Rintsikkaperheiden autot

[Luigi]

Mutta sen verran vänkään edelleen että kun fysiikan ja lujuustekniikan lait ovat mitä ovat, duralumiinit, teräkset ym on keksitty kauan sitten, ja vääntöjäykkiä korejakin on osattu tehdä iät ja ajat, niin minkähän ihmeen takia noita korin rakenteita suunnitellaan aina vaan uudestaan ja laskeskellaan tietokoneella?

Siksi kun vaatimukset tiukentuu. Se, mikä 20 vuotta sitten oli hyvätasoista passiivista turvallisuutta, olisi tänä päivänä katastrofi, jota reviteltäisiin yhdessä jos toisessa julkaisussa.

Nykyään käytetään suuria summia siihen että auton tai minkä tahansa tuotteen saisi tehtyä halvemmalla per yksikkö. Ja taitaa olla niin että Bugatin kehitysbudjetti voi olla jopa pienempi kuin jonkun perusvolkkarin.

Tiettävästi noita Bugatteja tehdään tappiollisesti, imagotuote kun valmistajalleen on.

Mutta niinkin simppeliä asiaa kuin rengasmelu ei kuitenkaan saada kuntoon. Autot vaan turpoavat ja turpoavat, paino lisääntyy ja uusi Golf-farmari taitaa olla C-tolppien kohdalta poikkileikkaukseltaan suurempi kuin kumpikin noista omista "isoista" farmareista, 9-5 ja V70 ruotsinlaivoista. Mutta se melu, jousituksen pintakovuus ja huono istuin...

Melunvaimennus vaatii materiaaleja, jotka ovat joko kalliita, tai nostavat auton valmistuksenaikaisia VOC-päästöjä, jotka puolestaan ovat rajoitetut. Siksi autoja ei nykyisin ruostesuojata tai massata, vaan pohjat verhoillaan muovilevyillä.

Nykyautoissa ajettavuus on juurikin mennyt taaksepäin, ei niinkään siksi, ettei sellaista osattaisi tehdä (vaikka voisi sitäkin epäillä, kun ei aina osata tehdä edes auttavasti kestävää ketjujakopäätä tai vaihdelaatikkoa), vaan siitä, ettei sellaiselle ole kaupallista tilausta. Väitän, että eurooppalainen automaku on amerikkalaistunut siinä mielessä, että kuljettaja ei edes halua tietää, mitä auton ja tien pinnan välillä tapahtuu. ESP saa hoitaa sellaiset huolet, ja ratti on enemmänkin tarkoitettu ilmaisemaan järjestelmille toivottu etenemissuunta. Siksi alusta voidaankin kasata komponenteista, jotka ovat mahdollisimman geneerisiä firman eri mallisarjojen välillä ja keskittyä nipistelemään senttejä tuotantokuluista kalliiden ja aikaa vievien testiajojen sijaan.

Ei nykyisin yleistyviä sähköisiä ohjaustehostimiakaan oteta käyttöön siksi, että ne olisivat parempia, kuin vanhat hydrauliset, vaan siksi, että ne ovat halvempia, ja niiden avulla saadaan nipistettyä pois hiiligrammoja EU-testisyklissä.

[jtbo]

Ei niin sanottu.Vaan että tietää sen verrran alustoista, että tietää, missä kohdin on tehty kompromisseja.

On hyvin harvinaista, että auto tehdään harrastajan tai ammattilaisen tahdon mukaan. Kyllä siihen vaikuttaa paljon enemmän se, miltä keskiverto perheenisä ("kohdeasiakas") haluaa autonsa tuntuvan. (Ja sitten halvempi auto ostetaan vaimolle ja lapsille, koska eihän sitä nyt kahta hyvää/kallista autoa perheeseen kannata ostaa.)

Eri ihmiset painottaa autoissa eri asioita. Yksittäinen harrastaja vaatii aivan eri asiaa kuin mitä markkinointiosasto autovalmistajan organisaatiossa osaa edes ajatella. Ja niitä yksittäisiä harrastajia on miljoonia. Jokaiselle ei voi tehdä omaa versiotaan (vielä), joten tehdään kompromissi, jonka suurin osa sulattaa.

kuusi saappia, ja enemmänkin olisi, jos niitä olisi tehty suurperheille

Vähän kestää vastauksien laittaminen, kun meinaa olla muka parempaakin tekemistä näin lumien kadotessa, kuin koneella notkuminen.

Juurikin näin kuten Sahrami kirjoittaa ja siitä tulee markkinointi kuvaan, myyntitarpeet, niiden saavuttaminen yms. Monta oikein hyvää laitetta on suunniteltu, jonka jälkeen nuo markkinapuolen tekijät, kuten esimerkiksi ne kustannukset ovat pistäneet konseptin uusiksi ja tuotantomalli ei ole lähelläkään sitä tasoa mitä se alkuperäinen insinöörien sekä suunnittelijoiden päiväuni oli.

Autotehtaat on helkkarin päteviä tekemään massatuotteita, jotka antavat oikeita mielikuvia, jotta myisivät, sillä ei ole paljoa tekemistä sen mukaan kuinka hyvä alustageometria on, se on kaukana optimaalisesta auton ajettavuuden kannalta, mutta sen suhteen varsin hyvin optimoitu, että se välttää eikä häiritse tuotteen kauppaamista ja on mahdollisimman halpa, toki se keskiverron perheenisän (tai äipän) oletetut odotukset sanelee myös paljon, mutta ei kannata kuvitella, että parempaa ei pystyisi tekemään, siinä pettää itseään, ihan vaikka tuotteen ollessa porakone tai sirkkeli, aina löytyy paikkoja joita voi tehdä paremmin, eikä kyse ole siitä osaako insinöörit edelleenkään.

Ei mullakaan ole mitään lisättävää, kun ei Ilpisti jostain syystä halua/kykene ymmärtämään sitä mitä selitän kuten yritän selittää. Sitä asiaa en edes lähde avaamaan mistä koko juttu lähti, kun en sitä kuitenkaan osaa niin kirjoittaa että sitä tajuttaisiin. Ihmettelen kovasti myös tarttumista pariin kirjaan, jos suosittelen lukemaan pari kirjaa, että pääsisi tontille mistä on kyse, niin miten se tarkoittaisi, että mun osaaminen rajoittuisi pariin kirjaan? Epäloogista, mutta sitä ne tunteet teettää, jos niille antaa vallan.

Toi mun ranskanihme on siltä ajalta, kun vielä ei ollut hiilitestejä eikä paljoa muutakaan, jolloin äänieristysiä pystyttiin tekemään vielä kohtuudella ja se oli myyntivaltti, mitä se nykyään taitaa vähemmän olla, tosin sitäkin pystyi taas parantelemaan merkittävästi suht pienellä omalla panostuksella, aivan samalla tavalla ne on ihmisten tekemiä laitoksia, kuten nämä vanhat talotkin, välillä joissain asioissa pitää tutkia vähän enemmän sitä miten se toimii, mutta ei sellaista vielä ole tullut vastaan minkä toimintaa en olisi oppinut.

[tuuma]

Niin ja pehmeähkökin alusta voi olla hyvin ajettava jos ulosjoustoa on riittävästi ja vaimennus kunnossa. Kori kallistelee, mutta tassut pysyvät maassa, ja kuljettaja saa kallistuksesta hyvän palautteen siitä missä mennään. Tai sellaisista minä tykkään Ajettavuudeltaan parhaat autot ovat mulla olleet niitä joissa ulosjousto on suuri, sen huomaa aina kun renkaita vaihtaa, tavallinen 3,5t pullotunkki ei saa pyörää irti maasta kun isku loppuu kesken

Lähde: MTV3

Vaikka ralliautot ovat jäykkiä niin ulosjoustoakin löytyy. Asfalttiralleissa toki erilailla. Täysin säädettävät alustat olisivatkin mainioita muttei niitäkään pahemmin viljellä, kuten ei anneta ohjelmia, joilla voisi omaa autoa säätää noissa uusissa, softan takana olevissa malleissa.

Mutta mutta. Muistelen joskus kirjoittaneeni ketjuun niin täytyy vähän päivittää:

Renault Laguna v6 -01
Peugeot 406 Hdi 110 stw -01
Saab 99 tbo -80
Aprilia 250 MX -86
Yamaha Vmax -86

Eli ei tässä uusilla peleillä edetä ja noistakin vain kaksi toimii, todistetusti

[Ilpisti]

Olkoot...

[KariFS]

Vaikka ralliautot ovat jäykkiä niin ulosjoustoakin löytyy. Asfalttiralleissa toki erilailla. Täysin säädettävät alustat olisivatkin mainioita muttei niitäkään pahemmin viljellä, kuten ei anneta ohjelmia, joilla voisi omaa autoa säätää noissa uusissa, softan takana olevissa malleissa.

Niinjoo, progressiivisilla jousilla saadaan tietysti jäykkäkin alusta ja hyvät ulosjoustot samaan aikaan. About tuolta se näytti Volovokin rengasliikkeen nosturilla. Itte katselin että nouseeko ne pyörät ollenkaan irti maasta

Mutta se nyt on tietysti makuasia mitä pitää "hyvänä ajettavana", itse en piittaa urissa tempoilusta tai pintakovuudesta, justiinsa hylkäsin vakioalustaisen V70:n alkuperäiset 17" vanteet ja siirryin 16 tuumaisiin korkeammilla kumeilla varustettuihin. Paljon mukavammat ja suuntavakaatkin ovat. Ei se kurvien otto niin partaveitsenterävää liene mutta kun ei tässä kilpaa ajeta muutenkaan.

[jtbo]

Vaikka ralliautot ovat jäykkiä niin ulosjoustoakin löytyy. Asfalttiralleissa toki erilailla. Täysin säädettävät alustat olisivatkin mainioita muttei niitäkään pahemmin viljellä, kuten ei anneta ohjelmia, joilla voisi omaa autoa säätää noissa uusissa, softan takana olevissa malleissa.

Niinjoo, progressiivisilla jousilla saadaan tietysti jäykkäkin alusta ja hyvät ulosjoustot samaan aikaan. About tuolta se näytti Volovokin rengasliikkeen nosturilla. Itte katselin että nouseeko ne pyörät ollenkaan irti maasta

Mutta se nyt on tietysti makuasia mitä pitää "hyvänä ajettavana", itse en piittaa urissa tempoilusta tai pintakovuudesta, justiinsa hylkäsin vakioalustaisen V70:n alkuperäiset 17" vanteet ja siirryin 16 tuumaisiin korkeammilla kumeilla varustettuihin. Paljon mukavammat ja suuntavakaatkin ovat. Ei se kurvien otto niin partaveitsenterävää liene mutta kun ei tässä kilpaa ajeta muutenkaan.

13" 155-165 profiililla 80 tai 75 on ihan hyvä näille täkäläisille teille, soratielläkin menee oikein mukavasti kapea ja korkea kumi, ei kerää niitä kaikkia reikiä tiestä, pikitiellä meno on röykkyisempää, mutta vähemmän reikiä, mutta kyllä tuo rengaskoko on erinomainen kun asfaltissa on noita katkoksia niin tiuhassa. Tosin eihän sellaisia renkaita ole vuosikymmeniin autoihin voinut laittaa, kun autojen painot kasvaneet + muoti suosii noita isompia vanteita sekä leveää rengasta, nostaen jousittamattomat massat aivan eri lukemiin, niilläkin on yllättävä vaikutus, joka unohdetaan aivan liian usein tai josta ollaan turhan valmiita tinkimään sen vuoksi että näyttäisi hyvältä.

Taannoin kaupan parkissa viereen ajoi joku päälle 30 kaveri ja sillä oli pultattu aivan hervottoman kokoiset vanteet perusperhekärryyn, näytti koomiselta, kun jarrulevy oli siinä keskellä ikäänkuin mandariini, onpahan ainakin varaa jätetty sitten jarrupäivitykselle, tosin amerikanserkunkaupassa näin myynnissä real fake brake discs, että saa täytettä sinne vanteeseen

Polkupyörissä on ollut muotina laittaa korkeampaa munkimpaa rengasta alle jo vähän aikaa, poislukien maantiepyöräilijät, ehkä sama muoti tulee joskus taas autoihinkin. Motareilla ja valtateillä ei toki tarvitse kovin paljoa rengasprofiilia, mutta niitä on niin kovin vähän, seututeitä ja pienempiä itsekkin eniten tainnut tulla ajeltua vaikka tosi paljon tulikin ajettua aikoinaan maata ympäri, löysä alusta ja pehmeät korkeaprofiiliset renkaat toi aika kivasti mukavuutta menoon, tosiaan ei näillä meikäläisillä nopeusrajoituksilla tarvitse panostaa sporttisuuteen, parempi että nuo jatkuvat röykyt tasoittuisi.
Bosen aktiivijousituksen mieluusti voisi ottaa koekäyttöön kylläkin

Kyllä itse tykkään esim. 60-luvun jenkkien alustoista, sekä sitikan alustasta, sopivan pehmeää kyytiä kehnommallakin tiellä, pidän niitä enemmän matkustusmukavina kuin hyvin ajettavina, mulle hyvä ajettava on jotain rallin ja rata-autoilun alueelta, mutta sitä matkustusmukavuutta ei kovin paljoa ole.

Camaro 1967 takajousitushan laskettiin tietokoneella, he halusivat tietyt ominaisuudet, mutta tuli mm. ongelmia mihin polttoainetankki pitää sijoittaa, pistivät sitten sen aikaisen huipputeknologian töihin senkin osalta ja taitaa olla yksi varhaisimpia tietokoneella suunniteltuja.
Sisäänjousto 2.32" ja ulosjousto 5.43", suunnitelussa piti saada hyvät ajo-ominaisuudet myös silloin kun on auto täynnä porukkaa ja matkatavarat mukana, muistaakseni siinäkin käyttivät tietokonetta apuna, että roll centerit (en edes tiedä suomalaista vastinetta termille, se on kuitenkin kuvittellinen piste etu ja takapäässä omansa jonka ympäri auto kiertyy kun kallistelee ja se liikkuu jouston myötä useimmissa autoissa jopa paljonkin) saatiin pysymään suht paikoillaan ja optimaalisessa paikassa. 65-66 suunniteltu laitos, joka on yllättävän hyvä menemään lujaa myös mutkaradalla, mutta parilla muutoksella siitä saa paljon enemmänkin.
Esimerkkinä kuitenkin tuosta kuinka merkittävästi pisempää ulosjoustoa on käytetty.

Autot jos kiinnostaa ja englanti taipuu, niin täällä on olo kuin pikkulapsella karkkikaupassa:
http://www.gmheritagecenter.com/gm-heri ... -kits.html
Tolkuton määrä sellaista tietoa, jota on tosi vaikea löytää, osassa, kuten 1967 Camaron kitissä on sitten vielä extramateriaalia mukana, Sivulta 77 kyseisestä pdf dokumentista alkaa pieni kirjanen tuon auton synnystä ja suunnittelusta, joka on oikein mielenkiintoista kertomusta. Society of automotive engineers eli SAE on sen teoksen tekijä.

[A13]

roll centerit (en edes tiedä suomalaista vastinetta termille, se on kuitenkin kuvittellinen piste etu ja takapäässä omansa jonka ympäri auto kiertyy kun kallistelee ja se liikkuu jouston myötä useimmissa autoissa jopa paljonkin)

Kallistuskeskiö

[jtbo]

Kallistuskeskiö

Hmm, on siinäkin nimi, tosin voisi se olla kiertokeskiökin, joka olisi vielä pahempi, mutta on tosiaan kun englanniksi yli 10 vuoden ajan opiskelee asioita, niin ei niitä osaa kuin englanniksi, tietotekniikan parissa yli 20 vuotta englanti ollut se kieli millä tulee kaikki luettua, niin olen täysin pihalla kun kotimaisia termejä kuulee, välillä sitä vaan huomaa sitten että koko päivän ajatellutkin englanniksi asiat, välillä ihan joutuu miettimään mitä suomeksi joku oli, pieniä ongelmia sitten teettää moinen.

Tuli mieleen muuten toinenkin juttu noista kallistuskeskiöistä, BMW M3, en nyt muista vuosimallia, mutta olisikohan ollut sitä 90-luvulla tullutta seuraava malli. Siinä ajo-ominaisuudet huononi jos sitä madalsi, sillä geometria oli tehty sellaiseksi että se toimii vakiokorkeudessa, mutta jos madalsit niin kallistuskeksiön muutos vaikutti niin paljon, että sillä sai pilattua ajo-ominaisuudet, siitä oli joskus ihan artikkeleitakin, en tiedä vaan löytyykö enää mitään, kun siitäkin on aikaa kun lueskelin tuosta, kuitenkin siinä muistaakseni kerrottiin kuinka madallettu auto kallisteleekin itse-asiassa enemmän.

[A13]

Minulla oli alustarakenteiden oppikirjasta käytössä saksankielinen versio, niin autotekniikkaan liittyviä englanninkielisiä termejä joutuu joskus vähän pohtimaan, kun niitä ei sittemmin ole työelämässä englanniksi kommunikoidessa joutunut käyttämään. Enkä kyllä enää muista mikä se kallistuskeskiö on saksaksikaan, mutta vastaan tullessa tunnistaisin kyllä sanan - luulisin.

[jtbo]

Minulla oli alustarakenteiden oppikirjasta käytössä saksankielinen versio, niin autotekniikkaan liittyviä englanninkielisiä termejä joutuu joskus vähän pohtimaan, kun niitä ei sittemmin ole työelämässä englanniksi kommunikoidessa joutunut käyttämään. Enkä kyllä enää muista mikä se kallistuskeksiö on saksaksikaan, mutta vastaan tullessa tunnistaisin kyllä sanan.

Toisaalta se on mahdottoman hyvä, että on erikielinen versio, niin siinä on taas tullut vähän laajemmin sitä sanastoa, sitten toisinaan on vielä niin, että erikielinen opus antaa erimäärän tietoa, esimerkiksi Alfamerin korjausoppaathan on käännettyjä Haynesin oppaita, mutta mulla on sellainen havainto, että ne englanninkieliset sisältää enemmän asiaa ja kuvia, lisäksi kuvat ovat paljon parempia laadullisesti. Tuokin saattaa vaihdella autoittain sitten vielä kuinka on eroja, mutta mahdottoman hyvä sitä on muilla kielillä tutkia asioita. Melkein voisi saksankielen opiskellakkin, kun on aika monessa paikassa teknisellläpuolella sellainen kieli mihin sitä vaan törmää, samoin luulen, että on paljon tietoa netissä saksaksi asioista joista on vaikea löytää tietoa.

Kiina, venäjä ja saksa, vähän ranskaa, jos hallitsisi englannin lisäksi niin saattaisi pärjätä jo aika laajalla osalla palloa, pitäisi vaan löytää joku hyvä motivaattori, että moiseen käyttäisi aikaansa.

[A13]

Minä taas ajattelen, että jos jonkin kielen vielä opiskelisi, niin espanja olisi hyödyllinen lisä englannin, ruotsin ja saksan päälle.

Ja sitten todisteeksi siitä, että viisaat aikomukset ja käytännön teot eivät kohtaa, olen varmaan kohta tankkaamassa islannin alkeita, että voisin lukea pari kiinnostavaa kirjaa, joita ei ole käännetty muille kielille...

[KariFS]

13" 155-165 profiililla 80 tai 75 on ihan hyvä näille täkäläisille teille, soratielläkin menee oikein mukavasti kapea ja korkea kumi, ei kerää niitä kaikkia reikiä tiestä, pikitiellä meno on röykkyisempää, mutta vähemmän reikiä, mutta kyllä tuo rengaskoko on erinomainen kun asfaltissa on noita katkoksia niin tiuhassa. Tosin eihän sellaisia renkaita ole vuosikymmeniin autoihin voinut laittaa, kun autojen painot kasvaneet + muoti suosii noita isompia vanteita sekä leveää rengasta, nostaen jousittamattomat massat aivan eri lukemiin, niilläkin on yllättävä vaikutus, joka unohdetaan aivan liian usein tai josta ollaan turhan valmiita tinkimään sen vuoksi että näyttäisi hyvältä.

Taannoin kaupan parkissa viereen ajoi joku päälle 30 kaveri ja sillä oli pultattu aivan hervottoman kokoiset vanteet perusperhekärryyn, näytti koomiselta, kun jarrulevy oli siinä keskellä ikäänkuin mandariini, onpahan ainakin varaa jätetty sitten jarrupäivitykselle, tosin amerikanserkunkaupassa näin myynnissä real fake brake discs, että saa täytettä sinne vanteeseen

Volvon uudet nakit ovat 205/55 -kokoa, näköjään nykyään "peruskoko". Ilmaa ja kumia on tien ja vanteen välissä siis laskennalliset 112,75 milliä, ei ihan niin paljoa kuin noisa mainitsemissasi mutta mukavasti enemmän kuitenkin kuin vanhoissa 45-sarjalaisissa. Siinä kun nostelin pyöriä, äkkiseltään eivät ainakaan painavammat olleet kuin 15-tuumaiset läkkivanteet 195/65 renkuloilla, sellaiset oli edellisessä autossa (Passat 3B, hyvä ja mukava auto sekin). Kaipa tuossa volvossa olisi 15-tuumaisetkin menneet, joskin hieman pieniltä olisivat näyttäneet noin massiivisen rohjon alla eikä jarrusatuloiden mahtumisesta vanteen sisälle ollut täyttä varmuutta.

Korkeaa profiilia minäkin suosin, niihin on tottunut kun on opetellut ajamaan Saab 96:lla (155/80-15) ja 99:llä (165/80-15) johon tosin hommasin ekat leveät matalaprofiiliseni (185/65-15 )

Ittekin nähnyt niitä feikkijarrulevyjä, saa mukavasti ne 8" rummut piiloon Niille kaveriksi vielä tämä: http://www.saber-edv.co.uk/

Pitääpäs vilkaista se SAE:n opus, jokusen heidän kirjan olen itsekin lukenut, tosin enempi testi- ja luotettavuuspuolelta.

[A13]

Korkeaa profiilia minäkin suosin, niihin on tottunut kun on opetellut ajamaan Saab 96:lla (155/80-15) ja 99:llä (165/80-15) johon tosin hommasin ekat leveät matalaprofiiliseni (185/65-15 )

Jos ihan tarkkoja ollaan niin 96:n ja 99:n aikaan ns. normaaliprofiili ei ollut 80 vaan 82. Nykyään noita 82-sarjaisia on vähemmän tarjolla eikä niissä ole rengasnormikirjan mukaan läpimitassa kuin millin ero.

[KariFS]

Korkeaa profiilia minäkin suosin, niihin on tottunut kun on opetellut ajamaan Saab 96:lla (155/80-15) ja 99:llä (165/80-15) johon tosin hommasin ekat leveät matalaprofiiliseni (185/65-15 )

Jos ihan tarkkoja ollaan niin 96:n ja 99:n aikaan ns. normaaliprofiili ei ollut 80 vaan 82. Nykyään noita 82-sarjaisia on vähemmän tarjolla eikä niissä ole rengasnormikirjan mukaan läpimitassa kuin millin ero.

Nojuu, eihän niissä "normaaleissa" ollut edes merkintää profiilista, NR-nollaysin kyljessä luki vaan että 155-15

[jtbo]

Nojuu, eihän niissä "normaaleissa" ollut edes merkintää profiilista, NR-nollaysin kyljessä luki vaan että 155-15

Mulla on muuten tuon yhden ajoneuvon talvirenkaat tuollaiset nollaysit, vähän ne nastat on niissä ruosteessa, mutta pintaa on vielä hyvin jäljellä, sanomattakin kai on selvää, ettei ko. kulkine ole talvisin liikennöitävää mallia

Tosin samaisen ajoneuvon kesäkumitkin on vuosikertamallia, ei ole paljoa pintaa niissä enää, jostain 90-luvun alusta taitaa ne contit olla, hyvä löysä rengas, juuri sopiva sorateille, mutta ei niillä oikein muualla aja, parissa vuodessa olen ajanut alle 100km sillä laitteella.

Ei asfalttitiellä mitenkään loistava, mutta pienemmillä poluilla ihan hyvä kulkine.