteus ja homeongelmat rintamamiestaloissa johtuvat varsin yleisesti vääristä korjaustavoista, maanvaraislattioissa uudemmissa 70 luvun taloissa virheellisistä lattiapinnoitteista ja lämmöneristeen väärästä sijainnista.
Jaahas kello tulikin viisi ja voi lähteä kotiin lukemaan uutta Tuulilasia ja Tekniikan maailmaa, jotka olivat aamulla postilaatikossa.
Pähkäillään taas kosteusasioita ja koetetaan rakentaa parempaa.
Kosteusmäärät jotka lattiasta ja maaperästä siirtyvät sisäänpäin ovat pääsääntöisesti hyvinkin pieniä. Mutta mikäli lattian pinnalle asennetaan höyrytiivis pinnoite alkaa kosteus vähitellen kertyä pinnoitteen alle, josta se voi kapillaarisesti liikkua sivuille päin ja lopulta jopa kellarinseinää tai väliseinää pitkin ylöspäin.
Sepelikerros betonilaatan välissä ei vaikuta kosteudenkulkuun Diffuusiona oikeastaan mitenkään, koska se on rakenteeltaan betonin kaltainen.
Sisäänpäin kuivuvassa laatassa, jota ei ole maalattu tai muuten pinnoitettu on aivan pintakerros melko kuiva, eikä täten synnytä homeongelmaa ainakaan lattian pintaan.
Normaalissa eristämättömässä rintamamiestalon kellarinlattiassa kosteus siirtyy Diffuusiona, eli vesihöyrynä ja kapillaarisesti. Lämpö taas siirtyy johtumalla alla olevaan maaperään.
Mikäli kellaria käytetään alkuperäiseen tarkoitukseensa toisarvoisena varastotilana, voidaan aivan huoletta kuivattaa lattiaa sisäänpäin, mutta myöskään lattialle ei pidä varastoida ilman ralleja, mitään tiiviitä säkkejä ym. koska säkkien pohjat estävät kuivumisen ja näiden alle syntyy homehtumisvaara.
Yleensäkin kosteus ja homeongelmat rintamamiestaloissa johtuvat varsin yleisesti vääristä korjaustavoista, maanvaraislattioissa uudemmissa 70 luvun taloissa virheellisistä lattiapinnoitteista ja lämmöneristeen väärästä sijainnista.
Jaahas kello tulikin viisi ja voi lähteä kotiin lukemaan uutta Tuulilasia ja Tekniikan maailmaa, jotka olivat aamulla postilaatikossa.
Pähkäillään taas kosteusasioita ja koetetaan rakentaa parempaa.
... ja tuli mieleen että miten lattialämmitys vaikuttaa tähän kaikkeen? Lämmittää lisää maata? Kuivattaa laattaa?Hower kirjoitti: Kysymys kuuluukin: aiheutuuko pelkästään betoni/kivirakenteiden kostumisesta (diffuusio maaperästä) automaaattisesti home(tai muu)-ongelma. Siis silloin kun lattia tai seinä (yleensäkin kivirakenne) pääsee kuivumaaan huonetilaan päin esim laattasaumojen läpi? Kokemukseni mukaan ei aiheudu.
Olisko näin, että maan lämpiäminen aiheuttaa varsinaisia ongelmia silloin kun käytetään muutenkin kyseenalaisia riskiratkaisuja kellarissa tai alapohjissa. Käytän sanaa kyseenalainen, koska semmoisiksi ja vääriksi nuo höyrysulut foorumilla on julistettu paljon varmemissa ja helpommissakin paikoissa kuten ulkoseinissä.
Re: Toimii
Tänne taas kolahti Tieteen Kuvalehti ja Tee Itse (on muuten aika mitäänsanomaton lehti). Remontit unohdetaan pääsiäiseksi, ja lähdetään perheen kanssa mökille (tosin odottaa sielläkin pari remonttia, mutta ne on pikku juttuja)Matti Alander kirjoitti: Jaahas kello tulikin viisi ja voi lähteä kotiin lukemaan uutta Tuulilasia ja Tekniikan maailmaa, jotka olivat aamulla postilaatikossa.
Pähkäillään taas kosteusasioita ja koetetaan rakentaa parempaa.
Lämmittää, jos ei ole kunnon eristekerrosta alla.... ja tuli mieleen että miten lattialämmitys vaikuttaa tähän kaikkeen? Lämmittää lisää maata? Kuivattaa laattaa?
Eli ei huonosti eristettyä laattaa (niinkuin mulla) kannata lämittää niin että se toimisi varsinaisena lämmitysmuotona. Ihan hukkaan se menee.
Klinkkereitten alle laitan ns. mukavuuslämpömaton, joka toimii vaan nimensä mukaisesti ja kuivaa tietysti saunomisen ja suihkuttelun kosteudet pois. Luultavasti se tulee olemaan päällä vain tarvittaessa. Varsinainen lämmitys vesipattereilla.