Paljon on puhuttu ilmanvaihdon toteuttamisesta oikein. Silti syntyy toteutuksia, joissa on asuinhuoneita, joiden ilmanvaihto ei ole kunnossa.
- 60 luvulle asti tehtiin painovoimaisia toteutuksia.
- 70 luvulla eristettiin painovoimaisella varustettuja rakennuksia - ilman, että ilmanvaihdolle tehtiin mitään. Seurauksena ilmanvaihto lakkasi toimimasta. Uudiskohteista tehtiin jo koneellisella vaihdolla toteutettuja.
- 80 luvulla keksittiin, että tiivistämisen seurauksena pitää lisätä poistoilmakone. Unohdettiin kuitenkin, että korvausilmaa pitää silti tulla. Tuli korvausilmaa, mutta mistä sattui, mikä aiheutti kosteus yms. ongelmia. Samaan ajanjaksoon osuu myös muutos peseytymiskäytännössä. Vesihöyryn määrä kasvoi moninkertaiseksi suihkujen käyttöönoton myötä.
- 90 luvulla keksittiin laittaa korvausilmaventiileitä poistoilmakoneiden lisäksi.
- 2000 luvulla lisättiin tiiveysastetta. Poistoilmakoneista on tullut myös talteenottokoneita ja saapuvan ilman esilämmittimiä. Saapuvan ilman konekäsittelyn toimivuuden edellytys on täydellinen pullo, jossa on kaksi pilliä - yksi tulevaa ja yksi poistuvaa ilmaa varten. Seurauksena tiloja, joiden osien ilmanvaihto ei toimi riittävän hyvin. Tulisijat lakkasivat toimimasta kunnolla, jos niitä ei ollut huomioitu. Liian moni suunnittelija ei osaa tätä hommaa kunnolla, mikä johtuu liian nopeasta huonosti suunnitellusta muutoksesta.
- Ennuste 2010 luvulla osataan korjata 2000 luvun ratkaisujen virheet.
Tekeekö täydennys-/korjausrakentaminen tekee toimivan ilmanvaihdon mahdottomaksi?
P.S. Vaihtoehdon "Villan ja puukuidun yhdistelmä ilmasululla - painovoimainen IV" ei pitäisi (minun) nykytiedon valossa saada periaatteessa yhtään puoltoa.
