Alakerta lämpimäksi
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Mitä betonissa elää maan alla ?
Onko olemassa tutkimuksia tms. tietoa, mitä betonisokkelissa elää maan alla ? Voiko sokkeli homehtua niin että sen sisällä elää jokin "Kodin pikku alien-kasvusto" jos siinä ei ole sisä eikä ulkopuolella homehtuvia/mätäneviä puurakenteita tai rakennusjäte-maata ulkopuolella ?
- sahanpuru, tervapahvi, lyijymaalit ok -
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Jotta rakenne voisi homehtua on oltava homehtumiselle suotuisat olosuhteet, eli ravinteeksi esim. pölyä, happea ja riittävästi kosteutta.
Fuktisol rakenteessa eivät täyty mitkään kriteerit näistä.
Maan alla happea on tunnetusti huonosti ja siellä ei ole elinmahdollisuuksia.
Kosteuden täytyy ylittää 70 % RF eli suhteellista kosteutta, jotta homehtuminen olisi mahdollista.
Fuktisol levyt on tehty liimaamalla Solupolystyreenikuulia Bitumilla ja rakenteessa on varsin huonosti ravinteita hömesienien itiöiden ruoaksi.
Testeissä Fuktisol levyn kapillaarisuudeksi on todettu maksimissaan 5 mm, joka on erittäin pieni, tämä taas viittaa siihen, että solukossa on hyvin vähän hienoja aineksia.
Esimerkiksi salaojasora on varsin huono kapillaarikatko, siinä kapillaarisuus voi olla useita kymmeniä senttejä. Paras kapillaarikatko kiviaines on pesty Sinkeli, jossa kapillaarinen kosteudennousu on 15 cm.
Kevytsora on jonkinmoinen kapillaarikatko, mutta siinä laatuerovaihtelut ovat varsin suuret ja paremmassakin tapauksessa todellinen kapillaarisuus lähentelee myös 15:sta senttiä.
Fuktisol rakenteessa eivät täyty mitkään kriteerit näistä.
Maan alla happea on tunnetusti huonosti ja siellä ei ole elinmahdollisuuksia.
Kosteuden täytyy ylittää 70 % RF eli suhteellista kosteutta, jotta homehtuminen olisi mahdollista.
Fuktisol levyt on tehty liimaamalla Solupolystyreenikuulia Bitumilla ja rakenteessa on varsin huonosti ravinteita hömesienien itiöiden ruoaksi.
Testeissä Fuktisol levyn kapillaarisuudeksi on todettu maksimissaan 5 mm, joka on erittäin pieni, tämä taas viittaa siihen, että solukossa on hyvin vähän hienoja aineksia.
Esimerkiksi salaojasora on varsin huono kapillaarikatko, siinä kapillaarisuus voi olla useita kymmeniä senttejä. Paras kapillaarikatko kiviaines on pesty Sinkeli, jossa kapillaarinen kosteudennousu on 15 cm.
Kevytsora on jonkinmoinen kapillaarikatko, mutta siinä laatuerovaihtelut ovat varsin suuret ja paremmassakin tapauksessa todellinen kapillaarisuus lähentelee myös 15:sta senttiä.
Maanma kirjoitti ilmaraosta ja siten sisäänpäin tuulettuvan rakenteen säilymisestä. Tästä on huolehdittava niin kauan kuin käyttää patolevyja muurin ulkopuolella.
Ilmaraon tekemine etenkin kosteisiin tiloihin kannattaa joka tapauksessa, sillä silloin tiilestä/harkoista muurattu erillinen seinä rakennetaan lattialaatan päälle. Tällöin vältetään lattian painumisesta johtuva kosteuseristeen murtuminen. Pahin kosteuden aiheuttajahan kuitenkin on suihkusta seinän ja lattian väliin pääsevä vesi. Sitähän ei pelasta edes salaojittava lämmöneriste, koska seinällä ei ole aikaa kuivua ennen uutta kastumista.
(Matille kysymys, kuinka paljon fuktisol painuu 10 vuodessa?)
Olisin näiden keskustelujen pohjalta laittanut salaojittavan lämmöneristyksen ulkopuolelle. Kosteisiin tiloihin tulee jättää ilmarako joka tapauksessa.
Ainoa ero siis patolevyn ja salaojittavan eristeen käytön kannalta on ilmaraon tehokkuuden merkitys, eli kuinka paljon ilmaa on ilmaraossa liikuttava, jotta kosteus saadaan pois. Salaojittavassa ei juuri yhtään.
-justus-
Ilmaraon tekemine etenkin kosteisiin tiloihin kannattaa joka tapauksessa, sillä silloin tiilestä/harkoista muurattu erillinen seinä rakennetaan lattialaatan päälle. Tällöin vältetään lattian painumisesta johtuva kosteuseristeen murtuminen. Pahin kosteuden aiheuttajahan kuitenkin on suihkusta seinän ja lattian väliin pääsevä vesi. Sitähän ei pelasta edes salaojittava lämmöneriste, koska seinällä ei ole aikaa kuivua ennen uutta kastumista.
(Matille kysymys, kuinka paljon fuktisol painuu 10 vuodessa?)
Olisin näiden keskustelujen pohjalta laittanut salaojittavan lämmöneristyksen ulkopuolelle. Kosteisiin tiloihin tulee jättää ilmarako joka tapauksessa.
Ainoa ero siis patolevyn ja salaojittavan eristeen käytön kannalta on ilmaraon tehokkuuden merkitys, eli kuinka paljon ilmaa on ilmaraossa liikuttava, jotta kosteus saadaan pois. Salaojittavassa ei juuri yhtään.
-justus-
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Ilmaraollinen rakenne on hyvä, mutta sitä ei pidä sekoittaa tuuletusväliin.
Lämmintä kosteaa sisäilmaa ei pidä päästää kylmää ulkoseinärakennetta vasten, tällöin syntyy Kondenssiriski.
Siis ilmarako tehdään ilmatiiviiksi.
Fuktisol eristettä valmistetaan neljää eri kovuutta ja kolmea eri paksuutta.
Levyt on testattu 50 vuotiselle pitkäaikaiskuormitukselle, sekä lyhytaikaiselle rikkoontumispaineelle.
Levyrakenne ei saa puristua kokoon 50 vuodessa enempää 20 prosenttia, silloin levyn toiminta häiriintyisi.
Siis tietääksemme levyn puristuvuuden on tiedettävä levyyn kohdistuva paine, paksuus ( 50,70 tai 100 mm), sekä levyn lujuus / 19, 30, 45 tai 55 kg/m3).
Normaalisti omakotirakentamisessa käytetään Fuktisol ainoastaan 100 mm/19kg/m3 levyä, niin lattioissa, kuin kellarinseinissäkin. Tämän levyn lyhytaikainen kuormituksen kesto neliölle on 58,1 Kpa, eli 5,8 tonnia neliölle ja pikäaikainen kuormituksenkesto esim. 20 Kpa:n kuormituksella 50 vuodessa tuote puristuu kasaan 12,7 %.
Nyrkkisääntönä kellarinseinissä voidaan pitää, että 19 Kg:n levy riittää 3 metrin syvyyteen asti ja lattiassahan kuormitukset ovat hyvin pieniä.
Mikäli asia enemmissä määrin kiinnostaa voitte tilata vaikka sähköpostitse Fuktisol levyn tyyppihyväksynnän, josta selviää vielä paljon muutakin testattua tulosta.
Fuktisol levystä on myös hyötyä silloin kun vesieristeet jostain syystä vuotavat ja rakenteeseen pääsee sisäkautta kosteutta. Maaperän lämpötila on ympäri vuoden sisäpuolen rakennetta viileämpää ja näin kosteusvirta on ulospäin.
Varsinkin rintamamiestalossa, jossa sokkeli ja lattia ovat varsin pehmeitä ja erinomaisesti vesihöyryä läpäiseviä toimmi Fuktisol levy niin hyvin kuivaajana, ettei koneellista kuivausta tarvita vahinktapauksissa lainkaan.
Matti Alander
M. Alander Oy
matti@malander.fi
http://www.malander.fi
Lämmintä kosteaa sisäilmaa ei pidä päästää kylmää ulkoseinärakennetta vasten, tällöin syntyy Kondenssiriski.
Siis ilmarako tehdään ilmatiiviiksi.
Fuktisol eristettä valmistetaan neljää eri kovuutta ja kolmea eri paksuutta.
Levyt on testattu 50 vuotiselle pitkäaikaiskuormitukselle, sekä lyhytaikaiselle rikkoontumispaineelle.
Levyrakenne ei saa puristua kokoon 50 vuodessa enempää 20 prosenttia, silloin levyn toiminta häiriintyisi.
Siis tietääksemme levyn puristuvuuden on tiedettävä levyyn kohdistuva paine, paksuus ( 50,70 tai 100 mm), sekä levyn lujuus / 19, 30, 45 tai 55 kg/m3).
Normaalisti omakotirakentamisessa käytetään Fuktisol ainoastaan 100 mm/19kg/m3 levyä, niin lattioissa, kuin kellarinseinissäkin. Tämän levyn lyhytaikainen kuormituksen kesto neliölle on 58,1 Kpa, eli 5,8 tonnia neliölle ja pikäaikainen kuormituksenkesto esim. 20 Kpa:n kuormituksella 50 vuodessa tuote puristuu kasaan 12,7 %.
Nyrkkisääntönä kellarinseinissä voidaan pitää, että 19 Kg:n levy riittää 3 metrin syvyyteen asti ja lattiassahan kuormitukset ovat hyvin pieniä.
Mikäli asia enemmissä määrin kiinnostaa voitte tilata vaikka sähköpostitse Fuktisol levyn tyyppihyväksynnän, josta selviää vielä paljon muutakin testattua tulosta.
Fuktisol levystä on myös hyötyä silloin kun vesieristeet jostain syystä vuotavat ja rakenteeseen pääsee sisäkautta kosteutta. Maaperän lämpötila on ympäri vuoden sisäpuolen rakennetta viileämpää ja näin kosteusvirta on ulospäin.
Varsinkin rintamamiestalossa, jossa sokkeli ja lattia ovat varsin pehmeitä ja erinomaisesti vesihöyryä läpäiseviä toimmi Fuktisol levy niin hyvin kuivaajana, ettei koneellista kuivausta tarvita vahinktapauksissa lainkaan.
Matti Alander
M. Alander Oy
matti@malander.fi
http://www.malander.fi