Yläpohjan ja ulkoseinän ilmavuoto

[anttitom]

Ongelmana seuraava:
Tontilla seisoo alkuperäis kunnossa (-57) valmistunut talo, jossa kuntokartoitus tehty kovilla pakkasilla.
Yläkolmiossa käydessämme, päätyseinien pystypyyt olivat kuurasta valkeina purujen yläpinnasta noin 20cm ylöspäin.

Kyseessähän on ilmavuoto, mutta kaivelemaan jäi onko tuo kuinka yleistä lauhemmalla säällä, siis pystypuiden "kuurtuminen".
Yläkerran huoneissa on Haltex levyt katossa ja seinissä laudoitus, jonka päällä n. 12mm haltex+3 krs. tapettia.

Kysymys onkin, että millä tuon ilmavuodon saa kuriin? Katto oli tarjoitus säästää, maalilla ehostaen.
Seiniin oli tarkoitus laittaa 12mm huokoleijonaa lisukkeeksi ja tapetti/maali pintaan.
Näillä toimenpiteillä ilmavuoto tuskin rauhoittuu, vai?

Myöhemmin yläpohjan eristystä tullaan lisäämään, tod.näk. ekovillalla. Mutta tuskin sekään autaa tähän ilmavuotoon?

[Ves_ku]

Mitä yläpohjassa on ersiteenä ja kuinka vahva kerros?

[anttitom]

Kutterinlastua 200+mm
Lisänä siinä päällä 50mm lasivilla levyt+sanomalehti;)

Lasivilla ja sanomalehdet lähtee ennen puhallusvillan tuloa.

[Oto Hascak]

Onko siellä yläkolmiossa minkään valtakunnan tuuletusta (lue: räppänät molemmissa päädyissä)?

Pääseekö huonetilojen lämpö tulemaan oikotietä sinne yläkolmioon esimerkiksi painuneista puruista johtuen pystytolppien väleistä?

200 milliä purua/kutteria (+50 milliä villaa) on pirun vähän lämmöneristettä, siis yläpohjassa. Aika esteettä tulee huonetilojen lämpö sinne kylmään yläkolmioon.

[JukkaK]

päätyseinien pystypyyt olivat kuurasta valkeina purujen yläpinnasta noin 20cm ylöspäin.

Kyseessähän on ilmavuoto, mutta kaivelemaan jäi onko tuo kuinka yleistä lauhemmalla säällä, siis pystypuiden "kuurtuminen".

Mielestäni tuo ei ole välttämättä ilmavuoto, vaan voi olla myös ulkoilmassa normaalisti olevaa kosteutta. Olen ihmetelly saman tyylistä ilmiötä meidän kylmässä liiterissä. Kovalla pakkasella tai sen jälkeen osa liiterin seinistä, kaapeista jne kerää pintaa huurteen. Myös ulkoseinät, puut jne. keräävät ulkopintaan huurretta kovilla pakkasilla, ja tuo niihin huurtuva kosteus on takuulla ulkoilmasta peräisin. Kovalla pakkasellahan ulkoilman kosteusprosentti lähentelee sataa, nytkin on meidän perällä virallisen mittarin mukaan 80%.


Se on sitten jotain suurempaa fysiikkaa miksi sitä jossain kohdissa on enemmän kuin toisissa. Liittynee materiaalien ja rakenteiden lämmönvarauskykyyn, eli massiivisemmat rakenteet pysyy pakkasen jälkeen kauemmin kylmänä ja kerää sitten huurteen siihen pintaan.

[pelkka]

päätyseinien pystypyyt olivat kuurasta valkeina purujen yläpinnasta noin 20cm ylöspäin.

Mielestäni tuo ei ole välttämättä ilmavuoto, vaan voi olla myös ulkoilmassa normaalisti olevaa kosteutta. Olen ihmetelly saman tyylistä ilmiötä meidän kylmässä liiterissä.

Sama juttu omissa kylmissä rakennuksissa. Mitä kosteampi pinta (ennen pakkasia), sitä paksummin kuurassa.

Se on sitten jotain suurempaa fysiikkaa miksi sitä jossain kohdissa on enemmän kuin toisissa.

Mun mielestä kyse on vain ilmavirtauksista ja kosteuspitoisuuksista. En olisi ilmiöstä kauhean huolissaan.

[JukkaK]

Mun mielestä kyse on vain ilmavirtauksista ja kosteuspitoisuuksista. En olisi ilmiöstä kauhean huolissaan.

Juu pitipä käydä ihan tarkistamassa tilanne tuolla omalla ullakollakin. Ulkoseinän laudoitus oli huurussa n. 20-30cm purujen yläpuolelta ja vastaavasti myös vesikaton laudoitus matalista nurkista. Itsekin tulkitsen tuon johtuvan siitä, että nuo nurkat jää kylmemmäksi kun ilma ei siellä oikein kierrä. Ylemmät rakennosat on lämpimämpiä. Muistaakseni pari viikkoa aiemmin edellisen kovemman pakkasjakson aikaan se päätyseinä oli huurussa melkein ylös asti.

Ullakon lämpötila on nollan liepeillä ja tuuletus hoituu hieman raollaan (n. 1cm) olevan ikkunan avulla. Ulkona pakkasta Vaisalan mukaan -18, aamulla oli parinkympin paremmalla puolella.

Liiteri ei ollut tällä kertaa huurussa kuin ulko-oven sisäpinnasta ja ikkunat jäässä. Saunassa oli vain ikkunat jäässä, viimeksi lämmitetty jouluaattona ja sen jälkeen ollut tanakasti pakkasen puolella.

[pvalila]

päätyseinien pystypyyt olivat kuurasta valkeina purujen yläpinnasta noin 20cm ylöspäin.

Kyseessähän on ilmavuoto, mutta kaivelemaan jäi onko tuo kuinka yleistä lauhemmalla säällä, siis pystypuiden "kuurtuminen".

Mielestäni tuo ei ole välttämättä ilmavuoto, vaan voi olla myös ulkoilmassa normaalisti olevaa kosteutta. Olen ihmetelly saman tyylistä ilmiötä meidän kylmässä liiterissä. Kovalla pakkasella tai sen jälkeen osa liiterin seinistä, kaapeista jne kerää pintaa huurteen. Myös ulkoseinät, puut jne. keräävät ulkopintaan huurretta kovilla pakkasilla, ja tuo niihin huurtuva kosteus on takuulla ulkoilmasta peräisin. Kovalla pakkasellahan ulkoilman kosteusprosentti lähentelee sataa, nytkin on meidän perällä virallisen mittarin mukaan 80%.


Se on sitten jotain suurempaa fysiikkaa miksi sitä jossain kohdissa on enemmän kuin toisissa. Liittynee materiaalien ja rakenteiden lämmönvarauskykyyn, eli massiivisemmat rakenteet pysyy pakkasen jälkeen kauemmin kylmänä ja kerää sitten huurteen siihen pintaan.

Tästä huolimatta yläpohjan eristys on edelleen heikko. Kutterilastut eivät muodosta samanlaista tulppaa kuin tiukasti pakkautuva sahanpuru, eli oletetut ilmavuodot voivat olla hyvinkin todellisia.

Aika kamala työ, mutta voisihan sitä ajatella, että kaivelisi epäilyttävistä kohdista lastuja sivummalle ja laskisi sahanpuruja tilalle. Selluvilla lienee maailman huonoin ilmankierron este, eli sen avulla ei vuotoja voi tukkia. Eristysteholtaan selluvilla on sitten toki aivan eri sarjassa kuin purut, eli kyllä sitäkin on hyvä sinne ylös saada.