Kellarissa hajua?...

[veroma]

Olemme osatamassa erästä -46 mallin rintamamiestaloa...

Kaikki tuntuu olevan suht. ok mutta kellaritiloja koskevat asiat vaivaavat kovasti. Kuntotarkastajakin vain mumisee...

Siis kansalaiset! Milloin tulee olla huolissaan (tai ei) kellaritilojen kunnosta?
Tähän taloon ei kuulemma vettä ole kellariin koskaan tullut (sama omistaja koko ajan) mutta siellä haisee ummehtunut... lattian rajassa lievää kosteutta ja valkoista sienirihmaa/huttua.

Kysynkin, milloin tulee huolestua kellarista ja mikä vaikutus kellaritilojen kosteudella tai kunnolla on koko talon kuntoon jne... ?

t: V.E.

[Vieras]

Varmaan suuremmassa osassa rintamamiestaloista löytyy kellarista kosteutta, mikäli esim. salojia ei ote tehty/huollettu jälkikäteen. Itse ostimme kesällä vuonna 58 rakennetun rm.-talon. Kuntokartoituksessa todettiin kellarissa olevan kosteutta, mutta tarkastaja sanoi, että mikäli kellaria ei aleta rakentaa asuintilaksi, niin se ajaa asiansa aivan hyvin. Siellä on siis sauna, pesutilat ( ne on tehty jälkeenpäin ) ja varastotilaa.

Itse emme ole ainakaan todenneet mitään ongelmia vielä sen kosteuden suhteen, hometta ei esim. näy missään tai muutakaan. Siihen aikaan kun näitä taloja rakennettiin, ei varmaan salaojista, tai muista tiedetty mitään...

[Ari]

Olen muutaman talon nähnyt jossa kellarissa oli kosteutta, eikä se mielestäni vaikuta varsinaisesti talon kuntoon. Onko kellarissa tuuletusta että kosteus pääsee haihtumaan ulos? Vaikka kellariin ei koskaan olisikaan tullut vettä, tulee sitä kivijalan tai lattian läpi, jos kellarissa on kerran kosteutta ja sientä. Kuiva kellari ei haise. Salaojien kunnostus kannattaa tehdä ja tämän jälkeen voi kellariinkin rakentaa huoneita. Asiaan tosin kannattaa perehtyä, eikä antaa "tutun kirvesmiehen laittaa kipsilevyjä seinään homeen päälle". Kellarin muuttaminen asumis käyttöön vaatii tietääkseni rakennusluvan.

Siihen aikaan kun näitä taloja rakennettiin teki jokainen talonsa itse ja ammattitaitonsa mukaan - kirjavin seurauksin. Meillä on mysteeri se ettei kellariin koskaan ole tullut vesi, vaikka naapurustossa on tätä ongelmaa ja talomme rännit on vuotaneet ainakin kymmenen vuotta sadevedet kivijalan viereen. Olen miettinyt salaojien uusimista, mutta nykyisetkin salaojat toimivat, en tiedä menevätkö rahat vain hukkaan ja lopputulos on huonompi kuin nämä nykyiset "haamusalaojat". Tällä viikolla pitäisi rännit tilata...

... ja rekisteröitymään ihmiset

[Vieras]

Tosiaan se tuuletus on kaiken a ja o, että kellari ole mikään umpinainen homepesä. Meillä oli edellinen asukas laittanut betonilattian päälle muovimaton palasia joka puolelle, niin että koko kellarin lattia oli käytännössä niiden peitossa. Ensimmäisenä muuttopäivänä kannoimme muovit pihalle ja ristiveto kellariin. Häipyi nopeasti ummettuneen haju.

Meillä kellarissa käydään saunomassa, hakemassa puita ja laittamassa pyykkikone päälle... muuta siellä ei oikeastaan tehdä. Emme aio rakentaa sitä "asuintilaksi" koska se olisi meille liian iso projekti.

Olisi kyllä kiva kuulla mitä muut ovat näiden kellareiden suhteen tehneet....

[Hanna]

Kun ostimme vuosi sitten -57 rakennetun rintamiestalon oli kellarissa kosteutta, mutta avattuamme kaikki räppänät ristivedon saamiseksi (poisti kellarimaista hajua) ja salaojituksen tehtyämme eipä ole kosteutta näkynyt.

Kellarissa oli pelkkä sauna ja varastotilaa. Nykyisin kodinhoitohuone, aula, pukuhuone, pesuhuone, sauna, pannuhuone ja säiliöhuone varastoon. Toiminpide vaatii rakennusluvan, johon kannattaa mahdolliset muihin rakennuskerroksiin tulevat muutoksetkin hakea samantien.

Saunassa oli seinissä pientä rihmastoa seinien lateksilla maalaamisen vuoksi. Taloon kuntotarkastuksen tehneeltä tarkastajalta sain tarkat ohjeet sen poistamiseksi ja otin myös muutamia mielipiteitä muilta tahoilta ja kun kaikki suosittelivat samanlaista poistomenetelmää niin teimme sen itse. Toki aika raju toimenpide ja aikaa vievä, suosittelen myös mahdollisen ulkopuolisen käyttöä.


Ensimmäinen työ oli salaojitusten teko ja sen valmiiksi tultua siirryttiin kellariin jossa piikattiin lattia ylös, kaivettiin lisää korkeutta, viemärit uusittiin(onneksi isäntä taitaa homman) ja jaettiin tulevaisuuden asetuksia vastaavaksi (haja-asutusalueen jätevesikäsittelyn) kahden putken systeemiksi, eristettiin sisältä ja tehtiin vaadittavat uudet perustukset, lattialämmitys, uusi lattiavalu, ilmastointi sekä pannuhuoneen teko uusine kattiloineen. Sauna pysyi alkuperäisessä paikassa, viereen suihkuhuone ja pukuhuone. Kodinhoitohuone ja aulatila tehtiin vanhoista varastotiloista. Öljysäiliö osastoitiin varastotilasta. Tyyristä touhua tosin tuo kellarinremontointi, mutta kyllä se sitten palkitsee kun on valmis.

Eilen ekat saunomiset vuoden odotuksen jälkeen 8)
Kyllä sitä jo kaipasikin...ja niiden lukemattomien työtuntien jälkeen saunominenkin tuntuu enemmänkuin viiden tähden asialta omassa saunassa!

Talven odottelua kaikille rintamamiehille !

[veroma]

Kiitän vastauksistanne arvon rintamamiehet ja -naiset. Mukava tietää että nämä sivut todella toimivat. Kuntoraportti tulee ensi viikolla jolloin joko tehdään kaupat tai ei. Sitä odotellessa hyvää syksyn jatkoa!

t: Veroma

[Ari]

Hyvä jos apua sait. Keskusteluissa kannattaa muistaa, että kommentit ovat toistaiseksi (tiettävästi) maallikoiden, eikä asiantuntijoiden. Asiantuntijoitakin on erilaisia...
Kyllähän sivut toimivat vielä paljon paremmin kun ihmiset löytävät nämä ja osallistuvat keskusteluihin. Keskustelu foorumihan on ollut olemassa vasta kolmisen viikkoa :D

[omakoti]

Meillä sama ongelma. Olemme ostamassa -56 rakennettua rintamamiestaloa, jossa kellarissa kosteutta. Yhdessä nurkassa lattialla on jopa vettä. Kellari on rakentamaton ja täyskorkea, aikomuksena olisi tehdä salaojitus ja mahdollisesti asentaa kellariin myös lattialämmitys. Tontti on aika alava. Osaatteko sanoa, kuinka usein salaojituksella ja lattialämmityksellä ei päästä kosteusongelmista eroon? Uskaltaako tuollaisen talon hankkia?

[Taisku]

Meillä kellarin kosteus on myöskin ongelmana v. 49 rakennetussa rm-talossamme. Keväisin ja rankkasateiden aikaan on kuulemma tullut kunnolla vettä kellariin ja nyt tulevana keväänä olisikin ensimmäinen työ tehdä kunnolliset salaojat.

Kellarin lattia on joistain paikoista silmin nähden märkä ja kuntokartoittajan mukaan kosteutta on n. puolen metrin korkeuteen asti. Lisäksi kellarissa olevien komeroiden ja lattian välissä on hieman hometta. Mietimme itsekin tuolloin, että uskallammeko tehdä kauppoja vai emme...

Ennen kauppoja porasimme kellarin betonilattiaan pari reikää, jotta tietäisimme mitä lattian alla on. Kuntokartoittajamme neuvoi meitä, että jos siellä alla on savea, lattia ja sitä myöten koko kellari tulevat koskaan kuivumaan vaikka salaojat kunnostettaisiinkin. Jos savea olisi löytynyt, olisi pitänyt betonilattia purkaa ja kaivaa n. 15 senttiä savea alta pois, tuoda saman verran soraa tilalle ja tehdä uusi lattia.

Meidän onneksi kuitenkin lattian alta löytyi ainakin 12 senttiä soraa, joten kellarin pitäisi kuivua n. vuodessa salaojien tekemisen jälkeen. Toivon mukaan pääsemme siis tekemään kylppäri/saunaremonttia jo kesällä 2006. [/b]

[kirsi]

Meillä oli kellari siten, että se on ihan keskellä taloa n. 20 m2 ja siellä on säilytetty vain juureksia ja jotain roinaa. Ongelmallisimmaksi muodostui se, että sen ympärille ei voinut tehdä kosteuseristystä kun kivijalasta olisi pitänyt mennä pari metriä vielä talon keskipistettä kohden, ennen kuin kellarin ulkoseinä olisi tullut vastaan. Päätimme jättää koko kellarin pois käytöstä.

Kellariin menee vain lattiasta luukku ja sinne on pohjalle kannettu leivinuunin ja muutaman muun tulisijan tiilet. Kellarin katto on n. 150 cm korkealla Siellä on läpiveto ja siellä käydään vaan lukemassa vesimittari.

-Kirsi

[Matti Alander]

Vielä kerran kun tämä aihe tuntuu olevan paljon kysytty ja epätietoisuutta riittää.
Rintamamiestalon kellarinlattia on alunperin lämpöeristämätön ja kapillaarinen. Toimintaperiaatteena on sisäänpäin kuivuminen.
Mikäli lattiasta halutaan kuiva on se lämpöeristettävä kunnolla ja alimmaiseksi on asennettava kapillaarikatkokerros.
Pelkkä lattialämmityksen asentaminen saattaa vain pahentaa tilannetta.
Vaihtoehtoja korjaamiseen on useita: Yksi tapa on rakentaa tuuletettava lattiarakenne. Tällöin vanhan lattian päälle levitetään perusmuurilevy, jonka liepeet käännetään ylös seinille, jolloin lattiasta vapautuvalle kosteudelle jää mahdollisuus siirtyä huonetilaan.
Toinen tapa on purkaa vanha lattia, asentaa alimmaiseksi 200 mm paksu pesty sepeli- tai sinkelikerros, 150 mm vesihöyryä läpäisevää lämmöneristystä ja vähintään 80 mm betonilaatta.
Kolmas ja paras tapa on purkaa lattia ja asentaa 150 mm salaojittavaa lämmöneristettä, suodatinkangas ja valaa 80 mm paksu laatta. Myös lattialämmityksen voi asentaa tähän rakenteeseen huoletta.

[reetta]

Meidän kellarissa purettiin viime kesänä pois vanha näkkileivän paksuinen lattiabetoni ja kannettiin ulos hiekkamaata n. 50 cm edestä koko lattia-alalta. Koska meilläkin oli ollut "kosteus"ongelma (vettä välillä nilkkoihin asti...) niin päätettiin urakoitsijan kanssa salaojittaa myös talon alta. Käytännössä se toteutettiin niin, että tiivis hiekkamaa muokattiin kauttaltaan kaltevaksi ja alimpaan kohtaan asennettiin salaojaputki, jota kautta vesi pääse kokoojakaivoon ja sitä kautta pumpataan pois. Tämän päälle tuli n. 30 cm salaojasepeliä kapillaarikatkoksi ja sen päälle eriste. Betonivaluun asennettiin lattialämmitys.

Aikamoinen urakkahan se oli, mm. talon kivijalkaa piti paikoittain perustaa alaspäin, kun kaivuun myötä paljastui että se loppuu kesken... Meillä on kuitenkin vain osittain avonaista kellaritilaa, loput tuulettuvaa rossipohjaa joten ei tarvinnut kaivaa auki koko talon alusta.

Tällä hetkellä kellarissa on ainoastaan suihkukaappi (mittatilaustyönä tilattu matalammaksi kuin standardit), pesukone ja uppopumppu joka tälläkin hetkellä pumppaa sulavedet pois. Ensi kesänä päästään laittamaan sisäpintoja kuntoon. Laatoitetaan lattia, mutta urakoitsijamme ohjeiden mukaisesti ei käytetä mitään vesieristeitä . Aluksi tämä kuulosti täysin järjettömältä, mutta kun sitä oli hetken pohtinut niin asiat loksahtivat paikoilleen. Näin mahdollinen kosteus pääsee purkaantumaan pois myös yläkautta ja pitämällä huolta ilmanvaihdosta ja käyttämällä suihkukaappia niin kosteus pystytään pitämään kurissa. Hyvin näyttää homma toimivan, suurkiitos siitä ammattimiehille![/i]

[kellis]

Meidän kellariin on entinen omistaja valanut myös tuollaisen betonilaattalattian - seinän vieristä irrallisen. Yksi nurkka on kuitenkin kokonaan avonainen, noin 1,2m*1,2m alueelta. Ilmeisen viisas ratkaisu kun siellä oli selvästi kosteutta - melkeinpä vettä.

Rakennettiin salaojat kolme vuotta sitten ja nyt olen hyvin pystynyt tarkkailemaan 'veden pinnan korkeutta' tuossa aukileessa olevassa tarkkailumontussa. 'Veden pinta' tai kosteusraja on alentunut 35 - 40 cm! Viime kesänä peitin tarkkailumontun saunan kiukaasta vaihdettuihin vanhoihin kiviin, ... olikohan viisasta ollenkaan, mutta onpa nyt tasainen lattia siinäkin kohtaa. Kannattaisikohan siihenkin valaa laatta tai olisiko teillä jotain hyviä ehdotuksia. Ei muuten, mutta olisi hyvä saada sekin nurkka muun lattian tasalle.

Edellinen omistaja on rakentanut kellariin myös saunan, pesuhuoneen, ja pukuhuoneen ja niissä on lattialämmitys. Muutoin kellari on kylmää tilaa; pari varastohuonetta - toisessa lämminvesivaraaja, toisessa roinaa. Pari komeroa, jotka tyhjennettiin täysin koska ne ovat ylärinteen puolella ja niissä oli näkyvissä selvää kosteusrasitusta seinissä. Sitten tyhjää tilaa, lähinnä puuvarastona käytettyä.

Nyt sitten annetaan kellarin edelleen kuivua rauhassa - toisinsanoen ei ole hyffee jatkaa sen remontointia. Ja voipi olla ettei tilaa edes oteta käyttöön tuon kummemmin.

[J&J]

Saunassa oli seinissä pientä rihmastoa seinien lateksilla maalaamisen vuoksi. Taloon kuntotarkastuksen tehneeltä tarkastajalta sain tarkat ohjeet sen poistamiseksi ja otin myös muutamia mielipiteitä muilta tahoilta ja kun kaikki suosittelivat samanlaista poistomenetelmää niin teimme sen itse. Toki aika raju toimenpide ja aikaa vievä, suosittelen myös mahdollisen ulkopuolisen käyttöä.

Minkälainen oli toimenpiteenne? Meillä kellarissa tehtiin omatoimisesti aika mittavat rihmasto&sieni-poistot, ja olisi mielenkiintoista kuulla miten muut ovat hoitaneet homman/miten sitä suositellaan tehtävän.