Pelle Pelottoman sokkelieristys

[Rulliooska]

Tervehdys! Rakennus tavaroiden hintojen ollessa nousukiidossa, joutuu köyhä välillä luovimaan. Sokkelin eristys ulkopuolelta tulisi piakkoin ajankohtaiseksi. Kellarissa kosteudet 80-90% hujakoilla.. Puinen rossipohja kellarilla kyseessä.. Aikaisemmat viritykset sokkelin sisäpuolelta purattu.. Rännivedet johdettu putkilla pois sokkelia kastelemasta... Tilasin woodsin ison ilmankuivaajan ensi hädässä.. Asiaan. Ampukaa alas jos mielestänne tuhoontuomittu idea sokkelin ulkopuolisesta eristyksestä. Olis pino alumiinista väliseinä rankaa jonka proppaisin sokkeliin. Tällä voisin järjestää 50mm tuuletusraon. Tuuletusrako täytettäisiin kapillari lecalla ja ulommaiseksi 100mm finnfoam saumat teipaten. Pelti lista estämään vesien pääsyn ilmarakoon.. Idea siinä että finfoam toimisi sivulta tulevaa kosteutta vastaan ja mahdollisesti lämmittäisi sokkelia? Vai lämmittääkö se vain jos olisi kiinni sokkelissa? 50mm ilmarako lecalla mahdollistaisi sokkelin kuivumisen myös ulospäin. Toimisi mielestäni paremmin kuin patolevy.. Toki hieman työtä tuo leca täyttö vaatisi.. Kellari on sekundääri tilaa toimien vain työkalu varastona.. Tuuletusta paransin muutamalla venttiililla. Välillä ikkuna rakosillaan ja poisto puhallin pöhisee saaden ilman liikkumaan. Nuo korkeat kosteudet vain huolestuttaa. Vettä kellariin ei tule.. Vielä haluaisin kysyä ihmisiltä että minkälaisia "virityksiä" teillä on ja onko tuonut toivottuja tuloksia? Miten ihan perus patolevy on teillä toiminut? Onko jollain patolevy päällä vielä joku lämmöneristys ja miten se on toiminut? (vaikka patolevy menettää toimintansa) onko kosteus laskenut kellarissanne näillä joillakin toimenpiteillä?
T. Olli

[lehmikangas]

En ole asiantuntija, mutta tuo finnfoam ja teippi kuulostaa epäilyttävältä. Jäi auki että mitä näiden jälkeen, eli mitä pihalta näkyy? Lisäksi tuntuu että se eristävyys menee hukkaan jos sen sisäpuolella on tuuletus (lecasoralla tosin täytetty).

Voi olla että vaihtoehtoinen ratkaisu olisi parempi. Esimerkiksi vanhaa sokkelia vasten diffuusioavoin styroksi (lattiaversio?), pystykoolaus jolla tehdään tuuletusrako, sen päälle mieleinen levytys.

[Rulliooska]

Tämä tulisi siis maan alapuoliseen osaan. Yläpuoli jäisi ihan betonille.. Tarkoitus olisi ettei maakosteus imeytyisi sokkeliin.. Varmaan tuo styroksikin toimisi. Karkeaa soraa vain epsiä vasten melkein ylös asti ja tiivis pinta luiskattuna ulospäin.. Toki betonilattiasta varmasti nousee kosteutta myös. Mutta salaojilla varmasti paranee.. Mulla tontti aika kivikkoista.. Lähellä sokkelia isoja kiviä joista laki näkyy pinnassa. Varmaan menee vielä piikkailuksikin..

[Matti Alander]

Pelle Pelottomankaan ei kannata keksiä pyörää uudelleen, tehdä kalliisti toimimatonta.
Pääperiaate on asentaa lämmöneristys rakenteen ulkopuolelelle ja estää viileän seinän kondenssi. Tiivis sisältä ulospäin harveneva ja vedelle sekä kosteudelle helpoin tie pois rakenteesta. Sitten pitää poistaa ulkopuolelta vedenpaineen kasteleva vaikutus pystysalaojituksella ja lopuksi salaojaputkitus ja sen alla 100 mm vahvuinen salaojasepelikerros.
Foami ulkopuolella toimii höyrynsulkuna ulkopinnassa ja nostaa lämpötilaa kevytsorakerroksessa, pelkkä kevytsorakin on parempi vaihtoehto, mutta ongelmaksi jää heikko eristyskyky vai noin neljännes solupolystyreenistä.
Salaojittavat diffuusioavoimet eristeet jo keksitty ja valmistettukin vuodesta 1965 Ruotsissa. Salaojittavat, lämmöneristävät ja kuivaavat tehokkaasti perustuksen, sekä ovat kustannustehokkaita kokonaisuudessa. Klikkaa yllä olevaa Fuktisol linkkiä ja saat lisää tietoa, voit myös lähettää sähköpostia allekirjoittaneelle matti@malander.fi
Maan pinnan yläosan eristykseen suosittelen rappaus eps-eristettä liimattuna ja varmistettuna mekaanisilla kiinnikkeil, päälle silikaattirappaus. Poistuu talviaikainen kondenssi ja aina vaan kallistuvaa energiaa kuluu merkittävästi vähemmän.