Olemme ostamassa mieheni kanssa 40-luvun taloa, joka muuten lähes alkuperäisessä kunnossa, muoviputket on ja 3-vaihe sähköt. Talossa on suuri kellari, joka ulottuu jopa yhden varastohuoneen verran talon seinien ulkopuolelle. Talo on rinteessä, joten puolet kellarista maan päällä. Suuri kysymys on nyt, mihin suihkuhuone sijoitetaan. Tällä hetkellä talossa 1 minikokoinen vessa keskikerroksessa. Kellari olisi mahdollinen paikka, mutta remontti luultavasti olisi suuri, huonekorkeus noin 2 metriä nyt ja selvästi kosteutta on tiivistynyt ikkunoihin. Kellarissa on myös
"kellarimaista hajua", tuuletus on ollut huono. Onko kellään neuvoja mitä kannattaisi tehdä kylpyhuoneen suhteen? Ahtaako kylppäri keski- tai yläkertaan uudelleen sijoittamalla tiloja, vai tehdäkö kellariin asumiskelpoista tilaa. Kellarissa on nyt viemäri ja esim. boileri sijoitettuna.
Kiitos viisaampien neuvoista!
mihin kylpyhuone?
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Ilmanvaihto kellariin.
Onkos painovoimainen ilmanvaihto? Onko käytettävissä ilmanvaihto/vapaita hormeja? Itse puoltaisin kellaria, koska vesi valuu aina alaspäin. Tilanne on kuitenkin arvioitava tapauskohtaisesti.
Ilmavaihto on avainasia pesutiloissa. Samoin on tuo toisaalla keskusteltu salaojitusasia, kun rakennetaan kellaritiloihin.
Itselläni on juuri remontoidut pesutilat kellarissa ja ilmanvaihto on parempi kuin edellisessä asunnossa, jossa oli koneellinen poistoilma. Eli täällä siis painovoimainen iv. Olen jättänyt pienentämättä korvausilmaventtiileitä - jopa lisännyt yhden. Samoin poistoilmakanavat ovat alkuperäistä kokoluokkaa.
Pesutilassa on kaksi 125mm korvausilmaventtiiliä ja kaksi poistoa aivan katon rajassa. Toinen poisto on 125 ja toinen 100 - eri hormeihin. 100mm hormiliitos on toteutettu 50x100 saunapeltikanavalla ja jaettu saunan kanssa, jossa 100mm ulosvedettävä venttiili.
Saunaan on lattiaremontin yhteydessä asennettu 160mm ulkoilma kanava (lattian alle), jossa 125 mm korvausilma venttiili. Saunassa on myös puukiuas, jonka pelti on aina auki. Kiukaan hormi on pienimillään 110mm.
Eli tilan seinät kuivuu reilusti alle puolen tunnin vaikka olisi ollut useampia saunojiakin. Toimii myös kesällä yhtä hyvin.
Vesikiertoinen lattialämmitys on 23-25 asteessa.
Vanhasta iv tiilihormista voi siis johtaa 125mm kanavalla poistoilmaventtiilin, jota voi vielä jakaa useampaan lähtöön. Väliin laitoin uretaania.
On myös lähes poikkeuksetta virhe yrittää johtaa koneellisesti ilma ulos vanhasta korvausilmaventtiilistä.
Pohjoisen puoleisista korvausilmaventtileistä tulee paremmin korvausilmaa kuin etelänpuoleisista.
Ilmavaihto on avainasia pesutiloissa. Samoin on tuo toisaalla keskusteltu salaojitusasia, kun rakennetaan kellaritiloihin.
Itselläni on juuri remontoidut pesutilat kellarissa ja ilmanvaihto on parempi kuin edellisessä asunnossa, jossa oli koneellinen poistoilma. Eli täällä siis painovoimainen iv. Olen jättänyt pienentämättä korvausilmaventtiileitä - jopa lisännyt yhden. Samoin poistoilmakanavat ovat alkuperäistä kokoluokkaa.
Pesutilassa on kaksi 125mm korvausilmaventtiiliä ja kaksi poistoa aivan katon rajassa. Toinen poisto on 125 ja toinen 100 - eri hormeihin. 100mm hormiliitos on toteutettu 50x100 saunapeltikanavalla ja jaettu saunan kanssa, jossa 100mm ulosvedettävä venttiili.
Saunaan on lattiaremontin yhteydessä asennettu 160mm ulkoilma kanava (lattian alle), jossa 125 mm korvausilma venttiili. Saunassa on myös puukiuas, jonka pelti on aina auki. Kiukaan hormi on pienimillään 110mm.
Eli tilan seinät kuivuu reilusti alle puolen tunnin vaikka olisi ollut useampia saunojiakin. Toimii myös kesällä yhtä hyvin.
Vesikiertoinen lattialämmitys on 23-25 asteessa.
Vanhasta iv tiilihormista voi siis johtaa 125mm kanavalla poistoilmaventtiilin, jota voi vielä jakaa useampaan lähtöön. Väliin laitoin uretaania.
On myös lähes poikkeuksetta virhe yrittää johtaa koneellisesti ilma ulos vanhasta korvausilmaventtiilistä.
Pohjoisen puoleisista korvausilmaventtileistä tulee paremmin korvausilmaa kuin etelänpuoleisista.
asiantuntijaa varmasti tarvitaan..
On painovoimainen ilmanvaihto. Hormien tilanne on vielä epäselvä. Tulisija kellarissa on (aiemmalla asukkaalla joskus ollut ahjo). Askarruttaa remontin suuruus ja kustannukset. Salaojittaminen ja eristäminen ulkoa on aina iso projekti. Samoin portaiden tekeminen kellariin, tällä hetkellä käynti vain ulkokautta. Saunaa kellariin ei ainakaan heti tule, on hyvä pihasauna. Tarkoituksena olisi saada simppeli suihkutila ja paikka pesukoneelle. Täytynee hankkia insinööri katsastamaan tilanne. 
-
Pekka Huhta
- Moderaattori
- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Jos vaan pihasauna on olemassa, niin tekisin sisälle vain pienen muutaman neliön kylppärin suihkukopilla.
Ajattelepa niin, että pelkästään kellariin vievien rappusten tila on isompi kuin kompakti kylpyhuone. Jos kellariin olisi tulossa vain kylpyhuone, eikä muuta tilaa tarvita käyttöön niin koko perustuksen kaivaminen esille, salaojittaminen jne. tekee kyllä suihkusta aika huikean kalliin. Toisaalta jos kellarissa on jo viemäri, niin se nyt sentään vähän auttaa, eipähän tarvitse ainakaan pelätä että pitää ruveta pumppujen kanssa poistamaan suihkuvesiä.
Asia on tietty toinen jos talossa on jo nyt liian vähän tilaa ja kellari haluttaisiin välttämättä kokonaan käyttöön; silloin hommassa voisi ollakin järkeä.
Kellarisuihku ei ole koskaan kovin mukava. Ajattele että joudut tallustamaan aamurähmät silmissä kaksi kerrosta alaspäin, kylmiä kellarinrappuja pitkin ennenkuin pääset suihkuun. Laiskana kaverina tykkäisin herätä kunnolla vasta lämpimässä suihkussa enkä palellessa matkalla sinne :)
Kellarin lämmitys vie myös paljon energiaa, eli jos ehdotonta tarvetta lisätilalle ei ole, niin yrittäisin etsiä pikkukylppärille paikan jostain makuuhuoneiden lähistöltä. Ja jos lisätilaa tarvitsee, niin kellariin on kuitenkin helpompi rakentaa kuivia kuin märkiä tiloja.
Jos kylppärin seinät levyttää tuuletusraolla irti vanhoista rakenteista ja laittaa vielä suihkukaapin, niin ei siinä yläkerran suihkussakaan isoa riskiä ole.
Pekka
Ajattelepa niin, että pelkästään kellariin vievien rappusten tila on isompi kuin kompakti kylpyhuone. Jos kellariin olisi tulossa vain kylpyhuone, eikä muuta tilaa tarvita käyttöön niin koko perustuksen kaivaminen esille, salaojittaminen jne. tekee kyllä suihkusta aika huikean kalliin. Toisaalta jos kellarissa on jo viemäri, niin se nyt sentään vähän auttaa, eipähän tarvitse ainakaan pelätä että pitää ruveta pumppujen kanssa poistamaan suihkuvesiä.
Asia on tietty toinen jos talossa on jo nyt liian vähän tilaa ja kellari haluttaisiin välttämättä kokonaan käyttöön; silloin hommassa voisi ollakin järkeä.
Kellarisuihku ei ole koskaan kovin mukava. Ajattele että joudut tallustamaan aamurähmät silmissä kaksi kerrosta alaspäin, kylmiä kellarinrappuja pitkin ennenkuin pääset suihkuun. Laiskana kaverina tykkäisin herätä kunnolla vasta lämpimässä suihkussa enkä palellessa matkalla sinne :)
Kellarin lämmitys vie myös paljon energiaa, eli jos ehdotonta tarvetta lisätilalle ei ole, niin yrittäisin etsiä pikkukylppärille paikan jostain makuuhuoneiden lähistöltä. Ja jos lisätilaa tarvitsee, niin kellariin on kuitenkin helpompi rakentaa kuivia kuin märkiä tiloja.
Jos kylppärin seinät levyttää tuuletusraolla irti vanhoista rakenteista ja laittaa vielä suihkukaapin, niin ei siinä yläkerran suihkussakaan isoa riskiä ole.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
hmm
Alkaa vaikuttaa siltä, että järkevää olisi nyt tehdä pieni suihku/wc keskikerrokseen, tehdä salaojat jne ja ehkä myöhemmin ottaa kellaritilat käyttöön, kun on järkevä suunnitelma olemassa.
Mitähän pienen kylppärin remppakulut voisivat olla? Työ varmaan teetettäisiin...
Mitähän pienen kylppärin remppakulut voisivat olla? Työ varmaan teetettäisiin...
-
Pekka Huhta
- Moderaattori
- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Laskin joku aika sitten viiden neliön kylppärin hintoja. Itse runko ei maksa paljon jos seiniä ei tarvitse siirtää, eli jos tilan pystyy erottamaan olemassa olevista huoneista tai jostain löytyy sopiva komero. Sen sijaan jos esim. 1-kerroksen kantaviin seiniin joutuu kajoamaan niin hinta poksahtaa heti ihan toisaalle.
Kaikki riippuu niin materiaaleista. Jos hyväksyy seinäpinnaksi vain lasikuitutapetilla päällystetyn levyseinän, muovimaton, levykaton ja edullisimmat kalusteet (peruspönttö, halpa muovinen suihkukaappi, hinnaston halvimmat hanat ja muutama neliö kaakelia lavuaarin taakse), niin sain laskettua materiaalihinnoiksi noin kolmen ja neljän tonnin välille.
Ja sama kylppäri helmiponttipuolipanelilla, hyvällä lasisella suihkukaapilla, lämpökäsitellyllä koivulattialla (kato venemiehellä pitää olla laivankansilattia kylppärissäkin :)), paremmilla pöntöillä ja lavuaareilla ja vähän reilummalla kaakeloinnilla toi summaksi vähän vaillle kymppitonnin.
Ja karkea nyrkkisääntö on että teetettäessä materiaalien hinta on kolmannes ja työn kaksi kolmannesta.
Muistattehan sitten että kylppärin rakentaminen ja tilojen käyttötarkoituksen muutos edellyttää useimmissa kunnissa rakennus- tai toimenpideluvan, jonka myötä tulee vastaavat mestarit ja kaikenkarvaista muutakin rakennuslupakustannusta.
Voihan sen tietysti laatia johonkin nurkkaan ihan ilmankin lupaa, mutta jos jossain kohtaa lirahtaa vettä täytteisiin niin vakuutusyhtiö ei sääli yhtään. Ja jos talon on ehtinyt jo myymään siinä vaiheessa kun lirahdus käy, niin seuraavalta omistajalta tulee tukkapöllyä.
En sitten ole minkään sortin ammattimainen kylppärinrakentaja niin että haarukka voi heittää kovastikin. Tuollaisiin lukuihin pääsin oman kylppärini osalta kun rakenne oli suunnilleen selvillä. Ihmettelisin silti jos joku saisi homman tehtyä tai teetettyä oleellisesti alta kymppitonnin kaikkine lupineen ja muineen.
Pekka
Kaikki riippuu niin materiaaleista. Jos hyväksyy seinäpinnaksi vain lasikuitutapetilla päällystetyn levyseinän, muovimaton, levykaton ja edullisimmat kalusteet (peruspönttö, halpa muovinen suihkukaappi, hinnaston halvimmat hanat ja muutama neliö kaakelia lavuaarin taakse), niin sain laskettua materiaalihinnoiksi noin kolmen ja neljän tonnin välille.
Ja sama kylppäri helmiponttipuolipanelilla, hyvällä lasisella suihkukaapilla, lämpökäsitellyllä koivulattialla (kato venemiehellä pitää olla laivankansilattia kylppärissäkin :)), paremmilla pöntöillä ja lavuaareilla ja vähän reilummalla kaakeloinnilla toi summaksi vähän vaillle kymppitonnin.
Ja karkea nyrkkisääntö on että teetettäessä materiaalien hinta on kolmannes ja työn kaksi kolmannesta.
Muistattehan sitten että kylppärin rakentaminen ja tilojen käyttötarkoituksen muutos edellyttää useimmissa kunnissa rakennus- tai toimenpideluvan, jonka myötä tulee vastaavat mestarit ja kaikenkarvaista muutakin rakennuslupakustannusta.
Voihan sen tietysti laatia johonkin nurkkaan ihan ilmankin lupaa, mutta jos jossain kohtaa lirahtaa vettä täytteisiin niin vakuutusyhtiö ei sääli yhtään. Ja jos talon on ehtinyt jo myymään siinä vaiheessa kun lirahdus käy, niin seuraavalta omistajalta tulee tukkapöllyä.
En sitten ole minkään sortin ammattimainen kylppärinrakentaja niin että haarukka voi heittää kovastikin. Tuollaisiin lukuihin pääsin oman kylppärini osalta kun rakenne oli suunnilleen selvillä. Ihmettelisin silti jos joku saisi homman tehtyä tai teetettyä oleellisesti alta kymppitonnin kaikkine lupineen ja muineen.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/