Kellarin eristäminen ammattilaisen mukaan

[Mika68]

Moi kaikille,

Olen suurella mielenkiinnolla seurannut keskustelua kellarin eristämisestä koska itsellänikin on pikku hiljaa alkamassa se vaihe omassa projektissa. Tarkoitus on saada saunatilat entiseen autotalliin joka on melkein kokonaan maan alla kellaritiloissa. Ennen hommaan ryhtymistä luvat hakuun ja se vaatikin sitten mm. rakennesuunnitelijan apuja ja taitoja.

Nyt kun olen seurannut tätä kellarin eristämis keskustelua, olen pikkuhiljaa alkanut miettiä että olenko tekemässä itselleni pomminvarmaan purkukohdetta parin vuoden päähän. Seinien rakenne ulkopuolella on routa eps 100 mm+patolevy+bitumikermi+kylmäbitumi. Itse seinä on noin 200 mm paksu ja sisäpuolelle on rakennesuunnitelman mukaan tulossa 100 kivivilla (kiinni seinään) ja sen päälle 88 mm harkko. Eli ei sisäpuolella tuuletusrakoja+eristys. Talo tasamaalla ja hiekkapohjalla. Mitäs raati tuumaa, otos rakennesuunnitelmasta liitteenä.

-Mika-

[Vtec-Mies]

Moi!
Ajattelin kantaa korteni kekoon kun itsellä on tulossa samanlainen tilanne ehkä ensi keväänä.
Ensin kysyn että onko sinun talossasi bitumikerros sisäpuolella? Minulla on ja alkupeäinen rakenne on seuraavanlainen, bitumi sisäpuolella, 20 cm betonia ja ulkopintaa ei käsitelty millään lailla. Sitten tulee sora ja alaosassa on tiiliputkisto ihan seinän vieressä. Luin SPU.n kotisivuilta, että rintamamiestalon rakenne on ollut alunperin näin. Aluksi ihmettelin tuota bitumia sisällä, mutta sitten tajusin, sehän toimii ilmansulkuna. Kosteus huoneesta ei mene betoniin. Kun sisäpuolella on lämpöä, vesihöyryn osapaine on isompi ja se pyrkii meneen ulos betoniin. Lisäksi kun ulkona on pakkasta ja jos betoni on kostunut ulkoapäin, niin talvella lämpimämpi puoli pyrkii tuuppaamaan kosteutta edellä. No rakennesuunnittelija ihmetteli asiaa. Rupes suunnitteleen ihan kummia, joten olen ajatellut että ei ala kyllä tekeen meille mitään. Se meinaan vaatii että poistaisin bitumin sisäpuolelta.. Kauhee homma. Sitten ajattelin että laitan patolevyn ja päällystän halkeamat jollakin asiaan kuuluvalla tasoitteella ulkoapäin. Sisälle riventeeraus.

Sun tapauksessa huomasin tuon eristeen olevan seinässä ulkopuolella kiinni, eikös se kuulu vaakaan maanpinna yläpuolelle? Sitten sisäåupolelle en laittaisi sunkaan tapauksessa mitään lämmöneristyksiä, koka se viilentää betonia ja betonin kastepiste tulee syvemmälle betoniin (seinä) koska eriste sisäpuolella viilentää sitä. Itse tekisin riventeerauksen ja ilmarakona 2-3 cm väli. Silloin ilma ei liian nopeasti liiku ylös alas siellä välisä. Jos nyt kuitenkin laitat eristeen sisäpuolelle, niin sitten pitäisi jättää alakerta 15 cm verran auki ja laittaa sinne jotain hengittävää laastia että alapohjan ja seinänvierustaa mahdollisesti kertyvä kosteus kuivuisi pois.
No en tiedä sitten mikä on oikea tapa, mutta kovasti epäilen tuon eistämisen järkevyyttä sisältäpäin. Vitsi kun saisi oikeasti jonkun nerokkaan ratkaisun kummallekkin. On tää niin vaikeeta.

[tumppi776]

Täällä sitä yhtä oikeaa tapaa on käsitelty paljon. kellari-osiota lukemalla löytyy kyllä. Monet palstalaiset ovat sillä tavalla tehneet ja ilmeisen hyvin on toiminut.

Eli rakenteeseen ei ulospäin laiteta kosteuden kullun estäviä eristeitä eikä muutakaan (patolevyä) -> Vain ulkopuolelle asennetaan kosteuden kulunmahdollistava eriste.

http://www.isodran.fi/
http://www.pordran.se/
http://www.malander.fi/index.php?id=11

[PaleRock68]

Joo... jos käytät foorumin haussa hakusanoina esim. patolevy ja/tai fuktisol, niin saat varmasti kulumaan useita päiviä miettiessäsi minkälainen on sinun oma mielipiteesi, ennen kuin hyväksyt rakennesuunnittelijan esityksen.

Itsekin vietin joskus melkopaljon aikaa lukiessani erilaisia vanhoja keskusteluja aiheesta...
Yksi löytämistäni vanhoista esimerkkikeskusteluista:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=17&t=3613
Missä on ainakin käsitelty jossain määrin lyhyesti patolevyllisen rakenteen toimintaperiaatteita ja mahdollisia ongelmia.

Pikahakemalla esim. tuolla on myös jossainmäärin mielenkiintoista keskustelua asiasta:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=17&t=5439

Minulla oli patolevy kellarin seinissä kun taloni ostin, mutta kun hieman ihmettelin jo ennen tätä foorumin lukemista että milläköhän ihmeellä se seinän ja patolevyn väli siellä muka tuulettuu... ja sitten kun päätin korjata aiemmin huonosti tehdyt salaojat (sateella tuli pieni puro kellariin), niin revin samalla patolevyt pois ja vaihdoin fuktisoliin, kun olin muodostanut oman mielipiteeni eri ratkaisujen hyvistä ja huonoista puolista.

Voisihan siltä rakennesuunnittelijaltakin kai kysäistä, mitkä hänellä ovat olleet suunnittelun perusteet... ja jos vastauksena on vain 'tällä tavoinhan näitä on aina tehty' ja/tai 'näin ne nyt vaan kuuluu tehdä'... niin kannattanee vaihtaa suunnittelijaa (imho).

[Hower]

Njoo, olen vääntänyt noista patolevyistä pitempäänkin, lähinnä tästä syystä:
Jos siellä seinissä esim. entisten asukkaiden toimesta (niinkuin meillä) tai jopa omin päin on asennettu patolevy niin ei sitä nyt kauhun vallasssa kannata pois lähteä kaivamaan, kyllä niitenkin kanssa pärjää vaikka parempiakin ratkaisuja kellarin seiniin löytyy. Kun pärjää vaikka vanhanajan pietylläkin seinälläkin.
Tuskinpa tällä tietämykselläni enää näppylälevyä menisin itse laittamaan jos seinät pitäis auki kaivaa... Mutta kun en kaiva! On saunat ja pesuhuoneet valmiina ja ihan hyvässä hapessa.

Meillä tuota hommaa helpotti se, että kellari oli sisätiloiltaan ihan originaalikunnossa (pelkästään rivinteeraukset, kaikki kiveä eikä mitään moderneja villa/puu/kipsilevyhärpäkkeitä) Saatiin siis aloittaa sisäpuolen tilojen suunnittelu sitä silmälläpitäen, että sattuu olemaan ne patolevyt ulkona...


Tuo ulkopuolinen eristäminen/patolevy+paksu sisäeriste ei kyllä teoriassa oikein fiksulta vaikuta. Suunnittelijasi ehkä on orientoitunut enemmän uusien kellareiden seiniin, joissa ei ole ongelmaa kapillaarisesta kosteudesta?

[Matti Alander]

Rakenteiden suunnittelu on konstikasta puuhaa, jolloin lämmöneristys ja kosteustekninen toimivuus tulee suunnitella samanaikaisesti. Huomioida tulee myös mikäli kosteuseristys pettää, miten rakenne pääsee kuivumaan mahdollisimman helposti.
Uudisrakennuksen ja korjauskohteen suunnittelu eroaa toisistaan merkittävästi, mutta periaatteiden on oltava kuitenkin yhtenevät. Noudattamalla rakennustapaohjeita suunnittelussa saadaan aikaiseksi kohtuullinen lopputulos uudisrakennuksessa, mutta korjauskohteessa voikin tulla toimimattomuus ongelmia.
Pahin ongelma yleensä aiheutuu, miten korjata kapillaarikatkon puute. Yksinkertaisinta ja helpointa on nostaa kellarinseinän ja maaperän välistä lämpötilaeroa ja työntää lämmön avulla kosteus ulos perustuksista. Salaojittavilla lämmöneristeillä tämä käy kustannustehokkaasti, koska samalla saadaan aikaiseksi monia toimintoja: Kosteuseristys, lämmöneristys, kapillaarikatko ja pystysalaojitus, jopa Radon tuuletus.
Ulkopuolinen eristäminen säästää myös sisäneliöitä, eikä sisäpuolella tarvita edes rivinteerausta. Ulkopuolelle eristettä mahtuu enemmänkin ja Ruotsissa alkaa olla 200 mm salaojittava eristyskerros jo varsin yleinen. Paksu eristyskerros ulkopuolella nostaa lämpötilaeroja melkoisesti ja perustusten kuivuminen nopeutuu ja tehostuu. Ulkopuolelle eristettä myös mahtuu, eikä se aiheuta minkäänlaisia ongelmia. Fuktisol levyyn onkin saatavissa nyt tuplaleveää ylälistaa, jotta saadaan asiallinen suojaus epäpuhtauksien kulkeutumista vastaan.
Maanpinnan yläpuolinen osuus onkin sitten se ongelmallisempi, kun mittasuhteet levenevät ulkolaudoitusta leveämmälle. 100 mm rappaus Eps levytys olisi poikaa ja kaunilla valkoisella tippalistalla varustetettuna ei välttämättä ole niinkään hölmön näköinen.
Sisäpuolen bitumikerros ei pahemmin haittaa, koska se läpäisee vesihöyryä kohtuullisesti ja seinä kuivuu hyvin lämmittämällä ulospäin.

[sisur142]

Kertokaa tyhmälle mistä saa hankittua "hengittävää" bitumia???
Ihan tekn. korkeakoulun laboratoriossa tutkittiin, ei läpäise vettä, kosteutta, saatimitään muutakaan sitten prosentin vertaa.
Juuri tuohonhan bitumin erinomaisuus perustuu, jos se on oikeaan paikkaan laitettu.

[Matti Alander]

Veden läpäisy ja vesihöyryn vastus on eri käsitteitä ja riippuu paljolti mihin verrataan. Muovikalvoon verrattaessa, joka on miltei 100 prosentin tiivis on eroa vesihöyryn vastuksessa vähintään 10 kertaisesti bitumiin verrattaessa. Kalvon paksuudella ja laadulla on myös merkitystä aiheeseen.
Bitumi on oiva vedeneriste ja varsinkin silloin kun sitä terästetään vielä bitumihuovalla kuten nykyään, eikä imeydy vettä rakenteeseen. Mutta ei paljon kuivukkaan mikäli pääsee alakautta kastumaan, ollessaan ulkopuolella.
Mikäli ulkopuolella käytetään lämmöneristystä, joka on harva kuten salaojittavat lämmöneristeet, ei sisäpuolen bitumoinista ole minkäänlaista haittaa, eikä sitä tarvitse kaivaa pois. Hyvin vähän siitä sisäpuolella on haittaa muillakaan rakenteilla, koska sisäpuolen kosteus poistetaan ilmanvaihdolla. Konvektio on moninkertaisesti suurempi kosteuden kuljettaja, kuin Diffuusio, siis ilmavirtaus siirtää mukanaan kosteutta enemmän, kuin liikkuva vesihöyry.
Bitumilla tuskin pystytään sisäpuolelta estämään vesihöyryn tunkeutuminen betoniseinään kondensoitumaan, joten on paljon turvallisempaa käyttää ulkopuolella lämmöneristystä ,joka kuivaa ulospäin, sekä nostaa perusmuurin lämpötilaa kastepisteen yläpuolelle.

[Kauppis]

Pitäsi näköjään tehdä kolme kellarin huonetta pois paljaalta betonilta, kun tuli yhenäkkiä tarvetta käyttölämpimälle tilalle, jossa on mm elektroniikkaa ym kosteudenarkaa laitetta ja tavaraa.

Menenkö ihan puihin, jos laitan betoniseinäiseen kellarihuoneen pintoihin vain jonkun tuuman/parin koolauksen ja sen päälle verhoilun?
Eli ilman muuta varsinaista eristettä, kuin mitä tuo verhoilu on? Paneli, levyt ymv.

Ongelma on, rajoittunut korkeus, tai siis käyttäjän pituus, eli lattian ja katon osalta pitää mennä ihan minimipaksuuksilla.
Yhteensä sisäkorkeudesta saa kadota max 100mm. Ja katto pitäsi, ainakin osaksi, saada "umpeen" (ulkonäkökysymys kuulemma)

Mikä sinne koolauksen sisään kävisi sitten sellaiseksi helpoksi ja halvaksi lämmön/äänenvaimentimeksi? Pellavamatto? Runkoleijona?

Sisäänpäin tunkeva kosteus ei ainakaan tämän sadekesän mukaan ole ongelma.

[Jukka68]

Onko sulla kellarissa rivinteeraus vai tulisiko verhous suoraan perusmuuriin?
Meillä on rivinteeraus, jonka koolasin 22mm laudalla ja alle vielä varmuuden vuoksi kattohuopalätkät, eli puuaines on irti betonista. Sitten panelointi päälle ja sama homma tehtiin kattoon. Mitään lisälämpöeristyksiä / äänenvaimennuksia en laittanut. Suoraan perusmuuriin en laittaisi mitään runkoleijonaa tms kiinni ja rivinteeraukseenkin varauksella.

[Kauppis]

Paljaat betonipinnat, entisiä kaupan kellarivarastotiloja.

Aatos oli, että tervalätkillä koolaus pintoihin, sen väleihin ehkä jotain tumppaamaan kylmää ja ääniä ja verhous siihen päälle.

[Matti Alander]

Riskaapelia on homma ja energian hävikki melkoinen.
Usein kuvitellaan että kellarinseinä on kuiva, kun se näyttää siltä. Kosteus seinärakenteessa kannattaa mittauttataa ennen sisäpuolen muutostöitä tai ainakin laittaa neliön muovikalvo seinää vasten teipaten ilmastointiteipillä kokeeksi.
Huopalätkillä kannattaa runko irroittaa aina, jotta orgaaninen aine ei homehtuisi. Muutenkin orgaaniset materiaalit ovat vaarallisempia rakenteessa, jota ei ole muutettu ulospäin kuivuvaksi.
Rivinteerattu rakenne on moninkertaisesti turvallisempi, kuin suoraan sokkeliin laitetut puurakenteet. Ainakin yläosa sokkelista on melkoisen kylmä pakkaskeleillä ja maanalainen osa taas kesäaikaan, kondenssia saattaa esiintyä betonissa, jota ei tietenkään näe jos edessä on levyseiniä.
Asuintiloja toteutettaessa tulisi kuivan tuntuisessa paikassakin mielellään aloittaa remontti kuitenkin ulkopuolelta ja lattiakin tulisi saada eristettyä.
Rakennettasi voisi verrata armeijan puolijoukkue telttaan, jossa ei ole eristystä mutta tarkenee kyllä hyvin, puita kuitenkin palaa kamiinassa melkoisesti.

[kankuu]

Asuintiloja toteutettaessa tulisi kuivan tuntuisessa paikassakin mielellään aloittaa remontti kuitenkin ulkopuolelta ja lattiakin tulisi saada eristettyä.

Miten tuo lattian eristys tulisi toteuttaa?
Meillä on puolet kellarista 220cm korkeaa ja puolet 200cm korkeaa. Matalammassa osassa katto betonia, minkä vuoksi se on matalampi(eli ei voi nostaa). No matalassa osassa on tällä hetkellä suihku ja sauna minne ne olisi tarkoitus jättääkin. Mielellään en lattiaa piikkaamaan ala, mutta pakko se on kai tehdä suihkun huoneen osaalta ainakin.
Kesällä kaivoimme uudet salaojat ja siinä samalla sitten laitettiin anturaan bitumi ja huopa, sokkeliin patolevy ja päälle vielä 30mm finnfoam ja lujalevy, mutta kylmähän toi kellari silti on, kun hohkaa kylmää lattiasta. Niin ja sisäpuolella on siis rivinteeraus.

[Matti Alander]

30 mm solupolystyreenieristys on kovin ohuen puoleinen, oikeastaan mini paksuuden tulisi olla vähintään 100 mm, mutta mielellään vieläkin enemmän, jotta lämmitysenergiaa hukkuisi maaperään mahdollisimman vähän.
Siitä on lähdettävä, että alkuperäinen rakenne rintamamiestalon kellarissa on sisäänpäin kuivuva ja nyt patolevyn asennuksenkin jälkeen olisi hyvä jos seinärakenteella olisi mahdollisuus kuivua edelleen sisäänpäin. Salaojituksella tietysti kosteuskuormaa joissain tapauksissa saadaan laskettua, mutta viheliäiselle kapillaarisuudelle ei useinkaan tule loppua patolevyrakenteella. Rivinteeraus myöskin suhteellisen kuivana rakenteena on hyväksi kellarin kosteustasapainolle.
Lattiaa ei saada lämpimän tuntuiseksi, kuin lattialämmityksellä ja silloin betonin alle täytyy saada lämmöneristystä, jotta energiahukka ei olisi kestämättömän suuri. Samalla lattian kuivumisominaisuuksia voidaan muuttaa ulospäin kuivuvaksi lämmöneristeellä saatavien lämpötilaerojen ansiosta. Ulospäin tehokkaasti kuivuva lattia myös antaa anteeksi pienet vedeneristeiden vuodotkin.
Rintamamiestalojen kellarit ovat yleensä matalahkoja, eikä paksuja 200-300 mm kapillaarikatkokerroksia tahdota saada mahtumaan. Koska kellarin lattian toimintaperiaate on kuitenkin aivan sama kuin kellarinseinissäkin, kun ne toteutetaan ulospäin kuivuvina, voidaan kapillaarikatko sepeli yleensä korvata salaojittavalla lämmöneristeellä, joka toimii myös kapillaarikatkona. Pohjamaan tulisi silloin olla edes jotenkin kantavaa, kuitenkin betonilattian, joka normin mukaan tulee olla vähintää 80 mm paksu on kuitenkin varsin kevyt, jolloin kovettunut savikin sen hyvin kantaa. Kevyt salaojittava lämmöneriste myös keventää lattian painoa, mikä on hyvä asia, vaikka kantavuudessa olisi ollut ongelmiakin. Kantavaa lattiaa voidaan myös ohentaa n. 50 mm paksuiseksi käyttämällä kipsilattiaa, joka ei vaadi erillistä raudoitustakaan. Kipsilattioista voi kysellä Knaufin teknisestä neuvonnasta.
Lattialämmityksen alla voisi eristyksen minimipaksuutena pitää 150 mm salaojittavaa solupolystyreenieristystä, josta päällimäisen kerroksen 50 mm voi hyvin korvata halvemmalla lattia Eps eristeellä, jossa on vesihöyryn läpäisykykyä. Suositeltavana voisi kuitenkin pitää 200 mm lämmöneristyskerrosta jo ekologisessakin mielessä.

[kankuu]

Eli siis betonin päälle ei voi suoraan laittaa vain eristettä ja koolata huopakaistaleen päälle uutta lattiaa? Suihkun ja saunan osaalta voisi tuolla salaojittavalla tehdäkin kun sieltä tarvitsee lattia joka tapauksessa avata.
Miksi olisi hyvä että seinä kuivuisi edelleen sisäänpäin? Kun käsitin että juuri se on patolevyllä ideana että pääsee kuivumaan ulkopuolelta. No onneksi sentään on kapilaarikatko vai eikös se se ole kun sokkelin ja rungon välissä kiertää huopakaistale.