Kellarin kosteusongelma

Keskustelua maanpinnan alapuolelta - kellari, salaojat, sokkeli jne.

Kellarin kosteusongelma

ViestiKirjoittaja Matti Alander päivämäärä To Heinä 04, 2019 17:50

Tässä kun vilkkaan kesän mittaan käy tutustumassa kymmeniin kellareihin ja kostealta tuntuu, ajattelin hieman kerrata kosteusasioita.
Rintamamiestalot vaihtavat tiheään nyt omistajaa, kun väki vanhenee, muuttaa kerrostaloon ja uusi nuori väki aloittaa remontin.
Alkuperäinen rintamamiestalon kellari kuivui sisäänpäin ja ilmanvaihdolla pyrittiin kosteutta laskemaan. Korvausilmaventtiili seinässä ja hormista ulos. Tuuletus toimii vain silloin kun luukut ja venttiilit ovat auki, jos korvausilmaventtiileissä on villahousuja tai muuta tilkettä talven jäljiltä, niin pois heti ja hormien puhtauskin kannattaa hoitaa kuntoon. Toisinaan korvausilmaventtiilit ovat jopa sisäpuolisten eristysten ja levitysten alla piilossa.
Keskustelu remontista aloitetaan yleisesti salaojituksesta, mutta homma on paljon laajempi monen tekijän summa. Yleisin kosteustekninen riesa on kapillaarinen kosteudennousu, mikä perustuu rakenteen huokoisalipaineeseen. Sitten vedenpaine maan ja seinän välissä ja tämä usein syöksytorvien kohdalla talon kulmissa. Kolmas ongelma saattaa olla viileän seinän kondenssi, joka yleistä näin kesäkuumalla kun kellaria pyritään tuulettamaan. Lämmin ilma sitoo paljon kosteutta ja kun sitä siirretään kellariin, niin kondensoi helposti viileään betoni lattiaan tai seinään jopa kattoon, vesijohtoihin ainakin.
Rintamamiestalojen kellareita on takavuosina hyvin paljon sisustettu asuin käyttöön ja lämmöneristetty sisäpuolelta. Tämä viilentää betonirakennetta entisestään ja kosteutta ei oikein pysty helposti havaitsemaan paneeleiden takana.
Rintamamistaloissa ei ollut kapillaarikatkoja anturoiden tai lattioiden alla, täyttömateriaalit yleisesti hienojakoisia tai rakenne suoraan kiinni savessa. Pelkällä salaojituksella huonosti pystyy ehkäisemään kapillaarisuutta, joka savessa parhaimmillaan jopa 300 metriä. Anturan alle on saatava kapillaarikatko, mikä ei turvallisesti ole mahdollista, eikä hartsit ja silikonitkaan anturaan pumpattuna mitenkään luotettavia ole olleet.
Näitä remontteja suunnitellessa on hyvä perus ohje tai ajatus toteuttaa homma niin, että vedelle ja kosteudelle toteutetaan helpoin tie pois rakennuksesta, sekä että rakenne pystyy kuivumaan mahdollisimman helposti, jos se jostain syystä kuitenkin kastuu. Rakennustapaohjeissakin usein vannotaan tiivistämisen nimeen, mutta valitettavasti se samalla myös estää ja hidastaa kuivumista.
Tietysti uudisrakentaminen poikkeaa korjaamisesta jonkin verran, eikä uudisrakentamisen ohjeet ole aina päteviä korjaamiseen.
Yleisohjeena voisi ehkä näissä korjauksissa korostaa myös ajatusta, tee aina kunnolla ja korjaa kauttaaltaan. Vältä osakorjauksia, huonolaatuisia materiaaleja ja perehdy aiheeseen kunnolla, kysy jos et tiedä ! Kosteustekniikka on periaatteessa varsin yksinkertaista, mutta kyllä niin sanotut naapuriohjeet ilman perusteluja voivat olla melko vaarallisia. Isoillakin rakennustyömailla voidaan tehdä mittavia virheitä, pieni sensuuri näkemäänsäkin on kannattavaa.
Remontit perustuksiin on yleisesti paras aloittaa ulkopuolelta, sinne hyvä vesihöyryä läpäisevä kuivaava lämmöneristys. Samalla syntyy salaojittavilla lämmöneristeillä pystysalaojitus, joka toimii ympäri vuoden jäätymättä ja kostus purkautuu ulos kohti maaperää vesihöyrynä. Lämmin betoniseinä ei kondensoi kesällä, eikä talvella, kellarin kosteus laskee merkittävästi. Rintamamiestalon betoni yleisesti melko huokoista ja kuivuminen tapahtuu muutamassa kuukaudessa ja lämpötilaerot ovat ympäri vuoden ulospäin maanpinnan alapuolella.
Sisäpuoliset eristeet jos niitä on, niin parasta purkaa vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia käyttäen. Betoniseinän desinfiointi puhalluslampulla tai Boracol liuoksilla.
200 mm Fuktisol kerroksella saadaan suuremmat lämpötilaerot ja nopeampi, sekä tehokkaampi kuivuminen ja 100 mm kerrosta voidaan pitää miniminä. Maanpinnan yläpuolikin olisi hyvä lämmöneristää ja siihen hyvä tuote on rappaus eps ja silikaatti rappaus. Yksinkertaistettuna lämmöneristys ulommaisena kellarinseinä yhtä lämmin ja kuiva kuin sisäilma ja päin vastoin jos eristys sisäpuolella.
Selviönä pidän isoa ja usein kallistakin remonttia tehdessä, että putkimateriaalitkin ovat laatutavaraa, mikä usein valitettavasti on ollut säästön paikkana. Mustat haitariosat kurveina tai haaroina ovat heikkoja ja keräävät epäpuhtauksia, viemäriosat kumitiivisteillä esim. Jotiflex ovat laatukamaa ja toimivat vuosikymmeniä.
Salaojakaivoina tulisi käyttää tehdasvalmisteisia ja teleskoopilla varustettuja muovikaivoja, joissa lain mukaisesti rosteri ruuveilla lukitut kannet, lujuusluokka 5 tn. Liikennealueilla tulisi käyttää valurautaisia kansia. Valitettavan harvoin näitä näkee, käytössä etupäässä suojahatuksi tarkoitettuja muovikansia, jotka eivät kävelijänkään painoa tahdo kestää.
Kosteuseristeiden suojalistojen oikea sijainti on pari senttiä maan alla, niiden ei kuulu repsottaa tuulessa ja alttiina UV-säteilylle.
Putkistot ja rännisuppilot ym. mieluiten Polypropeenia ja vuotamattomina, sekä riittävän suurina, jotta ylivuodoilta voidaan välttyä. Padotusventtiilit ja savisulut on myös tehty turvaamaan taloa kosteusvaurioilta, yleisesti se muutama satanen kannattaisi ammattisuunnittelijalle maksaa.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 2144
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Palaa alueelle Kellari ja sokkeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 2 vierailijaa