Kylpyhuone/KHH kellariin vai asuinkerrokseen?

[putku]

Tästä aiheesta nyt on puhuttu foorumilla tuhatmäärin, mutta laitan nyt oman "ongelmani" tähän esille kuitenkin.

Meillä on 1954 vuoden mökki. Rakenne perinteinen tyyppitalo, tosin 2 hormia ja kerrosala noin 100m2 eli vähän normaalia suurempi. Liitteenä linkki vanhaan pohjakuvaan missä muutettu paritaloksi, nykyään taas yhden perheen käytössä ja keittiön väliseinä purettu.

https://photos.app.goo.gl/Frpst7ViHvUQz5Wu9

Pesutilat tällä hetkellä kellarissa. Kellari on koko pohjan kokoinen, kuistien aluset mukaanlukien eli noin 120m2 ja korkeus tällä hetkellä 250cm. Rakenne alkuperäinen toja-levyineen ja roskavalulattia. Ei salaojia tai muita muutoksia ulkopuolella. Kellarissa olisi siis hyvin tilaa rakentaa kodinhoitotilat ja modernit pesutilat, joskin se vaatisi esim. fuktisol-salaoja-sadevesi-käsittelyn = maksaa rahaa.

Keskikerroksessa on myös tilaa rakentaa kodinhoito/pesuhuone, joskaan sekään ei ihan ongelmatonta ole. Kosteuskuorman lisääntyminen, lattiarakenne ongelmallinen jne = maksaa myös rahaa jos kunnolla tehdään. Tosin tämä vaihtoehto olisi käyttömukavuudeltaan varmasti toimivin.

Kaipaisin vähän vertaistukea / mielipiteitä siitä mihin kodinhoito/pesutilat sijoittaisitte?

[lmfmis]

Kaipaisin vähän vertaistukea / mielipiteitä siitä mihin kodinhoito/pesutilat sijoittaisitte?

Kodinhoito sinne missä pyykkiä syntyy ja varastoidaan on lähellä makkareita, ainakin samassa kerroksesssa...... ja pesutilat missä päivittäinen peseytyminen....on siinä kätevin makkarin yhteydessä niin ettei joudu kävelemään peseytymään muiden tilojen kautta...

[putku]

Kaipaisin vähän vertaistukea / mielipiteitä siitä mihin kodinhoito/pesutilat sijoittaisitte?

Kodinhoito sinne missä pyykkiä syntyy ja varastoidaan on lähellä makkareita, ainakin samassa kerroksesssa...... ja pesutilat missä päivittäinen peseytyminen....on siinä kätevin makkarin yhteydessä niin ettei joudu kävelemään peseytymään muiden tilojen kautta...

Jep onhan se näin että kaikki tilat kellarissa on vähän "väärässä" paikassa. Täytynee pohtia vielä tarkemmin tuon kylpyhuoneen rakennetta kun puurakenteeseen tehdään. Siihen aiheeseen tämä keskustelu on vähän nyt vähän väärässä paikassa..

[ismox]

Mulla on khh kellarissa ja se on kyllä omassa talossa hyvinkin toimiva ratkaisu. Pyykit kuskaa kellarin portaiden yläpäähän helposti ja sitten siitä kellariin kun alas menee.
Voi rauhassa jättää pyykkikoneen päälle vaikka illalla eikä ääni häiritse yhtään.
Mutta jokainen talo on erilainen (ainakin omaani verrattuna, -49 valmistunut kauppa, kellari ja kaksi asuinkerrosta + varastotilat).

[Matti Alander]

Kellariin voi hyvin toteuttaa, mutta remontti kannattaa aloittaa ulkopuolelta. Kellarinseinien lämmöneristys maan alla salaojittavalla eristeellä, mielummin 200 mm kerroksena. Yläpuolen hyvä vaihtoehto on 100 mm rappaus eps.
Kellarin lattian eristys 200 mm salaojittavaa, 80 mm betonilaatta ja sitten voikin toteuttaa lähes miten haluaa.
Ilmanvaihdoksi riittää yleisesti painovoimainen, kunhan hormit nuohottu ja korvausilmaräppänät avoinna.
Betonirakenteen etu on hyvä kosteuskestävyys ja lämmöneristys ulkopuolella muunmuassa estää kellarin seinien kondenssin.
Tiivis sisältä ulospäin harveneva on aina hyvä ohje rakentamisessa ja korjaamisessa.

[Khyron]

Meillä on asuinkerroksessa, vaimo ainakin pitää sitä hyvänä ratkaisuna kunnei tarvi yhtä ylimääräistä kerrosta rampata pyykin takia. Pesukoneen ääni ei kuulu yläkertaan missä makkarit on.

Ylhäälläkin on suihku, mutta sitä ei tule käytettyä kun kuitenkin aamusuihku olisi siihen aikaa kun muut nukkuu, ja iltasuihku siihen aikaan kun muksut nukkuu.

[putku]

Ollaan vahvasti päätymässä siihen että kodinhoito sijoitetaan asuinkerrokseen. Jätetään kellari ns. tekniseen käyttöön. Laitetaan projektista kuvia kunhan saadaan joskus alkuun.

Tuo kellari onkin hauska paikka seurailla pitkin vuotta. Kesällä pahimmillaan ilmankosteus (RH) nousee 70% (21 astetta) nurkille ja nyt tänä talvena 40-50% (13 astetta). Viime talven pakkasjaksolla tippui 30% nurkille sisälämpötilan ollesssa sama 13. Tuollaisenaan täysin käyttökelponen varastona ja työtilana mihin alunperin suunniteltukin. Parissa paikassa näkuu kosteusvaurio toja-levyssä, suoraan rännien kohdalla kun sadevesien ohjausta ei ole ollut minkäänlaista. Vauriokohdissa ollut myös sulkeva huonekalu tms. edesauttamassa kosteuden kertymistä.

Fuktisol-menetelmä olisi varmasti se mihin lähtisin jos asuintiloja kellariin tehtäisiin.

[Matti Alander]

Lämmin ilma sitoo paljon kosteutta ja joutuessaan viileään kellariin, nousee suhteellinen kosteus, joka ilmaisee paljonko kosteutta mahtuu ilmahuokoisiin kunnes kyllästyy vedeksi 100 %. Kellarinseinän maanalaisessa lämmöneristämättömässä seinämässä syntyy helposti kastepiste, joka yleisesti näkyy vesijohtoputkienkin pinnoilla vesihelminä. Nurkissa ja kaappien varjossa ym. on yleisesti heikko ilmankierto ja kerääntyy ensin niille alueille.
Polttopuita ym. ei tule pinota seinään tai lattiaan kiinni, jolloin homehtuvat helposti. Kaapit ym. rakenteet myös irti seinästä vähintään 10 cm ja koskee myös pahvilaatikoita ym. helposti homehtuvia esineitä. Rintamamiestalon kellarinseinät ja lattiatkin pyrkivät kuivumaan sisäänpäin, joten lattialla olevat muovisäkitkin keräävät helposti kosteutta alleen.
On totta, että näitä kosteuden arvoja ja käyttäytymistä on mukava seurailla ja huomaa kuinka fysiikka toimii. Kellarin lämpötilaa nostaessa, huomaa kuinka suhteellinen kosteus laskee ja ilmaan mahtuu enemmän kosteutta. Moni on huomannut muutoksia käytöksessä, kun ulkopuolelle on asennettu lämmöneristystä, maakellarityyppinen haju on poistunut tai vähentynyt ainakin huomattavasti.
Syöksytorvet ovat hyvin yleisiä nurkkien kastumista aiheuttavia rakenteita , mutta niiden ohjaaminen kauemmas kulmista varsin yksinkertaista. Sitten kun ulkopuolen remontteja tehdään on suositeltavaa toteuttaa rännivesien putkitus kunnollisilla kumitiivisteellisillä viemäriputkilla ja unohtakaa ne vetelät vuotavat haitariosat. Rännisuppilo riittävän korkeana ja vuotamattomana on hyvä investointi, pieniä pyöreitä kiviä voi laittaa myös suppiloon, niin roiskeet vähenee seinille. Kotisivuillamme on hyviä malleja oikeaoppisista rakenteista ja tuotteista. Jos sitten jotain tekee, niin tekee aina kunnolla. Koko talo kerralla, eikä kierrellä rappusia, vaan eristetään koko perustus.