Vedet tuli siis kellariin, kuten jo toisessa paikassa totesinkin:
http://www.rintamamiestalo.net/Keskuste ... php?t=1125
Kunhan routa lähtee on tarkoitus kaivaa vierusta auki ja hoitaa homma kerralla kuntoon ulkopuolelta.
Ulkopuolisesta eristämisetä on ollut paljon juttuja, mutta suurin osa jutuista on mennyt aina oudoksi vääntämiseksi. Nyt siis haluaisinkin vaihtoehdot mitä löytyy.
Fuktisol/Isodrän on yksi vaihtoehto, mutta mikä muu rakenne voisi olla hyvä?
Sitten toinen ongelma on maan yläpuolisen osan eristäminen, mitään pahkasokkelia en tietenkään halua, joten se on eristettävä sisäpuolelta.
Miten? Kuinka syvälle maan alle?
Mitenkäs sitten routasuojaus vaakatasossa, tarvitaanko, hyödyllinen, turha, haitaksi?
Kellarin ulkopuolinen eristäminen (osa. 39286)
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Sisäpuolen voi eristää yläpuoliselta osalta n. 30 cm ulkopuolisen Fuktisol levyn kanssa ristikkäin.
Tärkeintä on että Fuktisol eristyksen eristyskyky on nyrkkisääntönä kaksinkertainen ulkopuoleen verrattuna, jolloin kastepiste muodostuu kellarinseinän ulkopuolelle.
Lämpimiä kellareita ei routaeristetä, koska kellarillinen rakennus lämmittää maata ja antura lisäksi sijaitsee routarajan alapuolella.
Tärkeintä on että Fuktisol eristyksen eristyskyky on nyrkkisääntönä kaksinkertainen ulkopuoleen verrattuna, jolloin kastepiste muodostuu kellarinseinän ulkopuolelle.
Lämpimiä kellareita ei routaeristetä, koska kellarillinen rakennus lämmittää maata ja antura lisäksi sijaitsee routarajan alapuolella.
Kiitos Matti. Nyt on siis Fuktisolin/Isodränin osalta homma on selvä, rakennekuvat löytyvät Matin sivuilta, ne tulikin jo tutkittua.
Tarkoitus olisi kaivaa auki vain kaksi seinää, tai oikeastaan yksi, kun toinen on jo ihan kokonaan melkein maan pinnalla. Muilla seinilla on patolevyt. Rakenne on tosin sellainen, että ensin seinää vasten on ihan tavallista styroksia, ja vasta sen päällä patolevy. Miksi noin?
Mietinnässä on ollut myös kaikkien vierustojen aukaiseminen, mutta se tekee projektista huomattavasti suuremman, ja pilaa aika pahasti taloyhtiön pensasaidat. Muilta seiniltä ajattelin vain varmuuden vuoksi tarkistaa maakaadot, ja tarvittaessa korjata niitä.
Mitäs muita eristys vaihtoehtoja löytyy?
Tarkoitus olisi kaivaa auki vain kaksi seinää, tai oikeastaan yksi, kun toinen on jo ihan kokonaan melkein maan pinnalla. Muilla seinilla on patolevyt. Rakenne on tosin sellainen, että ensin seinää vasten on ihan tavallista styroksia, ja vasta sen päällä patolevy. Miksi noin?
Mietinnässä on ollut myös kaikkien vierustojen aukaiseminen, mutta se tekee projektista huomattavasti suuremman, ja pilaa aika pahasti taloyhtiön pensasaidat. Muilta seiniltä ajattelin vain varmuuden vuoksi tarkistaa maakaadot, ja tarvittaessa korjata niitä.
Mitäs muita eristys vaihtoehtoja löytyy?
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Vanhempi versio (ei niin hyvin toimiva) tuosta Fuktosol (joka on ratkaisuista paras) tyypin jutusta oli palstan keskusteluista tulkintani mukaan 100mm styrox levyn laittaminen seinää vasten. Tässä rakenteessa ongelmaksi on osittain tullut levyjen kastuminen, jolloin eristyskykykin vähenee. Vedenjohto/-siirto kyky on heikko tai olematon. Silloin taidettiin laittaa myös kivimursketta/lekasoraa tätä vasten, mistä tulee äkkiä paljon kustannusta.
Nyt jos harkitsisin tätä vanhaa versiota laittaisin 1-2kerrosta maasuojakangasta tähän styroxin ja ulkoseinän väliin. Ja styroxia laittaisin 3x100mm. Suojakangas käsitykseni mukaan saa valumaan ulkopuolelle tiivistyneen kosteuden alaspäin kangasta pitkin. Tämä tapa ei kuitenkaan ole mitenkään tyyppihyväksytty.
Patolevyä suositaan tyyppihyväksyttynä liikaakin ja uskon, että se ei ole enää 15 vuoden päästä hyväksytty rakenne.
Sitten on vielä Paroc ulkopuolelle ratkaisu, johon ei oikein kukaan taida uskoa.
FinnFoamin vedenpitävyys ja - imevyys on todettu virheelliseksi. Saumoista vuotaa ja vettyy vähitellen läpi - ei kuivu koskaan.
Mutta kun en taida säästää tässä jutussa (vaikka kaikessa muuten säästänkin), niin taidampa laittaa tuota Fuktisolia - ehkä jo tulevana kesänä kahdelle sivulle.
Nyt jos harkitsisin tätä vanhaa versiota laittaisin 1-2kerrosta maasuojakangasta tähän styroxin ja ulkoseinän väliin. Ja styroxia laittaisin 3x100mm. Suojakangas käsitykseni mukaan saa valumaan ulkopuolelle tiivistyneen kosteuden alaspäin kangasta pitkin. Tämä tapa ei kuitenkaan ole mitenkään tyyppihyväksytty.
Patolevyä suositaan tyyppihyväksyttynä liikaakin ja uskon, että se ei ole enää 15 vuoden päästä hyväksytty rakenne.
Sitten on vielä Paroc ulkopuolelle ratkaisu, johon ei oikein kukaan taida uskoa.
FinnFoamin vedenpitävyys ja - imevyys on todettu virheelliseksi. Saumoista vuotaa ja vettyy vähitellen läpi - ei kuivu koskaan.
Mutta kun en taida säästää tässä jutussa (vaikka kaikessa muuten säästänkin), niin taidampa laittaa tuota Fuktisolia - ehkä jo tulevana kesänä kahdelle sivulle.
Eli tuo styroksi+patolevy (tosin styroksia vain 50mm) on ihan ok, kerran se on toiminut vuodesta -87 asti. Riskinä on vaan jossain vaiheessa levyn vettyminen. Tosin riskihän tuostakin vielä löytyy, kun seinä on pääosin eristetty sisäpuolelta. Tuo patolevy styroksia vasten ehkä hieman hidastaa vettymistä?
Selvä homma, näyttää siltä, että ainakin näille nyt avattaville kahdelle seinälle tulee Fuktisol tai Isodrän. Noiden kahden muun seinän aukaiseminen ei oikein innosta, kun on kuitenkin toiminut kohta 20 vuotta. Tosin nythän nekin saisi hieman edullisemmin kuntoon, mutta kyllähän se kuitenkin nostaa kustannuksia pirusti. Talo kun on sellainen, että asumme siinä luultavasti vain ehkä seuraavat 5-6 vuotta... sitten jää pieneksi.
Selvä homma, näyttää siltä, että ainakin näille nyt avattaville kahdelle seinälle tulee Fuktisol tai Isodrän. Noiden kahden muun seinän aukaiseminen ei oikein innosta, kun on kuitenkin toiminut kohta 20 vuotta. Tosin nythän nekin saisi hieman edullisemmin kuntoon, mutta kyllähän se kuitenkin nostaa kustannuksia pirusti. Talo kun on sellainen, että asumme siinä luultavasti vain ehkä seuraavat 5-6 vuotta... sitten jää pieneksi.
Muilla seinillä pintavedet ja sadevedet ohjautuvat ihan hyvin. Sadevesille on sadevesijärjestelmä, jolla vedet ohjataan ojaan, tosin nyt ajateltiin laittaa tuokin hieman uusiksi kun käännetään rännit kaatamaan tielle päin. Pärjätään huomattavasti lyhyemmällä maanalaisella osalla. Alueella on avoojat joihin nuo vedet johdetaan. Lisäksi autotallin luiskan alaosassa on kaivo jossa on pumppu, joka nostaa luiskaa pitkin valuvat vedet ojaan.PH7 kirjoitti:Miten nuo tonttivedet ohjautuu, (pinta, sade ja pohja) eli jos vesi seisoo sokkelia vasten niin on yx lysti minkä oyab tuotteita sinne sokkelia vasten asennetaan >> vesi tulee sisälle ajan kanssa.
Maapaineseinä toimii kosteusteknisesti lähes samantyyppisesti kuin maavarainen alapohja. >>
Luiskan yläosassa on vielä kouru joka jo ohjaa suurimman osan vedestä pois.
Pohjavesi taitaa olla alueella aika korkealla, tai sitten maasto vaan on aika märkä. Salaojissa nimittäin virtaa melkein aina hieman vettä... Tosin tuohon saattaa vaikuttaa se, että viereisellä tontilla kallio nouse ylös, joten osa tuosta vedestä on varmaan vettä joka ohjautuu kalliota pitkin alas.