1930-luvun kellarillinen talo

Keskustelua maanpinnan alapuolelta - kellari, salaojat, sokkeli jne.

1930-luvun kellarillinen talo

ViestiKirjoittaja Orim päivämäärä To Syys 05, 2019 1:04

Tervehdys

Pahoittelen heti alkuun, jos viesti on väärällä alueella, ehkä jopa foorumilla. Kyseessä ei ole rintamamies talo, mutta rakennustavat ja niihin liittyvät riskit lienevät samankaltaisia, rakennusajankohta on hieman aikaisempi. Täältä tuntuisi kuitenkin löytyvän eniten aktiivista aiheeseen liittyvää asiallista keskustelua, joten ajattelin kirjoittaa tänne.

Kiikarissa olisi mahdollisesti 1930-luvulla rakennettu kivitalo, joka sijaitsee jyrkän soraharjun reunalla. Taloon ei ole ilmeisesti koskaan tehty minkään sortin remonttia liittyen kellarin maanvastaisiin seiniin tai sokkeliin. Kysymys onkin siis, onko kolmekymmentä luvulla rakennettu kellarillinen talo kuinka riskialtis pahoille kosteus vaurioille? Kellarikerroksesta löytyy saunatilat, pannuhuone, varasto ja huone. Yksi nurkka on ilmeisesti seiniltään umpinaista maapohjaista tilaa, johon ei ole käyntiä. Rivinteerauksen olemassaolosta ei toistaiseksi ole varmuutta.

Jos olen oikein ymmärtänyt, ei itse salaojituksen puute taida olla talon perustusten terveyttä uhkaavaa, kun talo sijaitsee soraharjulla. Eikö salaojituksen tarkoitus ole estää pohjavesiä nousemasta perustuksiin asti? Soraharjun päällä ei taida moisesta olla vaaraa?

Ilmeisesti myöskään routaeristeiden puute ei ole soraharjulla ole vakavaa, taitaa maaperä huokoisuutensa takia olla kohtalaisen immuuni routimiselle?

Oman ymmärrykseni mukaan suurin uhka on kapilaarinen kosteus, jota taitaa aina hienohkossa kiviaineksessa olla? Onko maaperästä tuleva kosteus kuinka suurta tälläisissa olosuhteissa, tuleeko siitä olla huolissaan? Onko aikanaan näihin asioihin kiinnitetty ollenkaan huomiota?

Radonia varmastikin paikalta ja asunnosta löytyy ainakin alimmasta kerroksesta, alueen virallisissa mittauksissa keskiarvot lähentelevät tuhatta bequerelia kuutiossa. Ilmeisesti nykypäivänä kuitenkin on olemassa ratkaisuja radonin hallintaan, varsinkin kun alakerrassa ei ole varsinaisia asuintiloja sijaitse.

Näkeekö arvon foorumilaiset siis kuinka suurena riskinä ostaa yli kahdeksankymmentä vuotta sellaisenaan selvinnyttä kivitaloa, joka sijaitsee soraharjulla. Asunto on kuitenkin seissyt paikallaan jo lähemmäs vuosisadan, joten eikait se ainakaan läpeensä huono voi olla. Päteekö tähänkin sama että aistihavainnot kertovat enemmän kuin tuhat sanaa?

Mitkä ovat suurimmat riskit, jotka tälläisessa asunnossa tulisi huomioida?

Kaipaisin asiasta enemmän tietävien mielipiteitä, kokemuksia ja vinkkejä. Korjatkaa luulojani oikeammaksi, jos olen edellä ollut väärässä.

Kiitos hienosta foorumista ja laadukkaasta sisällöstä, jota se vanhoista rakennuksista tarjoaa.
Orim
Uusi jäsen
 
Viestit: 1
Liittynyt: Ti Syys 03, 2019 15:07
Paikkakunta: Lahti

Re: 1930-luvun kellarillinen talo

ViestiKirjoittaja kkk päivämäärä To Syys 05, 2019 13:33

Onnea talosta, ihan oikeilla jäljillä olet. :-D

Meilläkin v-29 talo, jossa pätee pitkälti samat asiat kuin rmt:ssä.
Kts normaali tarkistuslista : tarkastuslista.htm ja foorumi yleensä, haulla löytyy asiat.
Soraharju on siitä kiitolinen, että ei tarvi pihaa/talon vierustaa kaivettaessa/uudistettaessa välttämättä jumalatonta määrää rättiä , routasuojausta ja maanvaihtoa :evil: , niinkuin tavallisen surkeassa savimaassa.
kkk
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 185
Liittynyt: La Tammi 14, 2006 0:01
Paikkakunta: tampere

Re: 1930-luvun kellarillinen talo

ViestiKirjoittaja Matti Alander päivämäärä Su Syys 15, 2019 13:03

Kaikki on korjattavissa, palasin juuri Roomasta ja siellä korjataan paljon vanhempia rakennuksia. Kivirakennus on hyvä aihio lähes aina ja pahimmat viat yleisesti puurakenteissa joita liitetty betoniin.
Katto kun pitää vettä, ollaan jo hyvin suojassa. Kellaritiloissa olevat pesutilat on silloin ajateltu sisäänpäin kuivuviksi ja tiloja tuuletettu kuivemmiksi.
Radonin päälle silloin ei isommin ymmärretty, mutta se hoituu radon kaivoilla tai jos lattiaa kellarissa parannellaan, niin radon putkituksella.
Kapillaarinen kosteudennousu on rakennuskannan ehkä yleisin kosteusongelma, jota voi helposti myös pahentaa kellarin remontin yhteydessä, joten aiheeseen kannattaa paneutua. Salaojituksesta paljon puhutaan, mutta ehkä pääsääntöisemmin vaikutusta yöuniin ja rakennustapaohjeetkaan eivät sitä nytkään vaadi, ellei ole tarvetta.
Kuitenkin kellarin rakenteita nykyaikaistaessa saattaa tulla tarvetta tähänkin aiheeseen, jos sisäpintoja tiivistellään. Tiivis sisäpinta on monasti eduksikin, eli tällöin puhutaan kapseloinnista, jolloin mahdolliset homeet pysyvät seinän sisällä, eikä niistä ole ongelmaa sisäilmalle.
Yleinen hyvä ohje on, ettei pidä korjata ellei ole tarvetta. Jos taas kellaritilat nykyaikaistetaan ja tekniikka lattioiden alla uusitaan, niin myös betonilattia joudutaan purkamaan. Halutaan lattialämmitys, tarvitaan hyvä lämmöneristys, jotta maaperä talon alla ei lämpiä ja ala aiheuttamaan höyrynpaineen ansiosta kosteusongelmia. 200 mm salaojittavaa Fuktisol eristettä on silloin laatan alla hyvä ratkaisu, toimii myös kapillaarikatkona, paksuus rakenteella ainoastaa 28 cm. Tämän alle radon putkitus ja tiivis hormi katolle, niin avot.
Mikäli päädytään myös kellarin seinin ehostamiseen on rakenne samanlainen ulospäin kuivuva, kondenssivapaa, sekä pystysalaojitus estää vedenpaineen maan ja seinän välissä. Rännivedet samalla vesitiiviiseen putkeen ja sisustaa voi huoletta.
Kuten huomaat remonttia voi kertyä, mutta jos sijainti on hyvä niin melko varmasti kannattava sijoitus.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
 
Viestit: 2156
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36


Palaa alueelle Kellari ja sokkeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa