kävin tänään ensimmäistä kertaa tänä vuonna alapohjassa kurkistamassa ja huomasin että sokkeli oli haljennut aika pahasti. muutamastakin kohtaa mutta kuistin kohdalla oli oikein paha halkeama tuuletusaukon kohdalla.
epäilisin että syypää tähän on nyt tuo viime kesänä tehty salaojitus. halkeamia oli jo ennen sitä muutama harmiton mutta tämä oli melkoin alhaalta ylös asti ulottuva noin sentin leveä railo. pystyykö kukaan neuvomaan että mitä pitäisi tehdä. odottaa että talo kaatuu ja sitten ihmetellä mitä olisi PITÄNYT tehdä?
joudun tässä kesän aikana aukaisemaan kaikki lattiat ja luultavasti hieman korjailemaan kuivalahoa ja homevauriota ja kaivamaan savimaata pohjasta pois ym ym. eli ei ihan helpolla tääläkään päästä.
no mutta jos jotain hyvääkin niin alapohja on silminnähden lähtenyt kuivumaan. kun ensimmäistä kertaa sinne menin viime kesänä kosteus oli aivan järkyttävä, maa suorastaan litisi alla ja haju oli tunkkainen. nyt maa on enään kylmän kostea ja mikään ei haise.
mutta jakakaa tietoanne ja vinkkejä sekä sokkelin korjauksen ja kesän projektini suhteen mikäli vain viitsitte.
Halkeamat ovat ilmestyneet talven aikana viittaisi routimiseen.
Millaiset eristeet routaa vastaan laitettiin sokkelin molemmille puolille ?
Usein epäillään salaojituksen kuivattavan maaperää, mutta salaojituksesta vaurioitunutta rakennusta ei minulla ainakaan vähintään 1000 rakennuksen kohdalla ole vastaan tullut. Suurten puiden kuivattamia savikerroksia kylläkin melko useasti.
Onko tuuletusluukkuja lisätty tai suurennettu, jolloin maaperä olisi mahdollisesti jäätynyt perustuksen alla ?
Entä kuistin olotila onko kylmänä talvella ?
Halkeama tuuletusluukun kohdalla viittaisi jäätymiseen ja maaperän kosteus, josta mainitsit viittaisi myös jäätymiseen sokkelin alla tai vieressä.
Tuskin talo mihinkään kaatuu, sokkelin halkeamat pitää vain korjata laastilla. Esimerkiksi hyvä korjauslaasti on Alseccon Unterpuzer, jolla työ käy hyvän tarttuvuuden ansiosta helposti.
Routaeristys on hyvä laittaa ajantasalle, myös sisäpuolella, jolloin maaperän jäätyminen voidaan välttää perustuksen alla ja vieressä.
Routaeristys asennetaan esim. 2x 50 mm Styrox R levyillä lomittain 1 m ulospäin perustuksista, levyt ulospäin kallistaen, sisä ja ulkopuolelle.
Asennussyvyys routalevyille on 300 mm maanpinnasta. Lopuksi pintamaat kallistetaan vielä ulospäin viettäviksi vähintään 3 metrin matkalla.
Lattian saneerauksen yhteydessä kannattaa harkita koko alapohjan maaperän eristämistä, joka nostaisi rossitilan lämpötilaa ja vähentäisi kondenssin vaaraa.
Mikäli korkeus antaa myöden voidaan lämmöneristys asentaa aivan maanpinnalle. Korkeutta rossipohjassa pitäisi ohjeen mukaisesti olla 80 cm.
Eristeenä voi käyttää myös kevytsoraa, mutta sen eristyskyky on varsin huono ja sitä joudutaan käyttämään paksulti. Lämmöneristyskyvyltää Solupolystyreeni on noin 3 kertaa parempaa.
Oikeaoppisessa rakenteessa tulisi olla myös 200 mm sepeli tai salaojituskerros kapillaarikatkona, mutta alkaa käymään jälkikäteen rakentaminen jo varsin työlääksi. Mikäli eristekerroksena käytetään 100 mm Fuktisol kerrosta, kapillaarikatkoa ei tarvita.
Onko tuuletusluukkuja lisätty tai suurennettu, jolloin maaperä olisi mahdollisesti jäätynyt perustuksen alla ?
kyllä on. ennen oli tasan kaksi luukkua. yksi keskellä pohjois puolta ja yksi keskellä itäpuolta. löin kaksi reikää joka nurkkaan lisää (6) talon länsipäätyyn on tehty 80-luvulla jatkoa joten en sinne tietenkään.
Entä kuistin olotila onko kylmänä talvella ?
kyllä on. tarkoitus olisi eristää tänä kesänä. ja se kohta mistä se siis oli haljennut on juuri kuistin kohdalla ja siinä on vielä melko iso tuuletusaukko.
jesh! kiitos näistä tiedoista yritän vielä järjestää muutaman kuvan nyt vlopun aikana niin voidaan ihmetellä yhdessä
toisin sanoen maata pois talon alta ja vaikkapa lecasoraa tilalle? ulkopuolella tosiaan on rytoxi kaadolla pois päin talosta. tosin vain yksi kerros mutta on kyllä viimmosen päälle hyvin koska itse tein
Ulkopuoli ilmeisesti kunnossa, sisäpuolelle vähintään samanlainen eristys.
Tuuletusta talviaikaan voisi myös pienentää, jotta rossitila ei pääsisi pakkaselle. Eristys kylmää maata vasten nostaa myös lämpötilaa.
Sokkelipalkki on yleisesti täysin terästämätön ja halkeaa pienestäkin maaperän liikkeestä. Pakkasella on myös mahdollisuus johtua sokkelipalkkia pitkin routaeristeen alapuolelle. Millainen perustus muuten on, kuinka syvällä ja onko kivilatomo vai antura ? Millainen piipun perustus ja käytetäänkö tulisijoja ? Onko lattiaa lisäeristetty ? Rossitilan lämpötilan putoaminen pakkaselle voi johtua varsin monesta tekijästä. Suosittelen hankkimaan rossitilaan lämpömittarin ja sijoittamaan anturin lähelle kriittistä paikkaa, jossa lämpötila voisi mennä miinukselle ja seurata rossitilan lämpötilpja. Itse ostin anturilla varustetun mittarin paikallisesta Honkkarista ja maksoi muistaakseni 15 €. Samassa mittarissa on myös sisätilan kosteutta ilmoittava osio. Rossitilaan voit myös asentaa kosteusmittarin, niin voit seurata myös rossitilan kosteutta.
On varsin yleistä, että juuri muutettaessa vanhoja rakenteita ilmaantuu muutoksista johtuvia toimintahäiriöitä, mutta yleensä ne on saatavissa hallintaan. Pieni sokkelin halkeaminen ei tietysti maata kaada, mutta pidemmän päälle saattaa ongelma ilman korjaamista muodostua pahemmaksi.
Palstalla keskusteltiin aika paljon joskus kissanluukkujen sulkemisesta talvella. Tässä voi olla aika painava pointti sen perinnetavan puolesta, eli että luukut suljetaan talveksi - jos tuo Masan diagnoosi pitää paikkansa.
Ihan yhtälailla voi olla, että salaojituksen yhtydessä ulkopuolisen maan paine kivijalkaa vasten on muuttunut niin, että maan routiessa kivijalka räksähtää halki. Rmt:n kivijalkarakenne on suht muutosherkkä, ryömintätilan kohdalla se balanssi sisäpuolen maapaineen ja ulkopuolen maapaineen välillä pitää ymmärtää ja lisätilaa kaivettaessa ottaa huomioon.
Vaikka ammattilaista vastaan painiskin niin tuo laastikorjaus on kyllä vaan se ensimmäinen paikkaustoimenpide. Tilannetta pitää seurailla, eli jos perustus edelleen jatkaa liikkumista niin se voi vaatia aika paljon muutakin.
