Moro,
Jos tiedän seuraavat alkuarvot:
1. Sisätilan lämpötila on Z1 astetta hetkellä X
2. Sisätilan lämpötila Z0 astetta hetkellä x+10h
3. Ulkolämpötila on koko mittausjakson z3 astetta
Ja tiedän, että kohdasta yksi eteenpäin (kun siis sisälämpötila on Z1 astettta hetkellä X), rakennukseen ei johdeta mitään lisälämpöä. Eikö näin ollen tuosta pysty johtamaan jonkin kaavan kautta energiatehokkuuden??
Rakennuksessa on betonilattia (ei lattialämmitystä), joten se imaiseen itseensä kyllä jonkin verran sitä sisäilman lämpöä mutta tuostakin huolimatta kait tuosta jonkin kaavan kautta pystyy jotain laskemaan? :)
t. Kimmo
Energiatehokkuuden laskenta, miten?
Re: Energiatehokkuuden laskenta, miten?
Moikka,
Onko mahdollista, että olen kysynyt tällä foorumilla kysymyksen, johon kukaan ei tiedä vastausta
? Vai onko niin, että tulos on mahdoton laskea annetuilla lähtöarvoilla?
t. Kimmo
Onko mahdollista, että olen kysynyt tällä foorumilla kysymyksen, johon kukaan ei tiedä vastausta
? Vai onko niin, että tulos on mahdoton laskea annetuilla lähtöarvoilla?t. Kimmo
Re: Energiatehokkuuden laskenta, miten?
Kun ei kukaan muu niin olen kai ainoa tyhmä..
Teoriapuolesta en tiedä mutta järkeni ehdottaa että sun pitäisi tuntea sen massan suuruus joka on varannut lämpöä.
Tilanne on nähdäkseni sellainen että purat tuohon massaan varautunutta lämpöenergiaa talon vaipan ja
ilmanvaihdon kautta pihalle.
Voisin kuvitella että ei ole samantekevää onko massa betonia, tiiltä vai puuta vai muuta. Aineen laatu voi vaikuttaa
lämmönjohtumiseen ilmaan ja siitä ulos. Eli kaikenkaikkiaan, aika mahdoton tehtävä.
Teoriapuolesta en tiedä mutta järkeni ehdottaa että sun pitäisi tuntea sen massan suuruus joka on varannut lämpöä.
Tilanne on nähdäkseni sellainen että purat tuohon massaan varautunutta lämpöenergiaa talon vaipan ja
ilmanvaihdon kautta pihalle.
Voisin kuvitella että ei ole samantekevää onko massa betonia, tiiltä vai puuta vai muuta. Aineen laatu voi vaikuttaa
lämmönjohtumiseen ilmaan ja siitä ulos. Eli kaikenkaikkiaan, aika mahdoton tehtävä.
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Re: Energiatehokkuuden laskenta, miten?
Lähtöasetelma sisältää aika paljon muuttujia.
Entäpä jos mittauksen tekisi toisinpäin. Otetaan pintalämpötilat sisä- ja ulkoseiniltä metrin korkeudelta eri huoneista. Annetaan jäähtyä kymmenen tuntia (yön ajan) ja lasketaan yön keskilämpö. Sitten nostetaan lämpöä sähkölämmitysenergiaa mitaten. Sisäseinien saavuttaessa lähtötason lasketaan nostotehoa, jotta voidaan minimoida nostonaikaiset ylilämpöhäviöt. Homma kannattaa tehdä mahd. suurella lämpötilaerolla virhemarginaalien minimoimiseksi. Toisaalta lämmitysaika pitäisi saada minimoitua.
Tavoitteena U arvo,joka tarkoittaa W/m2/K, missä K tarkoittaa yksittäistä lämpötilaeron astetta. Sisälämpötilan ja ulkolämpötilan ero sekä lämmityspinta-ala neliöt on laskelmassa merkitseviä. Kattopinta-ala yleensä 2 astetta lämpimämpi ja lattia yleensä 2 astetta kylmempi.
Entäpä jos mittauksen tekisi toisinpäin. Otetaan pintalämpötilat sisä- ja ulkoseiniltä metrin korkeudelta eri huoneista. Annetaan jäähtyä kymmenen tuntia (yön ajan) ja lasketaan yön keskilämpö. Sitten nostetaan lämpöä sähkölämmitysenergiaa mitaten. Sisäseinien saavuttaessa lähtötason lasketaan nostotehoa, jotta voidaan minimoida nostonaikaiset ylilämpöhäviöt. Homma kannattaa tehdä mahd. suurella lämpötilaerolla virhemarginaalien minimoimiseksi. Toisaalta lämmitysaika pitäisi saada minimoitua.
Tavoitteena U arvo,joka tarkoittaa W/m2/K, missä K tarkoittaa yksittäistä lämpötilaeron astetta. Sisälämpötilan ja ulkolämpötilan ero sekä lämmityspinta-ala neliöt on laskelmassa merkitseviä. Kattopinta-ala yleensä 2 astetta lämpimämpi ja lattia yleensä 2 astetta kylmempi.
Re: Energiatehokkuuden laskenta, miten?
Voipi olla että on mahdotonta hallita muutostilanteisiin liittyviä energioita, ts. rakenteiden lämpötila voi vaihdella. Tiilitakan lämpötila syvemmältä ei välttämättä ole sama lämpötilaa nostettaessa / laskettaessa vaikka mittari näyttäisi pinnan lämpötilan olevan sama.
Mutta kysyjän ongelman voi ratkaista helpommin. Pidetään rakennus tasapainotilassa. Laitetaan suoraa sähkölämmitystä sen verran että lämpötila on vakaa. Silloin häviöt = lämmöntuotto. Tosin tämä edellyttää että ulkolämpötila pysyy vakaana riittävän pitkään.
Mutta kysyjän ongelman voi ratkaista helpommin. Pidetään rakennus tasapainotilassa. Laitetaan suoraa sähkölämmitystä sen verran että lämpötila on vakaa. Silloin häviöt = lämmöntuotto. Tosin tämä edellyttää että ulkolämpötila pysyy vakaana riittävän pitkään.
