Kahin käyttäminen piipussa?

[ville]

No eihän tässä nyt aivan (vielä) konkurssia estellä, vaimon mielestä vaan olisi hyvä päästä joskus tavaroista eroon, eikä aina vain hankkia lisää...
Ja kuumuus ei varmaankaan ole ongelma, koko täytynnee tosiaan tarkastaa.
Mutta mielenkiintoinen mutu keskustelu sinällään, puolesta ja vastaan.

Itse en varmaankaan olisi ehyttä sekarakennetta kuitenkaan purkamaan lähtenyt, jos muuten ehyt.

[markokoo]

Mutta mielenkiintoinen mutu keskustelu sinällään, puolesta ja vastaan.

Itse en varmaankaan olisi ehyttä sekarakennetta kuitenkaan purkamaan lähtenyt, jos muuten ehyt.

Lisään tähän keskusteluun vielä vähän. Virossa on hyvin yleistä että piippu muurataan kahdella eri tiilellä. Punaisella välikattoon asti ja siitä eteenpäin valkoisella tiilellä ("silikaat-telliskivi"). Tuo tapa ei varsinaisesti ole siitä kiinni etteikö punaista kiveä olisi ollut saatavilla, luultavasti enemmän säänkestävyys ja ulkoasukysymys.

En ole ihan varma onko tuo silikaattitiili samaa kuin kahitiili, kun en Suomessa noita kahitiiliä ole koskaan työstänyt. Tuo silikaattikivi on hyvin kovaa, katkeaa kyllä terävällä napautuksella jättäen hieman kiiltävän tasaisen pinnan.

[Sebbe]

Miksei sekarakenne ole järkevä? Miksi säiden armoilla 80 vuotta ollut kahipiipun vesikaton yläpuoleinen osa yhä näyttää viikko sitten muuratulta? Mikä laki kieltää käyttämästä kahia?

[jope]

Odottamattomat ilmiöt ja riskit lisääntyy kun sekoitellaan eri asioita. Sitten niitä vahinkoja itketään milloin missäkin oikeusasteessa jos ei käynytkään niinkuin elokuvissa. En laittaisi poltetun jatkoksi kahia mutta jos on pakko niin sitten on.

[samu84]

Kahi kestää säätä paremmin kuin punatiilet.

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Kahista muurataan toki paljon julkisivuja, mutta lähes jokanen on halennut jostain kohtaa, kun tarkasti katsoo.
Ulkokäyttöön tarkoitettu savitiili (punatiili) kestää julkisivussa huomattavasti paremmin, jopa ilman raudoistusta.
Munkin mielestä tohon on oikea ratkaisu tehä se savitiilestä ( prt tai nrt, riippuen tietty vanhojen tiilien mitoista) ja ihan perus m100/600 laastilla.

[pelkka]

Miksei sekarakenne ole järkevä?

Eri materiaalit tuppaavat elämään eri tahtiin kun ne lämpeävät, kastuvat ja jäätyvät.

Miksi säiden armoilla 80 vuotta ollut kahipiipun vesikaton yläpuoleinen osa yhä näyttää viikko sitten muuratulta?

Tästä on kyllä ihan pakko nähdä kuva, muuten on aiiiiiika mahdotonta uskoa.

Mikä laki kieltää käyttämästä kahia?

Järjen laki.

[Sebbe]

Onpa se kumma kun tässä omassa pihapiirissä on neljä piippua.
-50-60 luvulla uudelleenmuurattu punatiilinen oli aivan hapero jo kymmenen vuotta sitten kun sen purin
-40 luvulla muurattu saunan punatiilinen piippu näyttää maasta katsottuna todella pelottavalta
-60-luvun lopun talon piipun ylin osa muurattiin uudestaan kohta 20 vuotta sitten
-tuo mainittu kahitiilinen vanhin noista kaikista on aivan uskomattoman hyvässä kunnossa

Ei niistä kahitiilistä sitten vissiin ole mihinkään. Kumma juttu kun noita vanhoja tiiliä on maannut pitkin pihoja varmaan 30 vuotta eivätkä ne maassakaan ole menneet yhtään miksikään.

Eri lämpölaajeneminen, höpöhöpö, mitä väliä sillä on jos piipun ylimmällä osalla on hiukan eri kerroin kuin alemmilla? Tuo oli kyllä säälittävin selitys pitkiin aikoihin. Piipussa ja tulisijoissa on muutenkin paljon eri materiaaleja, on terästä, valurautaa, savilaastia, tulitiiliä, tulilaastia, punatiiliä, kalkkilaastia, kalkkisementtilaastia, sementtilaastia ja kahitiiliä.

[pelkka]

Ah, nyt muistankin sinut toisesta keskusteluketjusta vuoden takaa - taisi jäädä jotain hampaankoloon? Nukutaanko välillä, laitetaan sitten taas kov... kahia piippuun. Suukkoja!

p.

[Hower]

- pakkomielteitä sanotaan "rakennusmääräyksiksi".
- Odottamattomat ilmiöt ja riskit lisääntyy kun sekoitellaan eri asioita.
- Eri materiaalit tuppaavat elämään eri tahtiin kun ne lämpeävät, kastuvat ja jäätyvät.
- Järjen laki.

Jos nyt kahden eri kivirakenteen liittäminen muuraamalla toisiinsa on järjenvastaista ja äärettömän riskialtista puuhaa niin lienee esimerkiksi puutaloihin aikanaan tehdyt rappaukset sitten totaalista hulluutta ja ehdottomasti tuhoontuomittuja rakenteita kun ovat ihan eri laadun materiaaleja.
Tarttee tässä odotella milloinka tuossa lähinaapurissa olevan 40-luvulla rapatun puutalon rappaukset romahtaa sieltä seinistä maahan....

[Sebbe]

Mahdollisesti jossain julkisivussa on joskus joku yksittäinen Kahitiili haljennut, entä sitten? On niitä punatiiliäkin halkeillut, uskaltaisin jopa väittää, että huomattavasti suurempi osa niistä on halkeillut. Kahitiilen lujuus on heikompi kuin punatiilen, entä sitten? Oletteko koskaan sormeilleet savilaastia? Sekään ei ole mekaaniselta lujuudeltaan päätähuimaavaa, kummasti pysyvät uunit kasassa sillä kuitenkin. Se kaikkein lujin ei aina ole paras vaihtoehto joka paikkaan.

Haastan epäilijät jättämään Kahitiilen ja vapaasti valitsemansa oman erinomaisen punatiilen ulos maahan taivasalle kymmeneksi vuodeksi.

Pelkka: Peiliovi on ollut jo pitkään kasassa ja pysynyt suorana. Senkään ei pitänyt tämän foorumin jäsenten mukaan olla mahdollista.

[ville]

Odottamattomat ilmiöt ja riskit lisääntyy kun sekoitellaan eri asioita.

Eiköhän nämä ole jo melkoisia sekametelisoppia, nämä 50-luvun mökit...

Sitten niitä vahinkoja itketään milloin missäkin oikeusasteessa jos ei käynytkään niinkuin elokuvissa.

Täällä ei muuten itketä... , tietenkin jos itsensä voi haastaa oikeuteen ja saada korvauksia niin mikäs siinä

En laittaisi poltetun jatkoksi kahia mutta jos on pakko niin sitten on.

No eihän se pakko ole kuin köyhän kuolema

Mutta summana tähän kiihkeään keskusteluuun, arvioisin että laitan kun kyse on kylmistä osista joihin tulee pelti ja sadehattu.

[Hower]

Mutta summana tähän kiihkeään keskusteluuun..

-älä nyt vielä summaa, vastahan tässä alkaa kone lämpiämään...

[Sebbe]

Kävin tuossa keskustelemassa kollegan kanssa kalkkihiekka- ja poltetuista tiilistä. Itseasiassa kalkkihiekkatiilet eivät ole enää hyväksyttyjä hormeihin. Syy on joku yksittäistapaus 80-luvulta jossa piippu oli rapautunut, luultavasti rikkipitoisesta öljystä johtuen. Tapauksen seurauksena hyväksyntä peruttiin, eikä Kahi-teollisuus ole katsonut tarpeelliseksi lobata hyväksyntää uudestaan.

Eli en siis voi suositella tuommoisen piipun tekemistä, vaikka järki sitä puoltaisikin.

[samu84]

Mahdollisesti jossain julkisivussa on joskus joku yksittäinen Kahitiili haljennut, entä sitten? On niitä punatiiliäkin halkeillut, uskaltaisin jopa väittää, että huomattavasti suurempi osa niistä on halkeillut. Kahitiilen lujuus on heikompi kuin punatiilen, entä sitten? Oletteko koskaan sormeilleet savilaastia? Sekään ei ole mekaaniselta lujuudeltaan päätähuimaavaa, kummasti pysyvät uunit kasassa sillä kuitenkin. Se kaikkein lujin ei aina ole paras vaihtoehto joka paikkaan.

Haastan epäilijät jättämään Kahitiilen ja vapaasti valitsemansa oman erinomaisen punatiilen ulos maahan taivasalle kymmeneksi vuodeksi.

Pelkka: Peiliovi on ollut jo pitkään kasassa ja pysynyt suorana. Senkään ei pitänyt tämän foorumin jäsenten mukaan olla mahdollista.

Kahista tehty ulkoseinä halkeaa yleensä koko matkalta, alhaalta ylös. Tämä johtuu siitä, että se ei kestä omaa laajenemistaan, jos seinä on riittävän pitkä. Tyypillisesti em. seinät halkeaa pitkiltä sivuilta ikkunan kohdasta, jossa muuraus on heikoin. Se parantaa kyllä seinän kestävyyttä jos siihen jättää liikuntasaumoja 5 -6 metrin välein...
Jos "punatiili"seinä on muurattu oikein, se halkeaa todella harvoin, paitsi tietenkin jos perustat antaa periksi tms.
Tuosta lujuudesta en menisi sanomaan mitään. Kahistakin tehdään kantavia seiniä, joten kyllä siinäkin puristuslujuutta löytyy.
Ja syy miksi tulisijoissa käytetään saviuunilaastia, on juurikin se että se on pehmeää, ja antaa periksi uunin lämpöliikkeille...

Meillä oli pihalla parikin savitiiltä, jotka oli laitettu sinne joskus 60-70 luvulla, ja melkosen kovia oli vielä...

[Oto Hascak]

Otan huomenna suoran yhteyden kaupungin palotarkastajaan ja kysyn hänen näkemystään asiaan. Ihan vaan uteliaisuudesta.