Matalan sokkelin eristäminen

[S12]

Muutama asia askarruttaa enkä löytänyt siihen mieltäni rauhoittavia vastauksia etsimällä. Kellarilliseen sokkeliin löyti, mutta päteekö kaikki asiat matalan maanvaraisen perustuksen kanssa. Alla hiukan taustatietoa mukaan kysymyksieni tueksi.

Talo 57 rakenettu yksikerroksinen kellariton puukerrostalo joka on korotettu puolitoista kerroksiseksi pari vuotta sitten. Silloin katto ja seinät eristetty uudelleen sekä ikkunat uusittu. Ulkovuoraus tuulensuojalevyineen ja puhallusselluvilloineen on siis uusittu. Alapohja on maanvarainen betonilaatta, ja sen eristyksistä ei ole mitään tietoa. Talvella lattiat ovat kylmät ja sokkelin ulkopuolelta sulaa jonkin verran lumi. Ainakaan suurempia Ilmavuotoja ei tunnu olevan.
-1. Kysymys siis kuuluukin voiko sokkelin eristää ulkopuolelta kuinka?

Oheinen Kuva sokkelin ja maan rakenteesta. Talossa ei ole salaojitusta. Isoja puita kaadettu kuutisen kappaletta ympäri taloa viimeisen viiden vuoden sisällä. Vesi ei jää seisomaan pihaan, imeytyy suht hyvin maahan. Sadevedet ohjattu imeytyskaivoihin, eli pois sokkelin ääreltä. Maa kohtalaisesti muotoiltu poispäin talosta (muutamaa pahempaa kohtaa lukuunottamatta). Maan rakenne on suunnilleen seuraava: 20cm multaa, 100-200cm hiesua (hienoa hiekkaa) ja sitten tulee savi. Yhdestä kohtaa sokkelin juuresta parin metrin matkalta maa painunut kymmenkunta senttiä viime vuosina. Sokkelin pinta on rapattu ja maalattu. Osittain on tullut viime vuosina valkeaa kalkkimaista jauhoa botonin pintaan (onko terve merkki?). Vaaleanharmaaseen maaliin tullut myös vaaleanpunaisia isoja läikkiä. Sokkeli halkeillut muutamista kohdasta. Alaparru joka lepää sokkelin päällä on kuiva läpi talon. Sokkelin ja parrun väli tilkitty tervariveellä remontin yhteydessä.
- 2. Mieltä askarruttava asia on laittaako salaojat kun pihaa pitää kuitenkin kaivaa hiukan sieltä täältä, vai onko turhaa työtä? onko tuo hiesu arveluttava materiaali kaapia ympäriltä auki, onko jotain vajumis tms. vaaroja?

Kiitos.

[lehmikangas]

Siellähän on niin aurinkoiset näkymät.

Täällä -67 tehdyssä laajennuksessa samanlainen rakenne. Koska sokkeli jää vielä ikävästi selkeästi verhousta syvemmälle, olen ajatellut eristää sokkelin ulkopuolelta styroxilla. Päälle joko verkko ja rappaus, tai sitten kestopuukoolauksen joku sokkelilevy (ja rappaus ehkä koska en haluisi mitää liian teollisen näköistä jossa myös saumat. rappauksessakin ongelmansa toki). Tuosta styroksista muistelen lukeneeni, että olisi parempi ottaa alhaisen vesihöyryn vastuksen omaavaa kamaa. Eli jos sokkeliin nousee kosteutta, niin se pääsee myös pois. Siinä oli vaihtoehtona lattiastyroksi, mutta sen ongelma ettei ole palosuojattu.

Asiasta on täälläkin foorumilla aika paljon juttua. Googleen hauksi vaikka:
site:rintamamiestalo.fi sokkelin eristäminen

Taitaa olla niitä asioita mihin ei yhtä totuutta löydy. Pitää lueskella ja puntaroida.

[Zaffodi]

Tuohon sokkelin päälle mahtuu siististi saneerauslaastilla kiinni 25mm eristettä, finnfoamia käytetään paljon mutta on toki tiivis. EPS eli styrox on hengittävämpi eikä tuossa kohtaa jos sen pinnoittaa rouheella paloluokka ole ongelma. Pinnoitukseen löytyy ohjeita netistä mutta periaatteena vahvikekangas päälle ja rouhepinta. Pikkuisen paksumman, joku 40mm voisi laittaa kunhan siihen yläreunaan tekee sitten tippapellin. Ei tee vielä ihmeitä mutta parempi kun ei mitään.
Ei se hiekka siellä ongelma ole vaan savi, salaojat kuivattaa joten savipatja voi kutistua. Joka tapauksessa sokkelin vierestä kannattaa kaivaa auki eristystä tehdessä ja laittaa ainakin patolevy tai vastaava tuote.
Onko siinä painuneen maan kohdalla viemäri? Toivottavasti ei. Sokkelin pintaan tulevat kalkkijäljet ovat tulleet kun kosteutta siirtyy lämpövuodon mukana ulospäin. Sinäänsä ihan normaalia kunhan ei mitään suuria määriä tule.

[Harri68]

Itse laitoin kellarillisen talon maanpäälliseen sokkeliin eps 60. Juurikin tuon matalan vesihöyrynvastuksen vuoksi. Paisumattomalla uretaanilla liimasin kiinne. Tänä kesänä olisi tarkoitus pinnoittaa, kunhan ensin osaan päättää että millä.

Sekä eps60 että paisumaton uretaani olivat aika hankalia löydettäviä. Paikalliset rautakaupat eivät olleet kuulleetkaan moisista.

[Kariharrikari]

Sekä eps60 että paisumaton uretaani olivat aika hankalia löydettäviä. Paikalliset rautakaupat eivät olleet kuulleetkaan moisista.

Tuo paisumaton uretaani löytyy helpommin "hakusanalla" liimavaahto.

[Harri68]

Sekä eps60 että paisumaton uretaani olivat aika hankalia löydettäviä. Paikalliset rautakaupat eivät olleet kuulleetkaan moisista.

Tuo paisumaton uretaani löytyy helpommin "hakusanalla" liimavaahto.

Juu, unohtui tuo mainita. Ei sitä silti menannut saada. Tilaustavaraa ja aika selittelyn takana oli että sai ilman koko lavan ostamista.

[S12]

Kiitos vastauksista. On tullut luettua silmät sirrillään noita vanhempia keskusteluja. Tuon yläosan suhteen eps s 60, verkotus ja rappaus kulostaisi hyvältä vaihtoehdolta. 50mm paksuuskin olisi vielä helppo toteuttaa ja näyttäisi hyvälle.

-Mutta onko tuota maanpinnan alapuolella olevaa sokkelia tarpeen eristää? Vai voiko tuota epsiä vetää koko sokkelin alalle? Vettyykö se siinä tapauksessa ja tiputtaa rappaukset veke.

-Voiko fuktisolia vetää koko sokkelin alalle, verkottaa yläosa ja sitten rapata? Ajattelen vain että säosiko jokin yhtenäinen levyeriste parempi kuin pelkkä yläosa, tai kaksi erillistä ratkaisua (yläosalle ja alaosalle omansa). Kun koko sokkelin korko on vain tuo 80cm.

-Mikä olisi järkevintä jos haluaa että sokkelilla olisi mahdollisuus kuivua ulospäin ja lämpöeristystä saisi kylmän lattian avuksi

[Matti Alander]

Rakenteessasi ehkä vaarallisin osuus on kosteusteknisesti tuo aluspuu, joka on osittain betonin sisällä. Jos tuohon nyt laittaa höyrytiiviin rakenteen päälle veikkaan ongelmia.
Lämmöneristys ulkopuolelle on muuten ok ja maanalainen osa salaojittavalla eristeellä 100 mm paksuisena. Kivivilla on myös yksi vaihtoehto, palamatonta ja vesihöyryn vastus olematon.
Kosteutta perustukseen tulee ainakin kapillaarisesti vähän joka suunnalta ja lämpö sisällä työntää sitä ulos perustuksesta lämmityskaudella.
Kylmäsilta on melkoinen ja ilmavuotokin perustuksen, sekä rungon liitoksessa epäiltävissä. Lattiat ovat varmasti kylmiä.
Puurungon ja perustuksen liitoskohta on haasteellinen ratkottava uusissa taloissa saati sitten korjausrakentamisessa.
Hankala rakenne korjattavaksi, mutta kosteuskuormaa vain alemmaksi kaikin keinoin: Rännivedet putkeen, maakallistukset, Salaojitus ja maanpinnan alapuolinen osuus hengittävällä salaojittavalla eristeellä.
Näin nousee kosteutta enää kapillaarisesti mahdollisimman vähän, kun se kuivuu jo alhaalla ulospäin. Maaperä saadaan pysymään sokkelia viileämpänä lähes ympäri vuoden ja höyrynpaine ulospäin.
Routa eristys on asennettava mahdollisimman alas aivan perustuksen pohjan tasolle, jotta maaperä voi viiletä talvella ja kuivuminen on tehokkaampaa. Tällainen vanha huonommin eristetty perustus kun vuotiaisi melkoisesti lämpöä routaeristeen alle.
Rännivesijärjestelmässä on hyvä käyttää kunnollisia kumitiivisteellisiä viemäri osia ja putkia, vuotojen välttämiseksi, nykyiset sadevesiputket ovat kyllä halpoja, mutta melko rimpuloita talon ympärillä käytettäviksi.
Koska tällainen laatta rakenne käyttäytyy kuin maan päälle levitetty pressu, keräten kosteutta alleen, kannattaa myös lattiarakenteita ajatella tulevaisuudessa. System Platon rakenteella voidaan laattaa kuivattaa sisäänpäin ja kosteutta ei siirry niin paljon: Väliseiniin, aluspuuhun, eikä uloskaan.
Mielestäni tuon ikäisessä talossa jo kosteustekninen ja energiataloudellinenkin päivitys alkaa olla tarpeen.

[Zaffodi]

Matti tuossa jo mainitsikin, että sitä rungon alajuoksua ei tosiaan saa muurata betonin ja muovin sisään. Eli jos laitat ulkopuolelle muovieristettä se ei saa peittää alajuoksua mutta jos rakenne on kuten kuvassasi alajuoksu on jo huokolevyn takana.
Yksi ratkaisu olisi tietty parantaa sisäpuolista lämmöneristystä jos esim. lattioita olisi varaa nostaa. Jo 25-50mm eristettä lattiaan valun päälle tekisi kyllä tuntuvan eron.
Pintavedet ja salaojat tietty kuntoon mutta jos talo on saven päällä pitää muistaa että sen kuivattaminen aiheuttaa painumista!

[S12]

Heip taas. Alkaa kokonaisuus hahmoittua pikkuhiljaa. Lattian korottaminen sisäpuolelta ei tässä tapauksessa ole mahdollista, sisäkorkeus on jo nyt normaalia pienempi kattolämityksen takia.

Piirtelin hiukan rakennekuvaa kommenttienne ja ajatuksieni pohjalta. Olenkohan ymmärtänyt asian oikein? Tuo yläpuolen lämpöeristyksen ja runkoleijonan rajapinta on vilä hiukan epäselvä.Jokin peltihän tms. siihen on laitettava. Mutta kuinka tiiviiksi se on oikein mahdollista saada.

Ja tuo alaosan routaeristys mietityttää kans. Onko se fiksuin tehdä tuosta salaojittavasta matskusta vai perus routa styroksista?

Piirroksen mitat ovat suuntaa antavia, tarkistetaan työmaalla ;)

[Zaffodi]

Huomaathan, että tuon sokkelin pintaan tulevan eristeen yläreuna vaatii myös pellityksen jos se tulee noin ulkovuorausta paksummaksi!
Jos sulla tulee nyt salaojat ja kaikki niin silloin tuon sokkelin eristyksen voisi mielestäni tehdä ihan "perinteisinkin" menetelmin eli eristeellä ja patolevyllä alas asti. Lienee edullisempaa kuin nuo salaojittavat.

[Matti Alander]

Aika hyvältä alkaa näyttää suunnitelmasi ja routaeristyskin on viety oikeaoppisesti Fuktisol tekniikan yhteydessä mahdollisimman alas. Näin saadaan suurempaa lämpötilaeroa ja tehokkaampaa kuivumista sokkelista ulospäin.
Routaeristeenä voidaan käyttää molempia salaojittavaa tai routa solupolystyreeniä. Salaojittavaan ei synny vedenpainetta, koska päästää veden läpi, eikä vety koskaan.
Routa eps ei myöskään vety kovin helposti, kun takavuosien virhettä muovikalvon päälle sijoittaminen unohdetaan. Routa eristeen päälle 50 mm salaojituskerros ja kaato aavistuksen ulospäin, niin OK.
Routaeristeen alapuolella kun on pitkiä aikoja lämpimämpää ja myös kosteampaa, suuntautuu vesihöyryn osapaine ylöspäin läpi eps levyn ja törmäisi huipputiiviiseen muovikalvoon.
Kaunis valkoinen peltinen tippalista rappaus eps levyn päällä ei välttämättä ole laisinkaan niin huonon näköinen, kuten usei kuvitellaan.
Tee se rännivesijärjestelmä vielä nuukailematta kunnon kumitiivisteellisillä viemäriputkilla, niin pysyy vesi sisällä ja kulkeutuu perusvesikaivoon. Saat myös rännisuppiloiden pystyputket pysymään helpommin ryhdissään, kuin noilla joustavilla leikki yhteillä. Juuret pysyvät pois putkistoista ja homma pelittää vähintään seuraavat 50 vuotta.

[S12]

Pitää kysellä noita hintoja ylä ja alaosan suhteen. Ja pellin siihen saa mukavasti kiinni kun sitä tänään tutkailin sillä silmällä.

Mutta tuo yläsosan sokkelin pinnoite on minulle arvoitus. Se on lähes mustaa ja siinä on pieniä kivipaloja mukana, hiekkaa isompaa. ei ilmeisesti hirmuisen hengittävää materiaalia ole.
se on pysynyt kiinni sokkelissa hyvin lukuunottamatta pientä pätkää autotallin kulmalla jossa asfaltti oli taloonpäin kallellaan. siitä kohdin pinnoite oli irrallaan sokkelista ja pari vuotta sitten rapsuttelin pinnat irti. muuten on tosi tiukassa. Ei huvittaisi lähteä työstämään millään järeämmällä koneella pintaa koska ei tuo sokkeli järin vahvalta vaikuta (seassa on kaikenkokoisia ja laatuisia kiviä). Mutta lueskeltuani noita aiempia juttuja niin ilmeisesti se jollain pitäisi ryystää pois jotta mahdollinen kosteus pääsisi ulospäin. Onko hyväksi todttuja käytännön vinkkejä pinnoituksen poistamiseen ja mahdollisten kolojen yms. tasoitteluun (materiaali).

Kunhan nuo eristemateriaalit ja vahvuuden vahvistuvat piirtelen lopullisen suunnitelman muittekin ihmeteltäväksi.

[Matti Alander]

Ainoastaan irtonaiset pinnoitteet poistetaan yläosasta, rakenne kuivuu ulospäin jo maan alla riittävästi, eikä kosteus nouse enää isommin ylös.
Maan alaisesta rakenteesta bitumit ym. Tiiviit pinnoitteet poistetaan. Antura luiskataan ulospäin ulospäin ja halkeamat korjataan. Halkeamista poistetaan irtonaiset reunat ja täytetään korjaus laastilla tai pienemmät Sikaflexillä.
Sokkelin voi pestä painepesurilla, niin on kivempi työskennellä ja loppukin hienoaines pyyhkiytyy pois.
Maakallistusten viettäminen sisäänpäin on monen talon ongelmien aiheuttaja ja varsinkin laatoitetut ja asfaltoidut seinien vierustat. Muuten vesitiivis pinta on ok, paljon näkee versioita, joissa sepeli täyttö on tuotu ylös maanpintaan. Näin syntyy suuri sadevesikaivo koko talon ympärille kuormittamaan salaojitusjärjestelmää.
Rakenne on myös rakennustapaohjeen vastainen ja saattaa aiheuttaa jopa ongelmaa myynti tilanteessa.
Yläosan lämmöneristeen rappaukseen löytyy runsaasti vaihtoehtoja, keinoharzi kivirouheesta rappauslaastiin. Kivira oy:llä Espoossa on hyvät tiedot aiheesta ja käydessäni sillä viimeksi oli uusi rappauslaasti versio, jossa kaikki kerrokset voidaan tehdä samalla aineella, sekä värivaihtoehtojia oli runsaasti.
Suunniteluilla rakenteilla myös energiaa tulee säästymään, maaperän ylimääräinen lämmittäminen, kun on täysin turhaa.

[S12]

Alaosassa sokkelia ei ole mitään pinnoitetta, eli se on onneksi helpompi homma puhdistaa. Pitää perehtyä tuohon yläosan lämpörappaukseen tarkemmin. Aika monta työvaihetta näytti olevan tällaiselle sunnuntairakentajalle
Sen verran vielä että pitääkö yläosan sokkelin olla tasainen noille lämpöeristyksille jos noita irtiolevia pintoja tiputtelee sieltä täältä?