Betoniseinässä hometta puupintojen takana?

[FamilyMan]

Katsotaas saanko kuvia tähän ympätyksi. Purin _eristämättömästä_ kellarista puupaneleita ja takaa löytyi mielestäni ilkeän näköistä kasvustoa. Ulkoseinää vasten. Osaisikos joku (kenties samassa tilanteessa painiskellut) sanoa kuvien perusteella, kannattaako lähteä välittömästi evakkoon vai näyttää rauhassa seinälle kloriittia ja juuriharjaa, hengitellä rauhassa ja vaikkapa purkaa rakenteita ylä- ja alapuolelta? Seinän alaosassa runsaasti kalkkisaostumaa ja ylemmäs mentäessä sitten tuota tummempaa esiintymää, osin hienolla leopardikuvioinnilla.
Lapsiperheellisenä turhien riskien välttäminen on tietysti etusijalla.

Kuvat, jos onnistuu:



Jos olosuhteet ovat tärkeät tai kiinnostavat muutoin, niin tässä hieman tietoja.

Kellarissa on aavistuksen "mullan hajua", ei kuitenkaan ummehtunutta. Betonilattiaa on kaivettu hiljattain edellisen asukkaan toimesta auki putkirempan ohessa ja sittemmin peitetty lankuin. Maan haju saattaa siis tulla sieltäkin, sanois optimisti.

Kellarissa on yhdellä puolella sauna, pesuhuone puupanelein ja lisäksi tämä pesuhuoneen viereinen "vilvoitteluhuone". 80-luvulla tehdyn pesuhuoneen kaakelien saumoissa on siellä täällä pieniä tummia homepilkkuja. Ilmanvaihto on painovoimainen, tuuletusräppänöitä vain välttävästi ja poistoilma hormiin pesuhuoneen ja saunan puolelta (välioven takana). Pesuhuoneessa lämpöpatteri.
Ai niin, tässä vilvoitteluhuoneessa on vielä betonin päällä jonkinmoinen ohut huopa ja sen päällä muovimatto...
Rivinteerausta ei ole, mutta ulkopuolelle on laitettu kivijalan ympärille toinen harkkorakenne ilmaraolla. Tämä seinien lisäeristämisen yhteydessä.

Keskilinjan toisella puolella on betonilattiaiset ja -seinäiset verstas, pannuhuone ja ruokakellari, joissa parempi ilmanvaihto eikä moisia esiintymiä. Verstaassa tosin hieman kalkkia löytyy seinän alaosasta.
Salaojitus ja patolevytys on tehty viitisen vuotta sitten. Talo on hiekkamaalla, tasamaatontilla harjun päällä, joten lähtökohtaisesti jatkuvalle vedenpaineelle ei pitäisi olla alttiutta. Kellarissa sisäilman lämpötila on +15 asteen paikkeilla näin talvisaikaan.

Kosteuden lähdettä voi vain arvailla, kenties nurkan kohdalta vesi on päässyt valumaan pitkin betonijalkaa tai sitten sisäilma on pyykinkuivauksen jäljiltä aiheuttanut nuo esiintymät. En osaa sanoa untuvikkona ja uudiskohteesta muuttaneena.

Harkinnassa on ollut tämän talon ostaminen, mutta nämä ajoissa eteen tulleet pikku yllärit eivät ainakaan nostata intoa. Vuokralla siis toistaiseksi tutustumassa kohteeseen.

Arvostan kaikkia perusteltuja neuvoja ja ennen kaikkea vastaavien kokemusten jakamista.

[Lerssinen]

Kauanko nuo paneelit ja koolaukset on ollu tuossa ?

Meinaan puu on homeelle paljon parempaa nannaa ku kivi ja pitäs tarttua siihen hanakasti

[almasi]

Yksi vaihtoehto on maalin alla mahdollisesti oleva bitumisively, joka tulee maalista läpi. Nuo puut näyttää kuitenkin terveiltä.

[säkäri]

Terve...
Siis onko tuossa seinässä nyt minkään laista eristettä missä home kasvaa vai onko se rapattua seinää missä koolaukset paikallaan? Eli mikä on se pinta
missä tuota leopardia kasvaa? Onko lattian rajassa sellasta valkoista höttöä pinnassa?
Mites kellari on teidän torppaan rakennettu? Parhaimmillaan riittää et laittaa alakerran oven kiinni, niin ei se ummehtunut dunkku pääse asuinkerrokseen..
sikälimikäli hormi on rakennettu niin et on ilmanvaihdot samassa, onko siellä rivinteerauksessa räppänää mikä tuo ulkoilmaa sisälle?
Nuo valumajäljet viittaa et kondenssi on päässyt valloilleen ja riittämätön tuuletus on aiheuttanut sitten nuo jäljet. Olikos siinä paneloinnissa jätetty rakoa kattoon/lattiaan?

[FamilyMan]

Puukoolaukset suoraan kiinni betonissa, jota on ilmeisesti vain maalattu tai kevyesti rapattu. Koolauksissa pientä tummaa homepilkkua. Alhaalla lattianrajassa ja alimpien vaakakoolien päällä on juurikin sellaista valkoista murenevaa höttöä, joka mielestäni näyttää runsaalta kalkkikertymältä(?). Purin tuon paneloinnin ennen kaikkea siitä syystä, ettei kunnon ilmarakoja ollut. Lisäksi panelointi oli kiinnityspinnaltaan tasainen, jolloin noiden vaakakoolausten kohdalle syntyi koko lailla tiivis puusauma.

Tuossa mustimmassa kohdassa, nurkassa, oli panelointiin kiinnitetty vielä tiiviisti puinen kulmahylly.

Toisaalta tuo musta nurkkaus ja sen mustin kohta on juuri maanpinnan tason alapuolelle (sokkeli 50cm).

Ulkopuolista ilmaa tulee kellarin toisesta päädystä, tuuletusräppänästä talon vastakkaiselta sivulta, pitkin avointa kellaritilaa (jos tulee). Tässä ongelmahuoneessa on sellainen perus avattava kellarinikkuna. Joka tapauksessa tuuletuksen lisääminen juuri tähän tilaan on takuulla tarpeen. Voin piirtää illemmalla tänään suuntaa antavan kellarin pohjapiirustuksen, josta selviää tuo ilmanvaihto samalla.

[Mäki-Tuomola]

En tiedä mitä tuo tuossa seinässä on, mutta jos ranskanleipäni näyttäisi tuolta niin en kyllä söisi.

Tossa varmaan ihan alkuun kannattaisi osastoida ja alipaineistaa tuo osa missä ongelmia on. Olet siis vuokralla, mutta kenen piikkiin tämä menee? Eikä tuo alipaineistus ole mitenkään vaikea työ, jos osaa teipata ja ajaa auton rakennuskonevuokraamon pihaan.

Itse etenisin niin, että ottaisin näytteet. Tämän jälkeen tuo osastointi ja alipaineistus. Sitten täydessä tällingissä remonttijyrsimellä seinät ja kovat pinnat puhtaiksi. Muut pinnat pesulla. Hyvä imurointi ja kuivatus. Kun tulee tulokset niin tekee päätöksiä pinnoitetaanko ja millä aineilla käsitellään vielä.

P3:n suojamaskia ja kertakäyttöhaalaria päälle vaan.

Teetettynä tuo on kahdelta mieheltä yhden päivän työ = 16h (+mahd kuivatus ja konevuokrat), mutta hintahan on erikoistöissä hyvin pitkälti tekijän määriteltävissä.

[PetteriKivimäki]

Vaarallisia on erilaiset yleistykset, mm. VTT eräässä tiedonannossaan lausui, että:Betoni sellaisenaan ei ole homehtumisherkkä Kun siis on voimakkaasti alkalista eli emäksistä.

"Eli betoni ei homehdu!" No ei sitten, vuokratyöhuoneeni sijaitsee vanhassa puutalossa kivijalassa. Seinän toisella puolella on betonikellari, jossa on ajoittain kosteutta, haisee perunakellarille. Mulla ei ole sinne homeelle herkistyneenä astmaatikkona mitään asiaa. Tai sitten jos pitää öljypoltinta käydä näpelöimässä, niin menen tuommoinen Scottin kokonaamari päässä:



Eli vaikka betoni sinänsä ei houkuttele mikrobeja, niin märäsä tuulettumattomassa tilassa huokoisen betonin pinnalla viihtyvä kosteus yhdistettynä huokoiseen pintaan tarttuvaan pölyyn ja likaan aiheuttaa ikävyyksiä.

Jos minulla olisi tuon näköinen keltsu, niin osastoisin ja alipaineistaisin vuokravehkeellä, purkaisin kaiken orgaanisen nevadaan, imuroisin irtotavaran hepa-suodattimella varustetulla imurilla ja pesisin vetyperoksidilla - se kun on halpa ja tehokas hapetin, joka hapettaa mikrobien solukalvon kelvottomaksi ja lopulta vp hajoaa vedeksi ja hapeksi. Tämä kaikki T-paidassa ja kalsareissa? Ei todellakaan..tommonen tukala ja kuuma kertis on hyvä ja halpa:



Sitten kuivaus ja tuuletus ja tilaan kunnollinen ilmanvaihto.

[Spautio]

Mäki-Tuomolan neuvojen mukaisesti olisi varmastikin viisasta toimia jos haluaisi kaiken homeen varmasti pois.
Itse ehkä kuitenkin toimisin vastaavassa tilanteessa niin että ensiavuksi repisin pois loputkin panelit ja niiden koolaukset, ja pesisin nuo homeet pois esim. tuolla: http://www.tikkurila.fi/kotimaalarit/tu ... .363.shtml
Kannattaa tosiaan pitää ovet kiinni varsinaisiin asuintiloihin operaation aikana. Tuo aine tuntuu toimivan hämmästyttävän hyvin, itse olen pessyt sillä niin puu- betoni - kuin myös maalipintaisiakin kohteita. Laimensin ainetta vain tosi vähän, noin 2/3 pesuainetta ja 1/3 vettä. Sumutepullolla seosta kohteeseen ja antaa vaikuttaa tovin, sitten pesu esim froteepyyhkeen kappaleella tai jollain muulla hiukan karkeammalla ja hyvin imevällä kankaalla.
Itse olen jatkanut käsittelyä niin kauan kun kaikki home on pois, ja sitten vielä sumuttanut ihan puhdasta pesuaineseosta pinnoille, en siis ole tehnyt mitään loppuhuuhtelua. Ainakin toistaiseksi kaikkialta on kasvustot pysyneet pois (tosin olen samassa yhteydessä korjannut myös rakennusvirheet).
Jos home tuntuu olevan tuossa tasoitekerroksessa (onko sellaista vai onko tuo vain betonipintaa?) asti niin toki sitä pitää poistaa myöskin. Jokin kalkkisementtimaali tai muu vesihöyryä läpäisevä maali voisi olla hyvä ratkaisu tuohon ongelmaan, ja esim. kondensoiva kuivaaja pitämään kosteus poissa.
Aika selkeästi ilma ei ole päässyt kiertämään panelien takana noiden vaakakoolausten vuoksi, ja perusmuurista pukkaa maaperän kosteutta läpi, sen pitäisi päästä haihtumaan sisätiloihin.
(Jossain vaiheessa olisi varmaankin syytä uusia salaojat ja asentaa salaojittavat eristeet perusmuuriin)
Itse olen käyttänyt vain P3-kertakäyttömaskeja homeita poistaessani, kertakäyttöhaalarit kun eivät kestä kovin montaa minuuttia niin olen niiden käytön katsonut turhaksi.

[PetteriKivimäki]

kertakäyttöhaalarit kun eivät kestä kovin montaa minuuttia

Minun kylppäripurkuhommissa käyttämäni tuollainen kuvan mukainen "kertakäyttöhaalari" kesti kaksi viikkoa, ja kun oli niin hyvässä kunnossa, niin möyrin sen kanssa vielä alapohjaan tuulensuojalevytkin, kun ei pieni kosteus tullut läpi. Sen homman jälkeen oli likainen, mutta ehjä.

Eikä tartu homeen haju tukkaan. Kävin tavallisella haalarilla tsekkaamassa kaverilleni yhden alapohjan, homeessahan se oli. Vaimo päästi pahan äänen kotona kun tuli nyhjäämään ja ukon tukka haisi homeelle..

[Spautio]

^ Myönnettäköön että hankin yksinomaan halvimpia kertakäyttöhaalareita tavanomaisilta tavarantoimittajiltani ( eli Biltema, Hongkong, jne.), eikä ainakaan niiden XL -kokoiset haalarit oikein mahtuneet, haalarin kun puki päälle niin samaan aikaan haaroväliä kiristi ja huppu painoi päätä alaspäin eikä ulkonäkö muistuttanut lainkaan The Stigiä vaan pikemminkin teletappia No noita kuitenkin tuli käytettyä 4 vaiko 5 kpl, ensimmäisinä repesivät haarovälistä, sitten kainaloista ja sitten rintakehän korkeudelta sivusaumoista. Itse en ole ollenkaan isokokoinen (181cm/81kg) joten olisi luullut XL-luokiteltujen pukujen riittävän :) Noita muutaman euron hintaisia suojapukuja en löytänyt isompikokoisina.

Otsonoinnista olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että se on aika lailla turhaa, kunhan hajun aiheuttajat on poistettu niin kyllä se hajukin aika amyöten lähtee. Kuulemma esimerkiksi tekstiileihin homeen haju osaa tarttua niin tiukasti ettei se lähde edes pesukoneessa pois, vaikea uskoa että otsonointi auttaisi.

Mutta jotain tuolle homeelle pitäisi kuitenkin tehdä, itse koettaisin nyt ensialkuun pestä sen pois jo ihan esteettisistäkin syistä.

[villelap]

Tuli sellainen asia mieleen, että oliskohan noi seinät homehtuneet noin pahasti jos koolauksen ois pystyssä ja paneelit vaakasuunnassa?

Meinaan vaan sitä että kun tässä maassa noita kellarin seinän koolauksia on vaikka kuinka paljon ja osassa ei kuitenkan isompia ongelmia vaikka onkin järjenvastaisesti tehty.

[Nmanner]

Meillä oli samannäköistä pilkkua kellarin seinissä kun joku neropatti oli vetäny niihin jotain kalkkitasoitetta, siis sellasta joka kuuluisi kipsilevyn ym. saumauksiin. Raaputelin tasoitteet pois iskuvasaran leveällä taltalla ja heittelin sementtipohjaiset tasoitteet tilalle.

On meillä tuossa yks "perunakellari", jossa oli seinät vedetty tiivillä pellillä peittoon. Siellä on vieläkin vähän pistävä haju vaikka levyt on ollu poissa seinistä jo toista vuotta, seinissä ei ole mitään silmin nähtäviä kasvaimia..

Tohollakin voi kärytellä noita kasveja seinistä. Kunhan ei polta koko mökkiä...

[Kiwikasa.]

Tuli itsellekkin mieleen, että olisko vaan vääränlaisella tasotteella vedetty...
Jotain sisäseinä kamaa... Vanhoissahan oli mm luujauhoa...
Eli, jos se mätänee vaan se sopimaton tasote...

[Spautio]

Nyt vasta pääsin katsomaan kuvia E7:n sijaan läppärin näytöltä, ja näyttäisi siltä että tuossa pinnassa on jokin kalkkimaali, sen alla ehkä jokin "kanankakkatasoite"? Mikä tahansa pinta ja tasoite kuitenkin homehtuu otollisissa olosuhteissa, eli jos on tuollainen suljettu ja suhteellisen ilmatiivis tila johon pääsee maaperästä kosteutta ja johon myös kulkeutuu pölyä ajan myötä.
Ehkä nyt kuitenkin vaan ensin homepesu, loppupaneleiden ja -koolausten purku, seinien kuivaus ja sitten tasotteiden alasrapsimista, pianhan nuo liippaa uudelleen.

[sandra]

Meillä 39-vuonna tehdyssä talossa vastaava tilanne kun ostettiin. Lähtötilanteessa ei ollut salaojia ja samalla tavalla koolaukset sisäpinnassa. Koolauksen ja panelit olivat homeessa ja betoni kostea.
Korjauksena tehtiin salaojat fuktisoleilla, koolaukset ja panelit purettiin ja betonista timanttilaikalla muutama milli pois. Sitten vielä homepesu jollain aineella, joiden tarpeellisuudesta on nyt käyty keskustelua.
Annettiin kuivaa puoli vuotta, tilasta poisto puhaltimella ulos ja sitten kalkkivelli pinnaksi. Tämän jälkeen ei mitään ongelmaa.

Lattiassa oli meillä myös muovimatto laatan päällä. Ei ollut kapillaarikatkoa, eikä eristettä. Muovimaton alapinta oli mustan homeen peitossa. Piikattiin lattiat pois, asennettiin kapillaarikatkot ja eristeet ja uusi valu. Nyt toimii lattiakin.

Itse en ole noita kosteusongelmia pelästynyt, jokaisesta vanhasta talosta löytyy jotain ongelmaa. Seinän korjaus ei mielestäni ole tuossa paha juttu ( kallis ), jos salaojat toimii. Sen sijaan lattioiden korjaaminen on kallista ja työlästä. Kannattaa miettiä mikä on taloudellisesti järkevää omallakohdalla. Omassa projektissa salaojien ja lattioiden teko, perustusten korjaus ja samalla viemärien uusinta maksoi noin 300€/neliö itse tehtynä ja kaikki pinnat vielä puuttuu.