Lämpöä taloon ja vaimo hiljaiseksi?

[SadButTrue82]

Moi,

nyt alkaa mitta tulla täyteen vaimon toista talvea jatkuvaan päivittäiseen valitukseen. On kuulemma kylmää kuin Siperiassa ja on ihan sama istuuko olohuoneessa vai ulkona kun on yhtä kylmä :)

Meillä on talossa kolme kerrosta:
- kellari, jossa pesutilat sekä kodinhoitotilat
- keskikerros, jossa keittiö, työhuone ja olohuone
- ylin kerros, jossa kaksi makuuhuonetta ja kylmät laipiot

Lämmitys on nyt vesikiertoinen patteriverkosto, jonka vesi lämpiää sähköllä (2m3 varaaja). Menovettä säätelee Ouman 800. Ilppi löytyy keskikerroksesta ja kellarista (tätä tosin ei juuri käytetä). Näillä pakkasilla tuo keskikerroksen ilppi, joka muuten on loistava, ei jaksa puskea tarvittavaa määrää lämpöä. Samoin pattereista ei sitä tule riittävästi, vaikka menovesi onkin oumanilla säädetty hieman yli käyrän. Ilmaukset jne. tehty, joten laitteet on kunnossa, muttei vaan riitä. Sähköäkin menee nykymenolla näillä pakkasilla n. 150 kWh per yö. Lauhemmilla menee n. 60 - 90 kWh. Lämmintä vettä kulutamme vähän, koska vesilaskutkin on vain 2/3 arviosta.

Talossa on eristystä tehty siten, että kahdessa ylimmässä kerroksessa on sisäpuolelle jälkikäteen asennettu 4 cm SPU:t ja yläpohjaan puhallusvillat. Ikkunat on myös uusittu muutama vuosi sitten ja ne ei vedä tms.

Olen miettinyt, että kuinka tuota vesikiertoista systeemiä voisi kehittää. Yhtenä vaihtoehtona tuli mieleen, että yläkerrassa laittaisin makkareihin lattialämmityksen, esim. uponorin "kelluvalla" menetelmällä, jossa nykyisen lattian päälle tulisi valmiit levyt, joihin putket menee ja siihen päälle lattiapinta (parketti tai laminaatti). Tuo lattialämmitys ainakin auttaisi kaiketi lämmön tasaisuuteen ja sitä kautta parantaisi viihtyvyyttä, koska nyt lattiat on melko kylmät kaikissa kerroksissa. Onko tuo lattialämmitys tehokkaampi energiankulutuksen näkökulmasta? Ainakin vesi olisi kylmenpää kuin pattereissa (esim. 70c vs. 30-40 c). Ykkösvaiheessa toteuttaisin tämän ylimpään kerrokseen ja kakkosvaiheessa alempaan. Mitä laitteita tms. tarvitaan tähän jos toisessa kerroksessa on patterit ja toisessa lattialämpö? Vai voiko yläkerrassa vanhoista pattereista vetää veden suoraan lattialämmitykseen?

Tuo Uponorin ratkaisu on aika kallis, joten jos on jotain vastaavia vaihtoehtoja, niin mielellään kuuntelen :)

Tulisijoja meillä ei ole vielä, mutta ne ovat "työnalla".

Kiitos tässä vaiheessa kaikille ideoista :)

[SadButTrue82]

Täydennys vielä. Nyt siis varaaja lämpeää sähköllä, mutta tulisijaksi on jossain vaiheessa tulossa vesikiertoinen takka, joka omalta osaltaan leikannee sähkönkulutusta. Takka liitettäisiin paluuveteen.

[Pekka Huhta]

No, sanoisin että lämmönjakomenetelmä ei vaikuta asiaan jos lämpöä ei tule riittävästi pannusta. Pari ekaa ajatusta kuitenkin:

- Hanki lämpökamerakuvaus taloon. Jos siellä on vilu lisäeristyksestä huolimatta niin todennäköisesti jostain vetää.
- Säädätä se järjestelmä uusiksi, koska tuntuu aika kummalta jos se nyt noin jää vajaatehoiseksi.
- Jos patterit on liian pienet niin sitten vaihda samaan systeemiin uudet, useampilehtiset patterit niin saat enemmän lämpöä niistä irti. Tää on aika epätodennäköinen vaihtoehto, mutta jos ne on mitoitettu kuumaa kattilavettä varten ja varaajan vesi jää kylmemmäksi niin voihan se olla ettei niissä potku piisaa.

Ei se taivas aukene tekemällä koko homma aivan uusiksi. Ja tommoiset sekaviritykset joissa puolet on pattereilla ja puolet lattialämmityksellä on usein aika haasteellisia säätää.

Ihan mielenkiinnosta, paljonko sisälämpötila nyt sitten on?

Pekka

[Rawson]

Onko siellä talossa oikeasti kylmä, vai onko vaan vaimolla kylmä? Helposti tulee kylmä, jos vaan paikallaan olelee.

En tekisi mitään ennenkuin tulisija on paikallaan. Sillä saa mukavasti mukavuuslämpöä oleskelutiloihin. Sisätossut auttaa kylmiin lattioihin. Vuotaako jostain kylmää ilmaa lattioille?

[jukez]

Lattialämmöstä varoittaisin oman kokemuksen kautta sen, että jos ikkunoissa on yhtään huono lämpökerroin tai muuten vanhat kaksikerroksiset niin menevät helposti huuruun ja jopa jäähän (niinkuin minulla). Myös ikkunan alla/lähellä tuntuu helposti vetoa. Pattereissa kun on se hyvä puoli, että niistä ylöspäin nouseva kuuma ilma kumoaa ikkunasta alaspäin putoavan kylmän. Samalla huurua ei niin helposti synny. Lattialämmössä lattian pinta on (parin asteen sisällä) saman lämpöinen sisäilman kanssa joten ikkunan alta ei kuumaa ilmaa nouse sen enempää kuin muualtakaan talosta.

Meillä on lattialämmityksen kanssa samassa vesikierrossa pari vanhaa patteria. Eivät kyllä juuri lämmitä mutta pientä peruslämpöä pitää yllä. Eli täytyisi olla jokin vaikka käsin säädettävä sekoitin lattialämpöhaaralle.

Edit. myöskin kuristin patteripiirille, koska lattialämpöputket on ohuemmat ja niissä on jo omat kuristimet jakotukissa. Eli mitoittaa varmaankin tarvisi.

-Jukka

[juhanahm]

Jos menoveden lämpötila on +70 kun ulkona on -25 niin kokeile nostaa vaikka vielä 10 astetta aina 90 asteeseen asti. Tämähän ei maksa sinällään mitään.

Seuraava vaihtoehto on vaihtaa isommat patterit, joka sekin on vielä suht halpaa. Tällöin menoveden lämpötilaa voisi laskea tehosta tinkimättä.

[pvalila]

Neljä senttiä uretaania on parempi kuin ei mitään, mutta jos eristys katkeaa jokaiseen väliseinään ja välipohjiin niin ei tuo vielä hurjan hyvää eristystasoa takaa (varsinkaan, jos uretaanit asennettiin siksi, että seinissä oli vuotoja).


Paljonko sinne yläpohjaan tuli selluvillaa? Minulla on yläpohjassa puruja 13 senttiä ja lämpöä karkaa, mutta jos vaihtaisin selluvillan tuonne ylös niin ei tilanne sillä vielä paljoa paranisi: tarvitaan myös paksumpi eristekerros.

Mutta silti olen sitä mieltä, että kyllä mökin pitäisi lämpimänä pysyä: jossain on kyllä jotain vikaa, jos ongelma on paleleva emäntä eikä hurja sähkölasku.

Paljonko on kiertoveden lämpötila ja paljonko sinulla on vastustehoa? Ehkä osa vastuksista on pimeänä.

Minusta tuosta lattialämmityksestä ei pitäisi olla muuta kuin apua, sillä eihän sen tulo tarkoita, että radiaattorit lähtisivät pois ja ikkuna-aukot menisivät jäähän. Jos talossa tosiaan on kunnolliset ikkunat niin ei jäätymisongelmaa pitäisi kyllä olla edes ilman radiaattoreja.

Lattialämmitys mahdollistaa usein sisälämpötilan laskemisen, koska kylmyyden tunne on usein palelevien jalkojen sanelema juttu.

Lämpöpumppujen kanssa lattialämmitys toimii tosi hyvin, koska se mahdollistaa matalan kiertoveden lämpötilan ja siitähän lämpöpumput pitävät.

Periaatteessa siitä ilpistä voi muuten tuuppasta lämpöä myös vesikiertoon, mutta se ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa eikä se ainakaan auta sinua kovilla pakkasilla.

Lattialämmitys kannattaa tehdä ensin alakertaan ja vasta sitten ylös, yläkerran lattia ovat aina luonnostaan lämpimiä ja yläkerran lämmitystarve on pienempi kuin keskikerroksen.

[koppelo]

Oleellisin kysymys tosiaan on se, että onko talossa oikeasti kylmä?

Laita ensiksi kaikkiin huonetiloihin lämpömittari (maksaa 3e/kpl) ja seuraa miten lämpötila kehittyy. Kaikissa tiloissa ei tosiaankaan tarvitse olla 18 astetta lämmintä, vaan moni tila voi olla viileämpikin. Etenkin rintamamiestalossa.

Usein kylmyyden valituksessa on kyse muista asioista kuin todellisesta lisälämmöntarpeesta. Ostolämpöä tarvitsee vähemmän ja huonelämpötilan voi pitää alempana, kun vetopaikat on tiivistetty eikä vedon tunnetta synny. Paljon on myös pintamateriaalien osuus samasta syystä: Kylmä laminaatti, kylmä nahkasohva, ei mattoja ja metallituolit on tosi huono yhdistelmä kotiin kuin kotiin.

Entä onko teillä väliovet talvella auki vai kiinni? Entä tuulikaappi? Tuppaako ulko-ovi jäämään pitkäksi aikaa auki, vai laitetaanko se samalla sekunnilla kiinni?


Kylmyyden tunteminen on ihmisellä aika yksilökohtaista ja riippuu tottumisesta. Huonelämpötilat kannattaa pitää normaalissa - ei yli - ja käyttää järkeä. Makuuhuone kannattaa pitää viileänä. Välttämättä teillä vika ei ole lämpöjärjestelmässä vaan muussa.

Luin tässä jokin aika sitten tutkimuksesta, jossa havaittiin lihavien ihmisten olevan enemmän kylmissään kuin normaalipainoistan, sillä läski vaatii enemmän energiaa ja pitää ihmisen kylmänä. Toinen on sitten ihmisen normaali liikkuminen talossa, eli liikkuuko vai istuuko paikallaan. Liikkuminen tuottaa kehoon itsessään lämpöä. Entä onko sängyssä hyvä talvitäkki? Ja viimeisenä normaali pukeutuminen. Vanhassa talossa villasukat, tossut ja villapaita ovat talvella paikallaan. Stringit, napapaita ja paljaat varpaat on huono yhdistelmä helmikuussa.


(Vedenkulutusta ei voi verrata mitenkään arviolaskun toteutumisesta....laske mieluummin kulutus per hlö (aikuinen) per pvä. Se vasta on vertailukelpoinen. Kuuman veden käyttö vaatii paljon energiaa ja järjestelmästä riippuen se lämpö on pois muusta lämpöjärjestelmästä. Jos ne on yhdistetty.)

[jpaakkonen]

Meillä samanlainen talo, ostettiin 2 kpl Enston Beta lämmittimiä 1500W (elektronisella termarilla niin on äänetön)
Toinen keskikerroksen olohuoneeseen ja toinen yläkerroksen isoon makkariin.

Hyvin toimii, ja pysyy talo lämpimänä myös kovimmilla pakkasilla. (voi itse asiassa säätää termarilla noiden huoneiden normipatterit pienemmälle)

Meillä kyllä talo lämpeni myös laittamalla patteriverkon vedenlämmöt ylös, mutta lämmin vesi tuppaa loppumaan klo 19.00. Ja täysin ohjatussa yösähkössä lämmitystä ei saa käsipelillä päälle

Voin suositella tätä ratkaisua ainakin väliaikaiseksi.

-Juho

[Puulämmittäjä]

Tuota tuota. Pari lisäkysymystä. Onko se sähköllä toimiva varaaja varmasti täynnä vettä, onko ilmattu ja milloin. Pyöriiköhän kiertovesipumppu ollenkaan tai pyöriikö esim. väärinpäin. Kertomuksen mukaan jotain tämäntyyppistä vikaa saattaa ilmetä. Lattilämmitys kierron lämpötila pitäisi riittää 27-30 astetta ja patterivesi verkostoon lähtevän veden lämpö -20 asteen pakkasella 60 astetta. Tarkasta sen Oumanin käyrävalinta vastaako tuota lukemaa.

[voiettä]

Ei muuten taida 27-30 astetta lattiassa riittää "näissä" lattioissa näillä keleillä. mulla on päälle -20 jotain 35 meno lattiaan(puulattia) ja on siinä ja siinä että riittää! radiaattorit samalla kierrolla on sit ikkunoiden kohdilla reservissä.

[voiettä]

Ei muuten taida 27-30 astetta lattiassa riittää "näissä" lattioissa näillä keleillä. mulla on päälle -20 jotain 35 meno lattiaan(puulattia) ja on siinä ja siinä että riittää! radiaattorit samalla kierrolla on sit ikkunoiden kohdilla reservissä.

eiku siis joo jos radiaattoreihin menee tuo 60 ni sit voi piisata

[jukez]

Mulla on lattialämmön menovesi noin 36C ja -23C ulkona. Jos ulkona on alle -30C niin lattiaan menee jo ~40C vesi. Huoneiden lattian pintalämpö on tuosta lähtölämmöstä selvästi alempi.

[Samuel]

Moi,

nyt alkaa mitta tulla täyteen vaimon toista talvea jatkuvaan päivittäiseen valitukseen. On kuulemma kylmää kuin Siperiassa ja on ihan sama istuuko olohuoneessa vai ulkona kun on yhtä kylmä :)

Meillä on talossa kolme kerrosta:
- kellari, jossa pesutilat sekä kodinhoitotilat
- keskikerros, jossa keittiö, työhuone ja olohuone
- ylin kerros, jossa kaksi makuuhuonetta ja kylmät laipiot

Lämmitys on nyt vesikiertoinen patteriverkosto, jonka vesi lämpiää sähköllä (2m3 varaaja). Menovettä säätelee Ouman 800. Ilppi löytyy keskikerroksesta ja kellarista (tätä tosin ei juuri käytetä). Näillä pakkasilla tuo keskikerroksen ilppi, joka muuten on loistava, ei jaksa puskea tarvittavaa määrää lämpöä. Samoin pattereista ei sitä tule riittävästi, vaikka menovesi onkin oumanilla säädetty hieman yli käyrän. Ilmaukset jne. tehty, joten laitteet on kunnossa, muttei vaan riitä. Sähköäkin menee nykymenolla näillä pakkasilla n. 150 kWh per yö. Lauhemmilla menee n. 60 - 90 kWh. Lämmintä vettä kulutamme vähän, koska vesilaskutkin on vain 2/3 arviosta.

Talossa on eristystä tehty siten, että kahdessa ylimmässä kerroksessa on sisäpuolelle jälkikäteen asennettu 4 cm SPU:t ja yläpohjaan puhallusvillat. Ikkunat on myös uusittu muutama vuosi sitten ja ne ei vedä tms.

Olen miettinyt, että kuinka tuota vesikiertoista systeemiä voisi kehittää. Yhtenä vaihtoehtona tuli mieleen, että yläkerrassa laittaisin makkareihin lattialämmityksen, esim. uponorin "kelluvalla" menetelmällä, jossa nykyisen lattian päälle tulisi valmiit levyt, joihin putket menee ja siihen päälle lattiapinta (parketti tai laminaatti). Tuo lattialämmitys ainakin auttaisi kaiketi lämmön tasaisuuteen ja sitä kautta parantaisi viihtyvyyttä, koska nyt lattiat on melko kylmät kaikissa kerroksissa. Onko tuo lattialämmitys tehokkaampi energiankulutuksen näkökulmasta? Ainakin vesi olisi kylmenpää kuin pattereissa (esim. 70c vs. 30-40 c). Ykkösvaiheessa toteuttaisin tämän ylimpään kerrokseen ja kakkosvaiheessa alempaan. Mitä laitteita tms. tarvitaan tähän jos toisessa kerroksessa on patterit ja toisessa lattialämpö? Vai voiko yläkerrassa vanhoista pattereista vetää veden suoraan lattialämmitykseen?

Tuo Uponorin ratkaisu on aika kallis, joten jos on jotain vastaavia vaihtoehtoja, niin mielellään kuuntelen :)

Tulisijoja meillä ei ole vielä, mutta ne ovat "työnalla".

Kiitos tässä vaiheessa kaikille ideoista :)

Paljonko on -25 asteen pakkasilla menoveden lämpötila?
MIkä käyrästö on oumaista käytössä?

[pvalila]

Oleellisin kysymys tosiaan on se, että onko talossa oikeasti kylmä?

Laita ensiksi kaikkiin huonetiloihin lämpömittari (maksaa 3e/kpl) ja seuraa miten lämpötila kehittyy. Kaikissa tiloissa ei tosiaankaan tarvitse olla 18 astetta lämmintä, vaan moni tila voi olla viileämpikin. Etenkin rintamamiestalossa.

Luin tässä jokin aika sitten tutkimuksesta, jossa havaittiin lihavien ihmisten olevan enemmän kylmissään kuin normaalipainoistan, sillä läski vaatii enemmän energiaa ja pitää ihmisen kylmänä.

Kyllä sitä tähän asti on aina puhuttu, että läski lämmittää.

Mutta ei 18 astetta ole mikään lämmin tila, puolilämmin korkeintaan. Erityisesti kovilla pakkasilla, jolloin seinät hohkavat viileyttä, saa sisäilma olla vähintään 22 asteista ja silti tekee mieli vetää villapaitaa niskaan. Kesällä jos asunnon jäähdyttää 22-asteiseksi se tuntuu suorastaan kylmältä, minä jäähdytän kämpän yleensä vain noin 25 asteeseen ja sekin tuntuu miellyttävän viileältä ulkona olevaan paahteeseen verrattuna.