rintamamiestalo.fi

Kestävyyden kannalta tuskin on eroja. Komposiitti taitaa olla halvempi kuin kupari,mut pitempiaikaisia kokemuksia ei vielä ole. Patteriverkossa pitäs rautaputkikin kestää vähintään se 60-70 vuotta. Työn alla remppakohde jossa putket satavuotiaita ja täysin kunnossa. Ei ole vielä tarvetta uusia. Käytt ...

Onko kukaan tilannu suoraan kiinasta tai japanista noita pumppuja. Siellähän nuo ei maksa kuin muutamia satasia.

Tuossa kattelin varastona olevan vintin lattiaa jossa samanlainen raakalaudoitus. Niin rakoja enemmän häiritsi lattian epätasaisuus. Ponttaamaton lattia kun ei pysy yhtenäisenä levynä ylös/alas suunnassa vaanlaudat vääntyilevät vasojen välistä eri suuntiin. Enimmillään eroa oli 2 laudan välillä 5-10m ...

Kuusi on vähän mäntyä pehmeämpää. 100mm leveä lauta elää n. 5m.joten aika isot raot on tiedossa. Mitä kuivempana saa asennettua niin aina vähemmän tulee rakoja. Kannattaisi vaikka kuivata. Myös kuperuutta/ koveruutta tulee jonkin verran kun tappourat puuttuu. Laudat pitäisi asentaa samoin päin jos ha ...

Tavallinen kuivabetoni eli tuo S30 tai S100 ei ota oikein kiinni alustaansa ja jää kopoksi ohkaisilla kerrospaksuuksilla. Jos koko alalle olisi mahdollista saada minimissään se 50mm niin silloin toimisi. Tarvitsee myös silloin raudoituksen esim. 5mm verkko. Karkealla lattiatasoitteella onnistuu tuol ...

Jos sähköinen lattilämmitys niin riittää 10-20mm tasoite. Jos vesikiertoinen niin lattiakipsilevy x2 johon upottaa putket ja pieni kaatovalu päälle 20-30mm. Kuitutasotteilla tai pikavalumassoilla tehtäessä ei raudoitusta tarvitse.

Jos noin isoon projektiin ryhtyy niin tarkemmin ajateltuna voisi ollakin järkevä tiputtaa koko laatta pois. Väliseinät korottais harkolla ja välipohja esim. liittolaatalla. Kellariin helposti lisää korkeutta se 20-30cm.

Samantyylinen rakenne tehtiin viime vuonna n. 100 vuotta vanhaan asuntolaan josta tuli hotelli. Eli meillä oli lattiavasat k200 ja sen päälle ilmansulkupaperi ja vaneri 15mm. Vanerin päälle huopa,verkko ja siihen lattialämmitys putket.(vesikiertoinen lämmitys) Valua tuli 70-80mm. Sähköiselle lattialä ...

Amerikan mallia Suomeen. Itseasiassa vanha keksintö. 80-luvun alussa kun tehtiin Vantaalle harkkotaloja niin muurattiin ulko ja sisäkuori ja väliin ruiskutettiin jälkikäteen uretaani. Teollisuudessa käytetty pitkään mm. veneissä,junissa ,säiliöiden eristyksessä. En tiedä miksi ei ole kuitenkaan yleis ...

Ehkä tyytyisin siihen spu,n laittoon. Sillä saa kuitenkin tehtyä vedottoman ja tiiviin ratkaisun. Ekovilla/Lasivilla vaatisi kuitenkin ilman/höyrynsulun estääkseen haitallisen ilmanvirtauksen.

Kantavuus on varmasti suurin ongelma. Vanhat holvit on yleensä huonosti raudoitettu ja betoni on myös aika heikkolaatuista. Betoni painaa n. 2000kg kuutio. Purutäyttöhän on yleensä 40-50cm paksu niin styroksillako täyttäisit noin paljon. Äkkiseltään en näe vastaavaa hyötyä työmäärään ja kustannuksiin ...

Liiasta tuuletuksesta ei tietenkään kesällä ole haittaa,vaan talvella jos ei ole tarjoitus tukkia luukkuja. Ryömintätila jäähtyy ja lisää kondenssiriskiä. Lisää myös routimisriskiä maan jäätyessä. Piipun pohjan pyörittäisin(vaaka+pysty) eristeellä jos yltää maahan asti.

Tuuletusaukkoja on ainakin riittävästi. Onko aukot tarkoitus tukkia talveksi? Liika tuuletuskaan ei ole hyväksi talvella. Uskoisin et läpiveto aiheuttaa sen verran pyörrettä kulman kohdalla ja sotkee ilmaa ettei ongelmia tule. Mut voihan tuollaista putkihommaa kokeilla. Mietin jos laittaisi piipun ku ...

Puru on varmaan selluvillaa painavampaa joten varmaan painuisi sekaan tai tiivistäisi selluvillaa joten hyötyä tuskin olisi. Toisinpäin ,puru alla ja selluvilla päällä toimisi erittäin hyvin.

Ite laittaisin ihan virallisen ilmansulku paperin ,saumat teipaten.seinän ja lattian rajan liitokseen käyttäisin aikaa.ohut tervaperi rikkoutuu helposti lattiaponttia laittaessa .Ekovilla puhallettuna ihan hyvä,mut kokemuksesta tuppaa painumaan joten käyttäisin ekovilla levyä tai pellavalevyä. Viime ...