Valkoisen salaojaputken käyttö rakentamisessa?

[Khyron]

Kattelkn tässä yhtä työmaata ja siellä näky olevan sitä valkosta peltosalaojaputkea, mulla on mielikuva et sitä ei sais rakentamisessa käyttää, mutta onko se kiellettyä vai onko se vaan huono ajatus?

[lmfmis]

Ei saa. Tai riippuu tietysti missä ja mitä rakentaa.

Ja typerä kohta säästää. Kyllä rakennusvalvonta käskee sitten kaivamaan ylös...

[Ruskolainen]

Jokainen kai tekee mitä tykkää varsinkin jo itselle tekee. KVV-vastaava (jos vaaditaan ) voi kyllä tykätä kyttyrää tai sitten ei.

[maenjuh]

Miksei sitä saa käyttää? Onko siinä jokin heikompi lujuusominaisuus?

[lmfmis]

Miksei sitä saa käyttää? Onko siinä jokin heikompi lujuusominaisuus?

Onhan se ihan surkeeta letkua...


Ja kunnan rakennusvalvonta määrää mitä saa käyttää. Ei kelpaa tuo kai enää missään asuinrakennukseen, navetat erikseen...

[maenjuh]

Meinaan vain, että rakennusvalvonnan kanta on huono perustelu, jos se on ainoa perustelu. Mutta tässä pykäläuskollisessa maassa ajattelu loppuu valitettavan usein siihen, että sääntö määrää näin - ennen kuin on ehtinyt alkaakaan. Rintamamiestalollisilla lienee tällaisista kosolti kokemusta, uudisrakentajista puhumattakaan. Voi lakikirjan paksuus sentään.

[lmfmis]

Ei ole huono perustelu. Järkikin sanoo.

Rakennusvalvonta määrää ettei vain kukaan käyttäisi omaa (puutteellista) järkeään.

[maenjuh]

Mulle järki sanoo, että rakennusvalvonnankin reklementit ovat kyseenalaistettavissa eikä niissä läheskään aina ole järkeä. Kokemusta on.

Mutta siihen alkuperäiseen kyssäriin kommentoidakseni, peltosalaojaletkussa ei ole mitään vikaa. Eikä valvonta voi kuin todeta tapahtuneen, jos sitä havaitsee käytetyn.

[Ves_ku]

Saa olla jo ihan sepelitäytön kanssakin tarkkana, että ei lyttää tai riko peltosalaojaa. Lisäksi sepelin terävät kivet saattaa myöhemmin painautua putkesta läpi kun monttu täytetään ja maanpaine kasvaa.

Taloon.com hinnoilla säästö peltosalaojan hyväksi 4.5 € per kuus metriä eli rintsikan kymmenen kangen tarpeella säätö 45 €. Peltoletkuun kun joku palkollinen taistelee ylimääräisen tunnin kaatoo niin ollaan tasoissa.

[jyrsija]

Juu, usko pois. Ihan tarpeeksi perseestä muutenkin taistella ne salaojaputket jotenkin kaatumaan oikeaan suuntaan, saatika että tuollaista letkua viitsisi vapaaehtoisesti viritellä sinne maan alle muutaman euron säästön takia.

Pintaohjausputkena rännistä pois talon luota sitä voi väliaikaisesti käyttää, jos nyt jotain käyttöä tuolle putkelle etsii. Tai jos tarvii jonkun kanavan jonkun muurin ali putkille tai johdoille, eikä voi kaivaa niitä suoraan maahan

[Spautio]

Se on ihan kelvollista esimerkiksi radonputkeksi. Aika lujaa sen päällä saa hyppiä jos meinaa sen saada menemään kasaan.

[Matti Alander]

Peltosalaojaputkea joka nimensä mukaisesti on tarkoitettu pellolla käytettäväksi ei voi hyvällä tahdollakaan suositella rakennuksissa käytettäväksi. Putki on käytännössä luokittelematonta ja kooltaankin sellaista, etteivät yleisimmin käytetyt osat sovi. Tehdasvalmisteisten salaojakaivojen liittymät ovat kokoa 110, eivät sovi niihinkään.
Peltosalaojaputki on sisältäkin röpelöistä, kovin painumaherkkää ja lietettä keräävää. Näin syksyn koettaessa niitä myydään tarjouksella pois, koska seuraavana vuonna olisi jo niin rapeaa, että katkeaisi käsin.
Yksiseinämäinen putki kestää huonosti esim. 5 - 11 mm salaojitussepeliä, se on tarkoitettu käytettäväksi salaojasoran kanssa. Kivet menevät maanpaineesta helposti läpi putken ohuen seinämän.
Pellolla salaojitus ei muutenkaan ole kovin syvällä, kellaritiloissa se on helposti 2 metriä syvällä ja maanpaine sen mukainen.
Oikea putki kellaritalon salaojitukseen on 110 x 6000 SN 8 ja matalaperusteisissa tuplaseinämäinen SN 4 uusiomuoviputki.
Valmistettu standardin mukaan CE merkittynä ja oikeaa kokoa ulkomaitta 110 mm. Sileäseinämäinen putki ei kerää lietettä, eikä painu mutkille helposti.
Markkinoilta voi Suomessakin löytyä niinsanottua monikäyttöputkea, jossa salaojitus reiät putken yläosassa. Suomessa salaojitusta ja rännivesiä ei suositella laitettavaksi samaan putkeen. Joten jos tällaista putkea tulee vastaan, niin reiät alaspäin jotta pohjavesi pääsee salaojaputkeen lyhintä reittiä. Umpinainen yläpuoli saattaa olla eduksi, niin hienoainekset eivät niin helposti pääse vajovesien mukana salaojaputkeen.
Salaojaputken alle laitetaan aina 100 mm sepelikerros, niin putkessa ei todellisuudessa paljonkaan vettä kulje, mutta ovatpahan siellä ja yönsä nukkuu paremmin.
Vanha sanonta säästäminen väärässä paikassa ei ole järkevää, on hyvä ohje rakennussalaojituksessakin.

[in]

Meillä on kuvista ja dokumenteista päätellen pistetty peltosalaojaputkella talon salaojat uusiksi joskus 90-luvun lopulla. Rakenne alhaalta ylös on, kallio, sora, peltosalaojaputki, suodatinkangas, sora, sadevesiputki, sora, pintamaa.

Jos tekisin itse en laittaisi peltosalaojaputkea mutta en tuota ala vaihtamaankaan kun mitään vikaa toiminnassa ei ole ilmennyt. Talo kyllä on kalliolla rinteessä ja salaojatkin paikoitellen matalalla, autotallin yhdellä kulmalla ei taida olla soraa kuin 15 cm salaojan päällä. Tuskin noista salaojista edes on kauheasti hyötyä kun talo on kalliolla, varsinkin talon yksi sivu vaatisi ison operaation jos haluaisin salaojat saada tarpeeksi alas. Rossipohja on sentään niin korkea, että siellä voi seistä selkä suorana. Pohjalla on sorat ja toisella puolella anturassa aukko josta rossipohjaan sisälle virranut vesi voi mennä läpi. Kuivaa on ollut, vielä kun saisi ryömintätilan soran päälle lämmöneristeen niin olisi parempi. Sori, meni vähän OT:ksi.

[Matti Alander]

Salaojaputkia ja salaojitusrakenteita on vuosikymmenten aikana ollut monenmoisia, risu- ja kivisalaojista lähtien. Tuotekehitys on mennyt eteenpäin, on tiiliputkien jälkeen siirrytty muoviin. Tiiliputken ongelmana oli jäätyminen matalissa kaivannoissa ja monen rintamamiestalon autotallin luiskan ongelmana on rapautunut rikkoontunut tiilisalaojaputki. Toinen on juuriston kertyminen putkeen kosteutta etsiessään. Vanhoista iiri liitoksista puuttuivat kaivot, eikä salaojituksia päässyt huoltamaan. Sitten tulivat raskaat betoniset tarkastuskaivot, jotka olivat alttiita myös juurikasvulle saumoistaan. Olivat kovia routimaan ja pyrkivät nousemaan ylös. Ehkä suurin ongelma oli kuitenkin sijoittaminen maan alle, eikä löytyminen lietehuoltoa varten ollut helppoa, huolto jäi tekemättä ja putket tukkeentuivat lietteestä.
Tuli muoviputkien aika sähkösuojaputkeen keksittiin tehdä pieniä viiltoja ja toivottiin veden johtuvan niistä putkistoon. Huonohkosti toimivat nekin ja reikien tukkeentuminen oli yleistä, samoin putkien rikkoontuminen jo asennettaessa.
Sitten tulivat muoviputket kieppitavarana korrukoituna, ongelmaksi on muodostuneet edelleen tukkeentuminen ja rikkoontuminenkin. Olivat erittäin halpoja valmistaa ja kevyitä kuljettaa, kestivät huonosti varastoinnin UV säteilyä, murenivat käsiin.
Viimeinen kehitysvaihe on tuplaseinämäiset salaojitusputket 6 metrin salkoina. Sileitä sisältä ja korrukoituja päältä, luokiteltuna SN 8 ja SN 4 lujuusluokkiin, valmistus standardin mukaisesti. Aluksi muovimateriaalit olivat heikompia, mutta nykyisin lähes kaikki valmistetaan sitkeästä Polypropeenista. Kaivoissa on edelleen hieman heikkolaatuisuuden ongelmia, enemmänkin suojahatuiksi työmaalla käytettäväsi tarkoitettu frisbiin näköisiä muovihattuja ilman kiinnitystä. Laadukas muovikansi on varustettu teleskoopilla, lukittava ja kestää 5 tonnin kuorman, sekä pohjaosa on juuri- ja vesitiivis. Perusvesikaivot johon kaikki kootaan ovatkin jo sitten hyvinkin laadukkaita, padotusventtiileineen ja valurauta kansistoineen säädettävällä teleskoopilla.
Uusinta uutta on Fuktisol salaojitusmoduuli, jossa putken lisäksi on lämmöneristys ja salaojitus solupolystyreeni muovikuulista vakiona. Kevyt ja helppo kuljettaa vaikka saareen veneellä. Vettymätön ja helppo asentaa ainoastaan suodatinkankaalla verhoamalla.
Maailma menee aina eteenpäin, kunhan tieto leviää ja rakennusalakin pääsisi siitä ikuisesta väärässä paikassa säästämisestä.

[Ves_ku]

Taisi olla 90-luvulla ihan yleistä peltosalaojaputken käyttö. Toki silloin käytettiin myös yleisemmin salaojasoraa joka on armollisempi putkelle. Eli jos se toimii niin sitä ei pidä korjata on aika hyvä ideologia.

No tässä nyt toistellaan näitä samoja asiota. Ihmettelen kuitenkin kanssa, että nykyään pitää koittaa perusrakenteissa säästää ilmeisesti sen kustannuksella, että saadaan sit sisälle kivat pinnat. Itse teen / koitan tehdä aina rakenneratkaisu edellä. Ja tingin mielummin sisustukesta. Se pinta kun on helppo sit vaihtaa kun kyllästyttää ja jostain rahaa siunaantuu.
Tässä kylällä oon ihmetellyt muutamaakin kerrostalotyömaata joissa ei raskita edes patolevyyn satsata vaan vedenpaine katkaistaan rakennusmuovilla. Toki se niinkin jotenkin tomii, mutta eipä taas isosta säästöstä lopulta siinäkään puhuta.