Maanvaraisen laatan totaali uudistus

[Simo.J.K]

Olen yrittänyt etsiä jo tietoa hieman sieltä sun täältä mutta kysytään vielä. Ulkovuoraus ja katto rupiaa olemaan tehty Sitten jossain vaiheessa pitäisi tämä alakerta tehdä uusiksi. Yhdestä huoneesta jouduttiin lattia hajoittamaan kun vaihdettiin 5m alajuoksua uuteen ja siinä näki koko lattia rakenteen. Nyt mietityttää miten tuo maanvarainen laatta kannattaisi korjata tai paremminkin uudistaa kokonaan?
Tällä hetkellä on n.5cm paksu "betoninlaatta" sen päällä on vähän kattohuopaa ja muovia siellä sun täällä, sitten on hieman puruja ja lehtiä Noi kaikki olisi tarkoitus purkaa pois ja valaa uudestaan paksumpi, rautaa sisältävä laatta. Nyt kysymys kuuluukin, mitä sinne laatan alle,tällä hetkellä siellä on pelkkää hiekkaa, eikä tuossa yhdessä huoneessa tuntunut nyt niin kauhian kosteelta? Tässä on melko matala perustus eli maata ei tuolta laatan alta älyttömästi voi kaivaa pois mutta itsellä oli joku tälläinen visio.
-Maata pois n.20-25 cm jos pystyy niin enemmänkin
-Täyttöä lecapapuilla tai singelillä
-Eriste? Mikä eriste...Finnfoam,Isodrän vai joku muu...
-70mm valu raudoilla
-Ja sitten lattianiskat, ekovillaa ja puulattiaa päälle

Miltäs tuo kuulostaa? Vai pitääkö pyytää joku rakennesuunnittelija jo tontille? Perustukset suht ehjät, yhestä kohtaa aikoinaan vajunnut, ilmeisesti routa päässyt liikuttamaan. Pääosin talo taitaa lepää hiekan päällä. Salaojia ei taida pystyä tekemään helpolla ainakaan koska talon sivuilla on tautisen kokoisia kiviä, ilmeisesti osittain perustusten alla.

[PetteriKivimäki]

Asianmukaiselta tuo Sinun täyttösuunnitelmas kuulostaa, mutta miksi "lecapapua ja singeliä" - molempia?, eli miksei samantien koko kerrosta joko lecapapua tai kapillaarikatkosepeliä?

Kapillaarikatkosepeli tekee tämän alapohjien ongelmia tutkineen Juha Vinhan mukaan 25 cm kerroksella "täydellisen kapillaarikatkon".

[Simo.J.K]

Kirjotusvirhe "ja" tilalle tai Kiireessä kirjotettu. Mites tuo eriste? Onko mitään one and only kamaa? Tässä nyt yritetään tehdä hyvää eikä niinkään halpaa.

[Matti Alander]

Puulattia maanvaraisen laatan päällä on tunnettu riskirakenne, joten sitä kannattaa välttää. Parasta on laittaa lämmöneristeet ulkomaiseksi ja betonilaatta päällimmäiseksi.
Yleisin kosteusongelma maanvaraisissa laatuisesta aiheutuu kapillaarisesta kosteuden siirtymisestä hienoaineksia pitkin ja sen ratkaisu onnistuu harvalla puhtaalla aineella, jossa ei synny huokoisalipainetta.
Pohjavedestä harvemmin on ongelmaa, miltei yleisempää on rännivesien ja pintavesien pääsy rakenteita kastelemaan.
Vanha rintamamiestalon avoin pinnoittamaton betonilattia kuivui kohtuullisesti sisäänpäin ja sen ongelmat näkyvät hyvin esimerkiksi tavaraa lattialla varastoitaessa, esim. Pahvilaatikon pohja kastuu ja homehtuu herkästi.
Kapillaarikatko sepeliä tarvitaan varsin runsaasti ja tuo 250 mm pätee pestyissä täysin puhtaana kuljetuksessa pysyvissä materiaaleissa. Sinkelin kohdalla voidaan puhua lukemasta 150 mm.
Kevyt sora on varsin kätevä materiaali, kevyt kuljettaa ja saatavana erillinen kapillaarikatko versio. Ongelmana on huono eristyskyky, joka on noin kolmannes solupolystyreenistä.
Nykyisin kun pääsääntöisesti käytetään lattialämmitystä tarvitaan tehokasta eristystä maaperän liikaa lämpiämistä vastaan ja energiahukan minimoimiseksi.
Lattiarakenteelle on eduksi molempiin suuntiin kuivuminen, joka nopeuttaa pinnoittamista ja estää myös laatan käyristymisen pyrkimystä. Muovikalvot ja höyrytiiviit eristeet voi lattiarakenteessa unohtaa. Kosteuden pysyminen maassa taataan riittävällä eristeellä ja vesihöyryn osapaine-erolla, sekä kapillaarikatkolla.
200 mm solupolystyreeniä on hyvä ja miniminä voisi pitää 150 mm kerrosta. Maaperän lämmittäminen on turhaa ja riskialtista kosteusteknisesti.
VTT:n miehet kun rakentavat itselleen käyttävät alimmaisena kevytsoraa ja päällä salaojittavaa hengittävää eristettä. Suodatinkangasta ja valu 80 mm. Siinä on ihannerakenne ja laatta kuivuu nopeasti, sekä myös vesivahingonkin sattuessa kuivaa itse itsensä.
Koko rakennusvaiheessa on kuitenkin oltava hyvin huolellinen ja hienoaineksia ei saa joutua kapillaarikatko materiaaliin. Myöskään laatan alle ei saa jättää sahanpurua sun muuta orgaanista materiaalia homehtumaan.
Laatan reunat on lopuksi myös tiivistettävä huolellisesti niin Radonin, kuin mikrobienkin pääsyn ehkäisemiseksi huonetilaan.

[Simo.J.K]

Mutta miltäs Matti tuo minun plääni kuulostaa? Tuhoon tuomitulta? Mikäs olisi hyvä lattia materiaali jos puu ei ole hyvä...Korkkilattia.

[Matti Alander]

Kyse on enemmänkin lämmöneristeen paikasta, aina on parempi sijoittaa eristeet ulommaiseksi. Näin saadaan betonilaatta lämpimälle puolelle.
Kosteusvaurio on lähes aina monen tekijän aiheuttama, mikä vaikeuttaa asiaa. Kosteusvaurioita on todettu hyvin yleisesti juuri näissä betonilaatan päällä olevissa puulattioissa ja eri instanssienkin ohjeissa sitä yleisesti pidetään riskirakenteena.
Ehdottamasi rakenteet laatan alapuolellehan ovatkin samantyyppiset, kunhan unohdat laatan alta muovikalvot ja niihin verrattavat höyrytiiviit rakenteet välikerroksista. Sisäpinnan voi kyllä tehdä tiiviinä, laatta on ensin kuivahtanut riittävästi.
Myös puiset pinnoitteet käyvät kuivan betonilaatan lattiapinnoitteina haluttaessa.
Eiköhän noilla ehdotuksillani myöskin pystytä jonkinverran alentamaan kustannuksiakin.
Betonilaatan alla tulee olemaan aina lähes sadan prosentin suhteellinen kosteus, lattia käyttäytyy maan päälle levitetyn pressun tavoin. Kapillaarikatkolla ja lämmöneristyksellä kosteus pysyy maaperässä.
Laatan alle voi syntyä mikrobikasvustoa ja siksi betonilaatan reunojen tiivistys on hyvä turva estämässä mikrobien pääsyn huonetilaan.
Tietysti kaikki ulkopuolen perusasiat tulee olla myös kunnossa, salaojituksineen sun muineen.
Menestystä remontille.

[Simo.J.K]

Herra Alander Katsoisitko viestilaatikkoosi?

[Matti Alander]

Ellei tule vastaus perille, niin sähköpostia suoraan matti@malander.fi

[Fin007]

Mikä olisi tuohon laatan reunan tiivistykseen paras ratkaisu matti?

Tässä juuri miettinyt pääni puhki kun on suht ajankohtainen homma, mulla tulee finnfoam ulkoseinää vasten pystyyn joka toimii irroituskaistana ja laatan alle isodrän, ilmeisesti vain 130mm, sitten 8+mm laatta jonka päältä sitten joskus muurataan siporex rivinteeraus. Joku jossain blokissa muistaakseni oli tehnyt niin, että oli vielä irroituskaistaleen kanssa laittanut ulkoseinää vasten bitumikaistaleen jonka kulmat sitten käännetään esim isodrän levyn päälle ja siihen sitten lattiavalu? Mun mielestä se kuulostaa nerokkaalta idealta, se tavallaan tiivistäisi seinän ja lattialaatan reunan sinne laatan alle..kö?

[Matti Alander]

Huopien kanssa on vähän sellaista puuhastelua, eikä niitä oikein tahdo saada tiiviiksikään. Hyvä keino on aivan tavalliset vedeneristeet tukiverkolla ja kiinni pysyy.
Samalla saadaan Radonsuojauskin tehtyä, eikä mahdolliset mikrobit laatan alta kulkeudu huonetilaan.
Vedeneriste jää sitten hyvin piiloon sisäpuolen pinnoitteiden alle.

[Fin007]

Eli siis verkko nostetaan lattiaeristeen reunalta ulkoseinää vasten ja sitten vedetään vesierkkaa joka rako täyteen vai?

[Fin007]

Näistähän voisi jompsikumpsi olla asiallinen vaihtoehto?

http://fin.sika.com/fi/solutions_produc ... 02101.html

[Matti Alander]

Vedeneristys tukiverkolla lattiaa ja seinää vasten, laatan alle ei tarvitse näperellä mitään.
Pinnoitteilla sitten lattiassa ja seinissä saadaan tiivistetty rakenne piiloon.

[Fin007]

aah...okei, sinnehän se tosiaan jää rivinteerauksen taakse piiloon juu kiitos Matti!

[Mäkitupalainen]

Itse tein sellaista hullun hätävarjelua, että tuon erotuskaistan kohdalta vetelin kalkkimaalia betonin pintaan. Miksikö? Jos jostain ihmeen syystä kosteus nousee merkittävästi ylöspäin kapillaarikatkosta huolimatta niin erotuskaistan ja betonin välissä ei ainakaan kasva mikään orgaaninen