Paras kellarinseinä rintamamiestaloon
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Paras kellarinseinä rintamamiestaloon
Rintamamiestaloissa on yleisesti korkea sokkeli, mikä on ollut eduksi yläkerran puurakenteille. Kellariperustus on ajateltu alun perin sisäänpäin kuivuvaksi toisarvoiseksi tilaksi. Varastoksi ja Lauantai saunaksi.
Nyt kun ajat muuttuneet, otetaan kellaritiloja ja autotalleja rintamamiestaloissa asuin tiloiksi. Taloa peruskorjataan ja parannellaan energiatalouttakin.
Paras seinärakenne syntyy, kun lämmöneristys viedään kauttaaltaan ulkopuolelle. Yksinkertaistettuna lämmöneristys ulkopuolella, niin perustus yhtä kuiva ja lämmin kuin sisäilma. Sama asia koskee myös lattiaa.
Saneerauksen yhteydessä sitten salaojitetaan, rakennetaan rännivesien keruu putkisto, toteutetaan hulevesiliitos kunnan verkkoon. Lämmöneristetään ja estetään maaperän haitallinen ja turhakin lämpiäminen.
Maan pinnan alapuolelle 100 - 200 mm salaojittavaa diffuusiavointa lämmöneristystä, estyy kesäaikainen sisäpuolinen kondenssi ja kapillaari kosteus työntyy ulos kellarin seinän lämpötilan noustessa maaperän lämpötilaa korkeammaksi.
Maan pinnan yläpuoliseen osaan 100 mm kerros rappaus eps eristystä. Energiahukka pienenee ja talviaikainen kondenssi estyy.
Tällä rakenteella ei suojalistaa välttämättä tarvita, lämmöneristeet voidaan asentaa puskusaumaan ja rappaus eps jää pari kolme senttiä maan alle.
Fuktisol salaojitusmoduuli on kätevä tuote, jossa sepelintarve jää minimiin ja mikä tärkeintä kuivaava lämmöneristyskin paranee rakenteen alaosassa. Erillisiä routaeristeitä ei pidä asentaa lämpimiin kellareihin, jotta saadaan mahdollisimman suuret kuivaavat lämpötilaerot. Matalissa perustuksissa mahdollisesti tarvittava routaeristys sitten aivan salaojitusputken päälle, mikäli moduulia ei käytetä.
Mikäli lämmöneristys on kokonaan ulkopuolella ei rivinteerausta tarvita ja tilaakin säästyy.
Nyt kun ajat muuttuneet, otetaan kellaritiloja ja autotalleja rintamamiestaloissa asuin tiloiksi. Taloa peruskorjataan ja parannellaan energiatalouttakin.
Paras seinärakenne syntyy, kun lämmöneristys viedään kauttaaltaan ulkopuolelle. Yksinkertaistettuna lämmöneristys ulkopuolella, niin perustus yhtä kuiva ja lämmin kuin sisäilma. Sama asia koskee myös lattiaa.
Saneerauksen yhteydessä sitten salaojitetaan, rakennetaan rännivesien keruu putkisto, toteutetaan hulevesiliitos kunnan verkkoon. Lämmöneristetään ja estetään maaperän haitallinen ja turhakin lämpiäminen.
Maan pinnan alapuolelle 100 - 200 mm salaojittavaa diffuusiavointa lämmöneristystä, estyy kesäaikainen sisäpuolinen kondenssi ja kapillaari kosteus työntyy ulos kellarin seinän lämpötilan noustessa maaperän lämpötilaa korkeammaksi.
Maan pinnan yläpuoliseen osaan 100 mm kerros rappaus eps eristystä. Energiahukka pienenee ja talviaikainen kondenssi estyy.
Tällä rakenteella ei suojalistaa välttämättä tarvita, lämmöneristeet voidaan asentaa puskusaumaan ja rappaus eps jää pari kolme senttiä maan alle.
Fuktisol salaojitusmoduuli on kätevä tuote, jossa sepelintarve jää minimiin ja mikä tärkeintä kuivaava lämmöneristyskin paranee rakenteen alaosassa. Erillisiä routaeristeitä ei pidä asentaa lämpimiin kellareihin, jotta saadaan mahdollisimman suuret kuivaavat lämpötilaerot. Matalissa perustuksissa mahdollisesti tarvittava routaeristys sitten aivan salaojitusputken päälle, mikäli moduulia ei käytetä.
Mikäli lämmöneristys on kokonaan ulkopuolella ei rivinteerausta tarvita ja tilaakin säästyy.
Re: Paras kellarinseinä rintamamiestaloon
Ehkä paras jos puhutaan pelkästään lämmöneristyksestä.
Rakennusperinteiden kunnioittajat (joita täälläkin foorumilla onneksi on) joutuu keksimään jonkin muun ratkaisun maanpäälliselle osalle.
Rakennusperinteiden kunnioittajat (joita täälläkin foorumilla onneksi on) joutuu keksimään jonkin muun ratkaisun maanpäälliselle osalle.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Paras kellarinseinä rintamamiestaloon
Rakennusperinteiden kunnioittajat vähemmän ilmeisesti suosivat asumista kellareissa, mutta onhan niitä kombromissinkin mahdollisuuksia.
Ulkonäköseikat voivat tietysti vaikuttaa, silloin jos talosta halutaan alkuperäisen näköinen. Onhan niitä paljonkin epäonnistuneen näköisiä rakennelmiakin , ikkunat syvällä jne...
Maanpinnan alapuolen voi kuitenkin melko helposti eristää ilman ulkonäköongelmiakin ja sitten kombromisseja sisäpuolelle tai jättää betonit näkyviin, kuin alkuperäisenäkin.
Pääasia on kuitenkin, ettei remontilla synnytetä hometaloja lisää.
Kellarista on kuitenkin saatavissa asuintilaakin, on vain hieman suunniteltava aihetta, tietysti mielellään alkuperäistäkin ulkonäköä kunnioittaen.
Ulkonäköseikat voivat tietysti vaikuttaa, silloin jos talosta halutaan alkuperäisen näköinen. Onhan niitä paljonkin epäonnistuneen näköisiä rakennelmiakin , ikkunat syvällä jne...
Maanpinnan alapuolen voi kuitenkin melko helposti eristää ilman ulkonäköongelmiakin ja sitten kombromisseja sisäpuolelle tai jättää betonit näkyviin, kuin alkuperäisenäkin.
Pääasia on kuitenkin, ettei remontilla synnytetä hometaloja lisää.
Kellarista on kuitenkin saatavissa asuintilaakin, on vain hieman suunniteltava aihetta, tietysti mielellään alkuperäistäkin ulkonäköä kunnioittaen.
Mikä olisi toiseksi paras menetelmä sokkeliin sisäpuolelle
Mikä olisi toiseksi tai vaikka kolmanneksi paras tapa toteuttaa ent.saunan, sittemmin pannuhuoneen eteisen sokkelin pinnoitus. Nykyisin ent. sauna/pannuhuone on I-VLP-huone.
Niin se sokkeli. Pinta-ala on kork. n.2 m, ovesta katsottuna oikea puoli on lev.2,5 m ja tämän ulkopuoli on pohjoisen puolella lähes kokonaan maan sisällä, eikä sitä ole tarkoitus kaivaa auki. Jotakin pintaa pitäis kuitenkin sisäpuolelle saada.
Laitanko esim. Finfoamin seinään suoraan kiinni, vai koolaanko ja laitan kovaa villaa irti sokkelista, vai miten?
Ulko-ovesta suoraan katsottuna sokkelin ulkopuoli on talon alla, joten siinä riittänee vain kova villa sokkeliin kiinni ja esim. 2x2 koolaus sekä lastulevy päälle.
Tämän eteisen ja I-VLP:n välinen seinä on lisäeristetty ja palo-ovi välissä, vaikka sitä palo-ovea ei nyt välttämättä tarviais.
Niin se sokkeli. Pinta-ala on kork. n.2 m, ovesta katsottuna oikea puoli on lev.2,5 m ja tämän ulkopuoli on pohjoisen puolella lähes kokonaan maan sisällä, eikä sitä ole tarkoitus kaivaa auki. Jotakin pintaa pitäis kuitenkin sisäpuolelle saada.
Laitanko esim. Finfoamin seinään suoraan kiinni, vai koolaanko ja laitan kovaa villaa irti sokkelista, vai miten?
Ulko-ovesta suoraan katsottuna sokkelin ulkopuoli on talon alla, joten siinä riittänee vain kova villa sokkeliin kiinni ja esim. 2x2 koolaus sekä lastulevy päälle.
Tämän eteisen ja I-VLP:n välinen seinä on lisäeristetty ja palo-ovi välissä, vaikka sitä palo-ovea ei nyt välttämättä tarviais.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Paras kellarinseinä rintamamiestaloon
Kellarin sisäpuolinen eristäminen on aina suuri riski ja eniten jos käytetään orgaanisia aineita.
Re: Paras kellarinseinä rintamamiestaloon
Mitähän tarkoitat "orgaanisilla aineilla"? Onko kova villa orgaanista, tai joku muukin eriste orgaanista?Matti Alander kirjoitti:Kellarin sisäpuolinen eristäminen on aina suuri riski ja eniten jos käytetään orgaanisia aineita.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Paras kellarinseinä rintamamiestaloon
Kivivilla ei ole orgaanista ja kestää sinänsä kosteuttakin varsin hyvin, jos on homeessa niin villassa on ollut pölyä, joka homehtuu.
Villan ongelma voi olla lämpimän kostean sisäilman pääsy läpi ja kondenssi betoniseinässä. Tiili villa tiili rakenteissa nykyisin paljonkin tämän tyyppistä ongelmaa.
Juuri tulin erään koulun korjaustyömaalta, jossa sahanpurua 400 mm betonilaattojen välissä, kyllä oli orgaaninen aine kunnolla homeessa.
Rintamamiestalon alkuperäinen rakenne on sisäänpäin kuivuva, niin lattian, kuin kellarinseinänkin osalta ja jos kuivuminen sisäänpäin estetään syntyy kosteusongelmaa kuivalta näyttäneeseen lattiaan tai seinään, varsin helposti.
Oikeastaan minkäänlainen sisäpuolinen eristäminen ei ole lattioissa ja kellarinseinissä ollut kovin onnistunutta.
Lammin kivet ym. vastaavat joissa solupolystyreeni eristys on rakenteen välissä hyvin tiiviisti, on toistaiseksi ainakin toiminut kohtuullisen hyvin ilman suurempia ongelmia. Tietysti nämä talot ovat uudehkoja ja kapillaarikatkoillakin varustettuja.
Selluvilloissa on käytetty homeenesto aineita, mutta en suosittelisi näitä tuotteita betonirakenteiden kanssa, joku muu voi tietysti olla toistakin mieltä. Kuitenkin ulkopuolelta eristäminen on aina turvallisinta ja mielellään vielä diffuusioavoimena ja automaattisesti kuivaavana rakenteena.
Lattialla ja kellarinseinällä ei muuta eroa sinänsä ole toimivuuden kannalta, kuin toinen vaakasuorassa ja toinen pystysuorassa. Lattian alla ehkä maaperän lämpiäminen herkempää ja vaatii paksumpaa eristystä.
Villan ongelma voi olla lämpimän kostean sisäilman pääsy läpi ja kondenssi betoniseinässä. Tiili villa tiili rakenteissa nykyisin paljonkin tämän tyyppistä ongelmaa.
Juuri tulin erään koulun korjaustyömaalta, jossa sahanpurua 400 mm betonilaattojen välissä, kyllä oli orgaaninen aine kunnolla homeessa.
Rintamamiestalon alkuperäinen rakenne on sisäänpäin kuivuva, niin lattian, kuin kellarinseinänkin osalta ja jos kuivuminen sisäänpäin estetään syntyy kosteusongelmaa kuivalta näyttäneeseen lattiaan tai seinään, varsin helposti.
Oikeastaan minkäänlainen sisäpuolinen eristäminen ei ole lattioissa ja kellarinseinissä ollut kovin onnistunutta.
Lammin kivet ym. vastaavat joissa solupolystyreeni eristys on rakenteen välissä hyvin tiiviisti, on toistaiseksi ainakin toiminut kohtuullisen hyvin ilman suurempia ongelmia. Tietysti nämä talot ovat uudehkoja ja kapillaarikatkoillakin varustettuja.
Selluvilloissa on käytetty homeenesto aineita, mutta en suosittelisi näitä tuotteita betonirakenteiden kanssa, joku muu voi tietysti olla toistakin mieltä. Kuitenkin ulkopuolelta eristäminen on aina turvallisinta ja mielellään vielä diffuusioavoimena ja automaattisesti kuivaavana rakenteena.
Lattialla ja kellarinseinällä ei muuta eroa sinänsä ole toimivuuden kannalta, kuin toinen vaakasuorassa ja toinen pystysuorassa. Lattian alla ehkä maaperän lämpiäminen herkempää ja vaatii paksumpaa eristystä.
Re: Paras kellarinseinä rintamamiestaloon
Vielä yksi kysymys: Jos laitan kivivillaa sokkelin seinään, 50 x 50 mm. koolaus, niin voinko sen laittaa sokkeliin kiinni, vai olisiko parempi vaikka ohuella (20mm) rimoituksella jättää sokkelista irti? Tietysti lisää työtä, porausta, ym.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Paras kellarinseinä rintamamiestaloon
Jos aivan pakko eristää sisäpuolelta, niin kiinni seinään ilman mitään riskialttiita rimoja, seinähän on mitä ilmeisemmin viileä ja kostea. Villan sisään ei tule päästää ilmaa kiertämään, eristyskyvynkään vuoksi. Pidän kyllä turvallisempana kombromissi ratkaisuna höyrytiivistä eristystä liimattuna seinään ja alaosastaan 200 mm ilman eristystä, jotta voi kuivua sisäänpäin.
Voit testata seinän kosteutta asentamalla n. neliön muovinpalan ilmastointiteipillä reunat tiivistäen, parissa päivässä näet tuleeko vesihelmiä muovin alle.
Voit testata seinän kosteutta asentamalla n. neliön muovinpalan ilmastointiteipillä reunat tiivistäen, parissa päivässä näet tuleeko vesihelmiä muovin alle.
Re: Paras kellarinseinä rintamamiestaloon
Ulkopuolinen lämmöneriste on meillä toteutettu fuktisolilla maanalaisella osuudella. Maanpäällinen osa on toistaiseksi eristämätön. Nyt pohdinnassa rivinteeraus sisäpuolelle harkoista? Onko se järkevää?
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Paras kellarinseinä rintamamiestaloon
Kuten monasti todettu on paras ratkaisu aina kokonaan ulkopuolinen eristys, jolloin perustus yhtä kuiva ja lämmin kuin sisäilma. Kondenssivaara hyvin vähäinen kesät talvet.
Syntyvää mittasuhdeongelmaa usein kauhistellaan, mutta ei välttämättä näytä niin rumalta, kun yläosa suojataan kauniilla listalla. 1800 luvun ja 1900 luvun alun taloissa usein homma hoidettu puulistalla joka viistetty ulospäin, nykyisin käytetään paljon peltilistaa.
Kombromissina voidaan eristää sisältäpäin, laittamalla ulkopuolen ja sisäpuolen eristystä ristiin keskenään, jolloin jää vähäinen kylmäsilta. Kevytsoraharkko 68 tai 88 on mielestäni kevyt ja hyvä rivinteerauksen materiaali. Käytetty on myös eps-harkkojen maskiharkkoversiota, joka melko höyrytiivis ja kosteuttakin kestävä, samalla saadaan lämmöneristystäkin. Eps-harkko kun on pelkkää eristysmateriaalia tulee seinä jäykistää Gybrockilla ,joka liimattu kiinni saneerauslaastilla kauttaaltaan.
Kevytsoraharkon ja seinän väliin olen nykyisin ehdottanut: Uretaani tai solupolystyreeni eristystä. Kivivillan kanssa on pelkona vesihöyryn läpäisy ja kondenssi jääkylmässä perustuksen betonirakenteessa. Näinkin on tehty eikä mitään suurempaa ongelmaa ole vastaan tullut ja ainahan on kyse kombromissista.
Puuta on kuitenkin syytä välttääbetonirakenteiden kanssa, koska yleisesti kosteutta ja puuta niin on homettakin.
Syntyvää mittasuhdeongelmaa usein kauhistellaan, mutta ei välttämättä näytä niin rumalta, kun yläosa suojataan kauniilla listalla. 1800 luvun ja 1900 luvun alun taloissa usein homma hoidettu puulistalla joka viistetty ulospäin, nykyisin käytetään paljon peltilistaa.
Kombromissina voidaan eristää sisältäpäin, laittamalla ulkopuolen ja sisäpuolen eristystä ristiin keskenään, jolloin jää vähäinen kylmäsilta. Kevytsoraharkko 68 tai 88 on mielestäni kevyt ja hyvä rivinteerauksen materiaali. Käytetty on myös eps-harkkojen maskiharkkoversiota, joka melko höyrytiivis ja kosteuttakin kestävä, samalla saadaan lämmöneristystäkin. Eps-harkko kun on pelkkää eristysmateriaalia tulee seinä jäykistää Gybrockilla ,joka liimattu kiinni saneerauslaastilla kauttaaltaan.
Kevytsoraharkon ja seinän väliin olen nykyisin ehdottanut: Uretaani tai solupolystyreeni eristystä. Kivivillan kanssa on pelkona vesihöyryn läpäisy ja kondenssi jääkylmässä perustuksen betonirakenteessa. Näinkin on tehty eikä mitään suurempaa ongelmaa ole vastaan tullut ja ainahan on kyse kombromissista.
Puuta on kuitenkin syytä välttääbetonirakenteiden kanssa, koska yleisesti kosteutta ja puuta niin on homettakin.
Re: Paras kellarinseinä rintamamiestaloon
Laajennetaan tätä hieman...rintamamiestalo, jossa on betonista tehty kellari, siis myös katto on betonia. Osa kellarin tiloista on ollut kylmänä, osassa pannuhuone, osassa sauna. Asuinkerroksessa on ollut vuosikymmeniä muovimatot lattialautojen päällä. Tässä rakenteessahan kellarin betonikaton kosteus, kylmyys jne. kulkeutuu asuinkerroksen puurakenteisiin ja purueristeeseen. Kun näiden puuranteiden päälle on laitettu muovimatto päälle vuosikymmeniksi estämään kuivuminen ylöspäin, niin aika varmasti sieltä lattian alta löytyy jotain sinne kuulumatonta. Jos tätä riskirakennetta lähtisi korjaamaan, niin mikä olisi nykyisin suositeltavin tapa edetä?Matti Alander kirjoitti:Kuten monasti todettu on paras ratkaisu aina kokonaan ulkopuolinen eristys, jolloin perustus yhtä kuiva ja lämmin kuin sisäilma. Kondenssivaara hyvin vähäinen kesät talvet.
Syntyvää mittasuhdeongelmaa usein kauhistellaan, mutta ei välttämättä näytä niin rumalta, kun yläosa suojataan kauniilla listalla. 1800 luvun ja 1900 luvun alun taloissa usein homma hoidettu puulistalla joka viistetty ulospäin, nykyisin käytetään paljon peltilistaa.
Kombromissina voidaan eristää sisältäpäin, laittamalla ulkopuolen ja sisäpuolen eristystä ristiin keskenään, jolloin jää vähäinen kylmäsilta. Kevytsoraharkko 68 tai 88 on mielestäni kevyt ja hyvä rivinteerauksen materiaali. Käytetty on myös eps-harkkojen maskiharkkoversiota, joka melko höyrytiivis ja kosteuttakin kestävä, samalla saadaan lämmöneristystäkin. Eps-harkko kun on pelkkää eristysmateriaalia tulee seinä jäykistää Gybrockilla ,joka liimattu kiinni saneerauslaastilla kauttaaltaan.
Kevytsoraharkon ja seinän väliin olen nykyisin ehdottanut: Uretaani tai solupolystyreeni eristystä. Kivivillan kanssa on pelkona vesihöyryn läpäisy ja kondenssi jääkylmässä perustuksen betonirakenteessa. Näinkin on tehty eikä mitään suurempaa ongelmaa ole vastaan tullut ja ainahan on kyse kombromissista.
Puuta on kuitenkin syytä välttääbetonirakenteiden kanssa, koska yleisesti kosteutta ja puuta niin on homettakin.


