Hankimme hiljattain lähes alkuperäisessä kunnossa olevan rintamamiestalon. Kellarikerros on avointa kylmää tilaa. Otamme sen asumiskäyttöön, tarkoitus on tehdä sauna ja pesutilat sekä kodinhoitohuone.
Aloitimme remontin salaojituksilla ja talo eristettiin ulkoapäin finnfoamilla (+ routaeriste muovi).
Mitä siis sisäpuolelle? Olisin halunut vain kalkkimaalata seinät, mutta ilmeisesti lisäeristys on tarpeen? Jos muuraa tiilistä seinät, mitä sinne väliin tulee? Käykö ohut finnfoam + ilmaraot?
Ilmeisesti pitää järjestää kunnollinen ilmanvaihto, jos tulee tiiviit seinät. Ja minä kun haaveilin ettei paljon muuteta ja säilytetään painovoimainen ilmanvaihto.. no ehkä niihin ylempiin kerroksiin sitten :)
Kellaritilojen eristys
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Re: Kellaritilojen eristys
Estääkö muovien ulkoasennus veden haihtumisen ympäröivään maahan - eli onko vesitiivis heti ulkoseinää vasten ulkopuolelta?ti kirjoitti:
Aloitimme remontin salaojituksilla ja talo eristettiin ulkoapäin finnfoamilla (+ routaeriste muovi).
Mitä siis sisäpuolelle? Olisin halunut vain kalkkimaalata seinät, mutta ilmeisesti lisäeristys on tarpeen? Jos muuraa tiilistä seinät, mitä sinne väliin tulee? Käykö ohut finnfoam + ilmaraot?
Ilmeisesti pitää järjestää kunnollinen ilmanvaihto, jos tulee tiiviit seinät. Ja minä kun haaveilin ettei paljon muuteta ja säilytetään painovoimainen ilmanvaihto.. no ehkä niihin ylempiin kerroksiin sitten :)
Jos ei, niin voit mielestäni asentaa SPU/finnfoamin myös sisään. Itse laittaisin foamin alle väh.18mm koolauksen. Hyvä ulkoeristys käsitykseni mukaan vähentää jo sinällään kondenssiriskiä.
Koolinkivälin tuuleteusta lisää jättäminen sisäpinnat irti lattiasta ja katosta. Raot voi piilottaa listoilla. Mielestäni tämä on kuitenkin täysin tarpeeton toimenpide, jos kivijalka pystyy haihduttamaan kosteuden myös ulospäin (mikä on luonnollinen suunta).
Voit arvioida lisäeristyksen tarvetta myös pitämällä tilaa lämmitettynä kuukauden esim sähköpattereilla ja katsomalla tasaantumisvaiheen 1-2 vkoa jälkeen todellisen energia kulutuksen nousun sähkömittarista. Alussa lämpötilan nousu voi olla aika hidasta.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Korjaan työkseni rakkennusten salaojituksia ja kosteuseristyksiä. Olen tehnyt sitä jo 27 vuotta ja suuri osa töistämme on juuri kellarillisiarintamamiestaloja.
Tästä on opiskellun tiedon lisäksi kertynyt melko laaja tietämys alasta.
Aluksi on ymmärrettävä, mikä on rintamamiestalon kellarikerroksen toimintaidea.
Kellarit ovat alkuperäisessä muodossaan sisäänpäin kuivuvia. Siis rallit saunomisen jälkeen ylös ja antaa kuivua sisäänpäin. Uutta ilmaa korvausilmaventtiileistä ja hormista ulos.
Tällä rakenteella on riittänyt pohjaveden salaojitus ja vesieristeeksi tiivis pikikerros. Kapillaarinen vedennousukin on kuivunut sisäänpäin.
Nyt kun kellaria muutetaan lämpöeristetyksi asuintilaksi on rakennettakin muutettava. Eli seinärakenteesta on tehtävä ulospäin kuivuva !
Sisäpuolisilla eristeillä usein saadaan vain ongelmia aikaiseksi, koska kellarinseinän lämpötila laskee ja sisäänpäinkuivuminen estyy.
Myös kapillaarisuus lisääntyy kahden tiiviin pinnan välissä. Huokoisalipaine on ehkä maallikolle ymmärrettävämpi sana, kuin Kapillaari-ilmiö.
Satojen rintamamiestalojen kokemuksella voin kertoa, että parhaimpaan lopputulokseen kellariremonteissa päästään käyttämällä maanalaisissa osissa ulkopuolella salaojittavia lämmöneristeitä. Tällöin ulkopuolisella eristeellä saadaan perustuksen lämpötila kohoamaan ulkopuolisen maan lämpötilaa korkeammaksi ja kosteus alkaa virrata tehokkaasti pois sokkelista viileämpää maaperää kohti.
Koska eriste on erinomaisesti vesihöyryä läpäisevää, pääsee kosteus esteettä poistumaan ja pisaroituu vedeksi levyn ulkopinnassa tai maaperässä lämpötiloista ja kosteusmääristä riippuen.
Kosteus- ja lämmöneristyksen lisäksi saadaan salaojittavalla lämmöneristeellä erinomainen kapillaarikatko ja tehokas jäätymätön pystysalaojitus. Pystysalaojitusteho on esim. 100 mm levyllä 370 litraa minuutissa, joka on moninkertainen salaojasoraan verrattuna.
Tästä on opiskellun tiedon lisäksi kertynyt melko laaja tietämys alasta.
Aluksi on ymmärrettävä, mikä on rintamamiestalon kellarikerroksen toimintaidea.
Kellarit ovat alkuperäisessä muodossaan sisäänpäin kuivuvia. Siis rallit saunomisen jälkeen ylös ja antaa kuivua sisäänpäin. Uutta ilmaa korvausilmaventtiileistä ja hormista ulos.
Tällä rakenteella on riittänyt pohjaveden salaojitus ja vesieristeeksi tiivis pikikerros. Kapillaarinen vedennousukin on kuivunut sisäänpäin.
Nyt kun kellaria muutetaan lämpöeristetyksi asuintilaksi on rakennettakin muutettava. Eli seinärakenteesta on tehtävä ulospäin kuivuva !
Sisäpuolisilla eristeillä usein saadaan vain ongelmia aikaiseksi, koska kellarinseinän lämpötila laskee ja sisäänpäinkuivuminen estyy.
Myös kapillaarisuus lisääntyy kahden tiiviin pinnan välissä. Huokoisalipaine on ehkä maallikolle ymmärrettävämpi sana, kuin Kapillaari-ilmiö.
Satojen rintamamiestalojen kokemuksella voin kertoa, että parhaimpaan lopputulokseen kellariremonteissa päästään käyttämällä maanalaisissa osissa ulkopuolella salaojittavia lämmöneristeitä. Tällöin ulkopuolisella eristeellä saadaan perustuksen lämpötila kohoamaan ulkopuolisen maan lämpötilaa korkeammaksi ja kosteus alkaa virrata tehokkaasti pois sokkelista viileämpää maaperää kohti.
Koska eriste on erinomaisesti vesihöyryä läpäisevää, pääsee kosteus esteettä poistumaan ja pisaroituu vedeksi levyn ulkopinnassa tai maaperässä lämpötiloista ja kosteusmääristä riippuen.
Kosteus- ja lämmöneristyksen lisäksi saadaan salaojittavalla lämmöneristeellä erinomainen kapillaarikatko ja tehokas jäätymätön pystysalaojitus. Pystysalaojitusteho on esim. 100 mm levyllä 370 litraa minuutissa, joka on moninkertainen salaojasoraan verrattuna.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Rintamamiestalon salaojitusremonteissa on yleisesti käytetty patolevyjä.
Harvoin kuitenkaan edes asiantuntijat tuntevat patolevyrakenteen toimintaperiaatetta. Useinmiten kuvitellaan kuivumista tapahtuvan tuulettumalla, mutta tämä on virheellinen tieto. Olisiko tuulettaminen edes järkevää, mutta ilman korvausilmaa ilmankierrätys ei toimi.
Patolevyjen toimitaperiaatteena on pisaroituminen levyn pintaan, josta veden pitäisi valua salaojaputkistoon. Siksi asennusohjeissa levitetään huopakaistale anturan yläosan päälle, jottei valuva vesi kastelisi anturaa.
Käytännössä rakenteen alaosassa on aina liian lämmintä, jotta vesihöyry voisi pisaroitua, mutta vielä pahempi tilanne on kun patolevyn päälle asennetaan lämmöneristys.
Näillä menetelmillä yleensä sokkelin kapillaarisuus vain lisääntyy ja ylimääräistä kosteutta kertyy vuosien varrella vai lisää.
Suosittelen tutustumaan salaojittaviin lämmöneristeisiin esim. kotisivuilla http://www.isodran.com, http://www.malander.fi tai http://www.pordran.se
Harvoin kuitenkaan edes asiantuntijat tuntevat patolevyrakenteen toimintaperiaatetta. Useinmiten kuvitellaan kuivumista tapahtuvan tuulettumalla, mutta tämä on virheellinen tieto. Olisiko tuulettaminen edes järkevää, mutta ilman korvausilmaa ilmankierrätys ei toimi.
Patolevyjen toimitaperiaatteena on pisaroituminen levyn pintaan, josta veden pitäisi valua salaojaputkistoon. Siksi asennusohjeissa levitetään huopakaistale anturan yläosan päälle, jottei valuva vesi kastelisi anturaa.
Käytännössä rakenteen alaosassa on aina liian lämmintä, jotta vesihöyry voisi pisaroitua, mutta vielä pahempi tilanne on kun patolevyn päälle asennetaan lämmöneristys.
Näillä menetelmillä yleensä sokkelin kapillaarisuus vain lisääntyy ja ylimääräistä kosteutta kertyy vuosien varrella vai lisää.
Suosittelen tutustumaan salaojittaviin lämmöneristeisiin esim. kotisivuilla http://www.isodran.com, http://www.malander.fi tai http://www.pordran.se
Tuo ulkopuolinen, salaojittava eristys kuulostaa järkeenkäyvältä... Miten perusmuurin sisäpuoli tässä tapauksessa? Riittääkö pelkkä kalkkimaalaus tai muu vastaava?
Kysyisin raakaa hinta-arviota seuraavasta kellarin työstöstä tai siis millaisiin summiin on syytä varautua:
lattioiden uusiminen ja eristäminen (kaivuuta jonkin verran alaspäin, ei paljoa) + kellarin ulkoseinien eristämien ja salaojitus. Nämä aluksi koko kellarista (noin 45 neliötä) ja lisäksi yksinkertainen suihkutila jossa mahd. wc-pönttö... muut toimenpiteet saisivat odottaa. Lattialämmitys sähköllä. Putket ja viemärit uusiksi.
Kysyisin raakaa hinta-arviota seuraavasta kellarin työstöstä tai siis millaisiin summiin on syytä varautua:
lattioiden uusiminen ja eristäminen (kaivuuta jonkin verran alaspäin, ei paljoa) + kellarin ulkoseinien eristämien ja salaojitus. Nämä aluksi koko kellarista (noin 45 neliötä) ja lisäksi yksinkertainen suihkutila jossa mahd. wc-pönttö... muut toimenpiteet saisivat odottaa. Lattialämmitys sähköllä. Putket ja viemärit uusiksi.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Käytettäessä ulkopuolella kellarinseinän lämmöneristystä, nousee seinärakenteen lämpötila maan lämpötilaa korkeammaksi ja kosteus seinästä alkaa virrata ulospäin lämpimästä viileämpää kohti rakennusfysiikan mukaisesti.
Tällöin ulkopinnassa ei saa olla tiiveitä eristyksiä, kuten pikeä ym. joka estäisi seinän kuivumisreaktiota.
Sisäpuolen taas voi käsitellä miltei millä pinnoitteella tahansa, vesihöyryä läpäisevää kalkkimaalausta ei enää tarvita. Ainoastaan sisäpuolisia lämmöneristyksiä on syytä välttää ainakin maanvastaisella osalla.
12 vuotta salaojituksia rakentaneena, muutamaan sataan rintamamiestaloon, minulla on melko selvä käsitys ulkopuolen salaojitusremonttien hinnasta urakoitsijan kokonaan tekemänä arvonlisäveroineen.
Oikea hintataso normaalirakenteisessa ja kokoisessa rintamamiestalossa ilman pihankorjaustöitä on 8000 - 10000 €
Melko iso ongelma on, että korjaulksia suoritetaan huomattavissa määrin väärin, joka säästösyistä tai tietämättömyydestä ja tällöin rahat menevät yleisesti Kankkulan kaivoon.
Lattiarakenteista ei oikein pysty antamaan hintahaarukkaa, niistä on parempi pyytää tarjouksia paikallisilta urakoitsijoilta tai selvitettävä hinta kerrallaan materiaalit ym.
Suuri kustannussäästö syntyy käyttämällä salaojittavia lämmöneristeitä lattiassa, kun ei tarvita kaapillaarikatkosoraa, kapillaarikatkon ollessa eristeessä. Säästyy lapiokaivuu ja massanvaihtokustannuksia, sekä lattiapintaa voidaan viedä alaspäin ilman seinän jatkamista.
Tällöin ulkopinnassa ei saa olla tiiveitä eristyksiä, kuten pikeä ym. joka estäisi seinän kuivumisreaktiota.
Sisäpuolen taas voi käsitellä miltei millä pinnoitteella tahansa, vesihöyryä läpäisevää kalkkimaalausta ei enää tarvita. Ainoastaan sisäpuolisia lämmöneristyksiä on syytä välttää ainakin maanvastaisella osalla.
12 vuotta salaojituksia rakentaneena, muutamaan sataan rintamamiestaloon, minulla on melko selvä käsitys ulkopuolen salaojitusremonttien hinnasta urakoitsijan kokonaan tekemänä arvonlisäveroineen.
Oikea hintataso normaalirakenteisessa ja kokoisessa rintamamiestalossa ilman pihankorjaustöitä on 8000 - 10000 €
Melko iso ongelma on, että korjaulksia suoritetaan huomattavissa määrin väärin, joka säästösyistä tai tietämättömyydestä ja tällöin rahat menevät yleisesti Kankkulan kaivoon.
Lattiarakenteista ei oikein pysty antamaan hintahaarukkaa, niistä on parempi pyytää tarjouksia paikallisilta urakoitsijoilta tai selvitettävä hinta kerrallaan materiaalit ym.
Suuri kustannussäästö syntyy käyttämällä salaojittavia lämmöneristeitä lattiassa, kun ei tarvita kaapillaarikatkosoraa, kapillaarikatkon ollessa eristeessä. Säästyy lapiokaivuu ja massanvaihtokustannuksia, sekä lattiapintaa voidaan viedä alaspäin ilman seinän jatkamista.