Kylpyhuone remontti

[warkoo]

Olen ostanut 50- vuoden rintamamiestalon ja tarkoituksena olisi uudistaa/kunnostaa suihkutilat.
Kaikki vinkit ja varoitukset on tervetulleita, mutta ennenkaikkea olen ajatellut kumpi on edullisempi/helpompi lattiamateriaali muovimatto vai laatta. Suihku on alakerrassa ja entisen muovimaton alla on betoni.

[Tinakenkäpoika]

hei.

Onko tuo alakerta nyt sitten kellaria vai ensimmäinen maanpäällinen kerros? Ensimmäiseksi varmaan kannattaa alkaa miettiä tuota betonilaatan ja sen alapuolen rakennetta,_lueskele siis foorumia lisää_. Sen hintaluokan remontti tuosta tulee joka tapauksessa, että en usko että tuo muovimaton/laatan hinta tulee olemaan kovinkaan ratkaisevassa asemassa teit sitten millä vain. Onnea remonttiin ja uuteen taloon :)

[pvalila]

Ensinnäkin tervetuloa foorumille, olet eksynyt aivan oikeaan paikkaan.

Sitten heti kylmää vettä niskaan. Näiden vanhojen talojen kanssa pelaaminen on taitolaji, tai tietolaji vähintään. Rautakaupan myyjän ja remppamiehen neuvot voi unohtaa heti kättelyssä: uusrakentamisen keinojen suora soveltaminen vanhaan taloon on erittäin suuri riski. Näiden vanhojen talojen rakenteet toimivat mm. kosteusteknisesti aivan eri tavalla kuin uusien, ja väärin korjaten nämä on helppo saada homeeseen jne.

Klassinen neuvo on asua siinä talossa vuosi ennen ensimmäistäkään kalliimpaa remonttia. Sen vuoden aikana ehtii oppia paljon näistä taloista yleensä ja omasta talosta erityisesti.

Jos sinulla on ollut tuo muovimatto kellarin lattialla, niin edessä voi olla aika iso korjausrumba, jonka inhottavin osa taloudellisten vaateiden esittäminen myyjälle. Rintsikoissa kellarin lattian on annettava hengittää sisäilmaan, maan kosteuden poistumista ei saa estää. Toki rintsikkaankin voi tehdä (ja usein kellarin seisontakorkeuden kasvattamisen yhteydessä tehdäänkin) modernin rakenteen salaojineen, kapilaarikatkoineen ja eristyksineen, mutta alkujaan lattiat ovat kyllä hengittäviä eikä niihin sovi laitella noin vain lattialämmitystä tai vesieristettä.
- Kannattaa muistaa, että nykyiset rakennusmääräykset on tehty uusille taloille. Niiden soveltaminen sellaisenaan vanhaan taloon on usein suuri virhe.

Eli toivon mukaan pesutilat ovat todellakin asuinkerroksessa ja kellarissa vaikkapa vain se perinteinen betonilattia ilman muovimattoja tms.

EDIT: Muovimaton alla betoni...Kuulostaa vähän pahalta, taitaa olla kellarissa? No, ei paniikkia. Revi se matto pois ja haistele sekä katsele laatan väriä: ehkä se on kuitenkin ihan terve? En siis pelkää laattaan vuotaneita pesuvesiä vaan maan kosteutta, joka laatan läpi on noussut ylös. Ellei tilanne näytä pahalta, niin silloin tilan voisi jättää kuivumaan ilman mattoa, ja ostaa kunnollisen suihkukaapin (neljä seinää ja katto, kosteus tiivistyy seinille ja valuu viemäriin ja/tai poistuu hormiliitännän kautta). Jos kellarissa on vanhoja esineitä, esim. kaappeja, jotka ovat vuosikymmeniä maanneet paikallaan kannattaa niitä myös vähän siirtää ja katsoa, josko niiden alla rehottaa jotain.


EDIT2: Kannattaa todellakin muistaa, ettei tuo pesutila ole ainoa mahdollinen rahanreikä talossa. Remonttikassaa ei pidä tyhjentää ensimmäiseen kohteeseen, koska jonossa voi olla monta muuta: katosta voi löytyä pieni vuoto, joka on halpa korjata, mutta vuodosta vuosien mittaan aiheutuneet vauriot voivat osoittautua hyvinkin laajoiksi vaikka eivät päälle edes näy. Metallikuoriset sähköjohdot voivat olla siinä kunnossa, että pieninkin niiden liikuttaminen polttaa sulakkeen (sähköpalot ovat vanhan talon suurin riski), käyttövesijohtoja uusittaessa on saattanut jäädä jokin osio uusimatta, viemärit, lämmitysjärjestelmä...Hyvin usein vanhan talon ostajan rahat palavat aivan eri juttuun kuin hän taloa ostaessa luuli.

No niin, nyt minä olen säikytellyt sinua toivottavasti tarpeeksi! Oikeasti, ei yleensä taivas niskaan putoa mutta siihen pitää vanhan talon ostajan kuitenkin varautua: sitten onkin mukava yllätys, jos mitään ei tarvitsekaan rempata.

[warkoo]

Talossa ei ole kellaria , vaan suihku/saunatila on vuonna 77 rakennetussa lisäsiivessä "olohuone" tasossa. Talossa on ollut niin sanottu rossipohja, mutta 77 on taloon valettu betonilaatta rossipohjan päälle.

[Haapamies]

Itsellä on menossa kylpyhuone remontti (tosin teen sen kellariin ... entinen liiteri tila...) , mutta otan akryylipinnoitteen eli siis en ota laattaa ollenkaan lattiaan .... ainakin itselle tuo oli se paras vaihto ehto lattiaan .... siinä kun tulee veden eristeet samalla kertaa ja en noista laatan saumoista oikein tykkää .....

Tämä vain vähän niin kuin vinkkinä että voi harkita ..... jos kiinnostaa ....

--> itse laskeskelin että hinta on laatan vs pinnoite menee vähän yli jos ei laattaan olisi työtä laskenut (<--- itse olisin laittanut ne paikoilleen) ... siis jos laskee veden eristeet ja laatat mukaan kokonais hintaan

Tästä linkistä löytyy meidän remonttimme ---> (siis jos kiinnostaa lukea) .... Vähän tällä hetkellä päivitykset jäljessä .... valu painaa päälle (kirjoitettu 29.6 2009)
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=10&t=8422

[pekkap]

Rintsikoissa kellarin lattian on annettava hengittää sisäilmaan, maan kosteuden poistumista ei saa estää. Toki rintsikkaankin voi tehdä (ja usein kellarin seisontakorkeuden kasvattamisen yhteydessä tehdäänkin) modernin rakenteen salaojineen, kapilaarikatkoineen ja eristyksineen, mutta alkujaan lattiat ovat kyllä hengittäviä eikä niihin sovi laitella noin vain lattialämmitystä tai vesieristettä.

Sen ymmärrän, että sisäilmaan hengittävän vanhan kellarin lattian vesieristäminen on kyseenalaista, mutta mihin perustat tuon ohjeesi, että lattialämmitys olisi tällaisessa kellarissa vahingollinen?

[timle70]

Tarkoittaneen, että jos suoraan eristää vanhan betonilattian vesieristeellä tai asentaa lattialämmityksen ilman kunnon pohjatöitä
On tätäkin asiaa puitu kiitettävästi outoa jos jollain on epäselvyyttä miten se lattia tehdään oikein

[pekkap]

Tarkoittaneen, että jos suoraan eristää vanhan betonilattian vesieristeellä tai asentaa lattialämmityksen ilman kunnon pohjatöitä
On tätäkin asiaa puitu kiitettävästi outoa jos jollain on epäselvyyttä miten se lattia tehdään oikein

Saahan sitä tietysti ihan vapaasti vinoillakin asiallisen vastaamisen sijasta.
Mutta ei minulle vieläkään valkene mekanismi, jolla sisäänhengittävässä kellarirakenteessa lattialämmitys aiheuttaisi suoranaista vahinkoa. Tokihan se tuhlaa energiaa, jos pistetään lattialämmitys tekemättä koko kellarin lattiarakennetta uusiksi nykymaailman normien mukaan, mutta mistä se vahinko syntyy?
Ja energianhukkakin on tietysti ihan riippuvainen siitä mikä on tilan käyttötarkoitus ja pistetäänkö laatan termostaatti kymmeneen vai neljään kymmeneen asteeseen.

Pekka

[tuuma]

Mutta ei minulle vieläkään valkene mekanismi, jolla sisäänhengittävässä kellarirakenteessa lattialämmitys aiheuttaisi suoranaista vahinkoa. Tokihan se tuhlaa energiaa, jos pistetään lattialämmitys tekemättä koko kellarin lattiarakennetta uusiksi nykymaailman normien mukaan, mutta mistä se vahinko syntyy?

Juu ei se lattiaa vahingoita, päinvastoin, mutta jos ja kun alla on vain kosteaa maata niin lämmin laatta muuttuu vähän kuin vesipumpuksi ja samalla alkaa haihduttamaan sitä kosteutta ilmaan ja se ei tee sitten seinille ja katoille hyvää jos ei sitten ole hyvä ilmanvaihto ja kun tuo kosteus ei maaperästä oikeastaan millään poistu vaan sitä tulee koko ajan lisää niin prosessi on jatkuva. Energiaa palaa tuohon kosteuden haihduttamiseen ihan turhaan.

Tietty kolikolla on toinen puoli. Ylläolevan tekstin olen onkinut tältä palstalta ja meillä oli muutaman vuoden väliaikais-evakkohuone kellarissa johon laitoin lattialämmityksen suoraan betonilaattaan ja päälle kasan betonia ja jotkut laatat ja en ikinä huomannut sen kummemmin ylimääräistä kosteutta tai että lämmitys olisi vienyt mitenkään erityisen paljon sähköä, mukava lattia kerrassaan. Riippuu vissiin niin paljon onko kellarin lattia saven vain hiekan päällä jne. jne.

[Ratakisko]

Talossa ei ole kellaria , vaan suihku/saunatila on vuonna 77 rakennetussa lisäsiivessä "olohuone" tasossa. Talossa on ollut niin sanottu rossipohja, mutta 77 on taloon valettu betonilaatta rossipohjan päälle.

Betonilaatta valettu rossipohjan päälle? Selitätkö lauseella parilla niin helpompi ohjeistaa.
Rossipohja tarkoittaa nimityksenä sitä että se on tuulettuva, maasta irti nostettu, alapohja, joka voi olla puusta tai betonilaatta.

Eli minä ymmärsin nyt niin että alkuperäisen rossipohjanpäälle on valettu uusi lattialaatta?

Jos voit antaa pesuhuoneen seinistä ja lattiasta oman arviosi rakenteista sisältä ulospäin (lattia: muovimatto - betonilaatta - ???) niin on helpompi vastata mitä tarkastella ja mihin asti avata rakenteita.

Juha

[warkoo]

Yritän tarkentaa vaikken varsinainen "Remontti reiska" olekkaan. Kuntotarkastuksen yhteydessä myyjä(vanhempi henkilö)sanoi että talossa ollut alunperin rossipohja eli altatuulettuva mutta on myöhemmin valettu umpeen . Suihkun ja saunahuoneen alla betonilattia. Saunassa ja suihkutilassa muovimatto lattiassa ,tosin suihkutilaan laitettu myöhemmin laatat muovimaton päälle suoraa(ilmeisesti 80-luvulla ?). Suihku tilan seinissä muovimattoa. Muovimaton takana jotain tumma/mustapintaista levyä, jota kuntotarkastajan mukaan käytetty paljon 70-luvulla. Toivottavasti tästä tarkennuksesta jotain apua. Laitan tarkempaa tietoa kun itellekkin selviää

[pvalila]

Kannattaa muistaa, että tuurilla ne seilaavat isommatkin laivat: periaatteessa täysin väärin tehty rakenne saattaa oikein hyvin kestää koko talon eliniän. Tämän varaan ei vain kannata pelata, jos on muitakin vaihtoehtoja.

Näillä jälkikäteen maanvaraisiksi muutetuilla rakenteilla on hieman huono maine, lähinnä siksi, että työ on usein teetetty muoviuskovaisella 1970-luvulla ja niihin liittyvät ongelmat ovat alkaneet hiljalleen tulla esiin. Jälleen kerran ongelmana on maaperän kosteus: jos kosteuden nousu on aikoinaan katkaistu muovilla eikä alla ole salaojitusta tai vähintäänkin kapillaarikatkoa niin tilanne voi olla hankala, kun nuo muovit nyt hiljalleen pettävät.

[pvalila]

Rintsikoissa kellarin lattian on annettava hengittää sisäilmaan, maan kosteuden poistumista ei saa estää. Toki rintsikkaankin voi tehdä (ja usein kellarin seisontakorkeuden kasvattamisen yhteydessä tehdäänkin) modernin rakenteen salaojineen, kapilaarikatkoineen ja eristyksineen, mutta alkujaan lattiat ovat kyllä hengittäviä eikä niihin sovi laitella noin vain lattialämmitystä tai vesieristettä.

Sen ymmärrän, että sisäilmaan hengittävän vanhan kellarin lattian vesieristäminen on kyseenalaista, mutta mihin perustat tuon ohjeesi, että lattialämmitys olisi tällaisessa kellarissa vahingollinen?

Itse asiassa sanoin, ettei sovi noin vain laitella eli pitää harkita aika tarkkaan mitä tekee ja tietää mitä tekee.

Rakennuspaikan mukaan joissakin rintsikoissa on vettä kellarissa vähän väliä ja toiset ovat olleet kuivia puoli vuosisataa: kosteusongelmat voivat jossain olla merkittäviä ja toisessa periaatteessa aivan samanlaisessa talossa täysin marginaalisia.

Hengittäviä ja lämmitettyjä kellarinlattioita tässä maassa on paljon ja varmaankin suurin osa toimii aivan ok (jopa energiatalous voi olla kohtuullinen). Rakennetta ei silti voi suositella kenellekään, jolla sellaista ei jo talossaan ole. Itse tein oman kellarini kanssa kompromissin: laatoitin sen (mikä vähentää kosteutta haihduttavaa pinta-alaa, koska vain saumat hengittävät) mutta jätin lattialämmityksen pois. Talven mittaan lattia kyllä kylmenee, joten hankin sinne parit matot jahka ehdin. Hiekkaharjussa kun asustan, niin kaipa tuo olisi hieman lämmittämistäkin kestänyt, mutta tämä tuli halvemmaksi rakentaa ja käyttää. Minulla on kellarissa vain varastotiloja ja pieni työhuone, lattialämmitys olisi tietenkin houkutellut aivan toisella tavalla jos kellarissa olisi sauna, pesuhuone ja takkatupa.

[HillyMan]

Mulla on talo hiekkaharjulla ja kellarin vielä uusimattoman vanhan pesuhuoneen lattia on tehty tiilestä jonka päällä on valuu ja lämmityskaapelit ja vesieristeet.
Toiminut muuten ihan hyvin mutta talvisaikaan termari ei pätki ollenkaan vaan kuluttaa virtaa 24/7. Laatat on todella kovaa kiinni.
Eli voi se noinkin toimia mutta en kenellekkään suosittele moista rakennetta ja tuonkin piikkaan ylös kunhan remontti etenee siihen huoneeseen asti.

Tuo tiililattia on käsittääkseni melko yleinen kun tuo sementti on ollut kortilla, sellaista voi epäillä jos sen päällä oleva muutaman sentin pintavaluu on kovasti hiushalkeillut.

[benicio]

Jatketaanpa tähän ketjuun, "kylpyhuone kellariin" taitaa olla yksi yleisimmistä otsikoista palstalla.

Eli rintsikkamallisen hirsitalon kellarikerroksessa on ollut 70-luvulla rakennettu kylpyhuone, jossa seinärakenne on ollut laatta - lastulevy(joku erikoiskova?) - puukoolaus50x50 ja mineraalivilla 50 - riviinteeraus tiilellä - tuuletusrako ?mm - betonisokkeli ?mm. Väliseinät tiiltä, vieressä pannuhuone, varasto ja rappuset, ulkoseinää tilassa vain noin 1,5m. Katon rakenne taas paneeli - höyrynsulkumuovi (tai siis joku riekaleinen kirkas muovi) - sekalainen seurakunta välipohjapalkkeja ja purua 30cm - lattiavasat - eteisen pintalattia. Lattiassa taas laatta, jonka alla betonilaatta ?cm, jossa muoviset uponalit vm 72. Tilan pinta-ala n 5m2, korkeus 185cm.

Minkäänlaista ilmanvaihtoa ei kylppärissä ollut, ja salaojatkin taloon oli uusittu vain hiukan ennen kuin viime vuonna omistajiksi tulimme, joten asennoituminen oli, että vanhasta on eroon päästävä, ja yllätyksiä voi löytyä. Lisäkorkeus oli myös toivelistalla, allekirjoittanut on 190cm, joten suihkuttelu tuolla opetti nöyryyttä kyllä. Vesikiertoisella patterilla pysynyt lämpimänä, näin tarkoitus myös jatkossa.

Seinät ja katto purettiin riviinteerauksiin ja palkistoon asti, ja näky yllätti - positiivisesti. Seinärankojen alle oli ymmärretty pistää kevytsoraharkot, eikä lahoa löytynyt ollenkaan. Katossa oli odotetusti pientä pehmenemistä varsinkin oviaukon ja suihkun kohdalla, mutta ei mitään vakavaa. Riviinteeraukset on rmt-ajan kalkkihiekkatiiltä?, ja varsin siistit.

Tila, ja varsinkin korkeus ovat rajoittavia tekijöitä, ja kun rappuset taittuvat kylppärin päälle, ja lisäksi yläpuolinen wc on valettu betoniklimpille, ei koko tilaa valtavasti korottamaan pysty. Lattiasta yläkerran lattiavasoihin on kuitenkin 210cm, ja rappusiin ja betonivaluunkin 195, joten kattorakenne lienee toteutettavissa kyykkimättömäksi.

Lattian laatta on kohtuu siisti ja ajaton, ja kun viemäröinnin puolestakaan ei ole tarvetta avata lattioita, saa nykyinen laatta jäädä, vesieristettä sinne ei järkevää kuitenkaa olisi kai laittaa?

Muutenkin seinien uuudelleen koolaus, levytys, vesieristys ja laatoitus on jäämässä vaihtoehoisen idean jalkoihin: jätetään kauniit tiiliseinät näkyviin. Kysymys kuuluukin, onko tällä idealla toivoa, ja millä tiiliseinät tulisi maalata/käsitellä: jollain hengittävällä (esim siloksan) vai esim lujalla, jolloin jonkunlainen höyrynsulku kai tulisi? Tähän liittyy myös se, että tilaan tulee katollinen suihkukaappi ja siihen esim pax viaductilla kosteuden mukaan käynnistyvä iv-poisto (taajuusmuuntajalla, ettei alipaine vedä suihkuttelijan poskia lommolle, vai pullolleen, en mä tiedä). Onko vastaavia järjestelyjä muilla? Se vanhan koolauksen kevytsoraharkkoantura puretaan niiltä osin kuin pakollista on, kaappien taakse saa jäädä ja näkyviltä osin tasoitellaan siistiksi.

Kattoon saadaan siis korkeutta osittain yli 2 metriä, osittain yli 1,9. Välipohjapalkkeja on hiukan järkeistetty, osa ei kylpyhuoneen kohdalla kantanut mitään, ja osin kuormia on johdettu väliseinille. Toistaiseksi on pystyssä pysynyt... Kattoon tulisi siis ylhäältäpäin: eristys mahdollisuuksien mukaan lähinnä äänen takia, höyrynsulku (muovi vai folio?), pieni tuuletusrako ja paneeli. Brandensin mdf-paneelilevyllä säästäisi ehkä sentin pari (vanerikoolaus 20cm välillä) ja hommakin helpottuisi, mutta kestääkö mdf tuollaisen tilan katossa? Kosteutta ei pitäisi liiemmmin tulla, suihkukaapista se imetään heti pois, ja pyykit kuivatellaan lähinnä muualla (ja niistäkin pax varmaan käynnistyisi). Pikku ongelma on höyrynsulun liittäminen tiiliseinään? Pysyykö jollain höyrysulkuliimalla, vai pitäisikö yrittää saada tiiviisti jonkun ripan taakse ylimpään tiilivarviin (millä ripa kiinni?)

Seinärakenne on kaikkiaan ehkä arviolta 40-50cm, ja talven kylppäri pysyi purettuna öljypannuhuoneen hukkalämmöllä plussan puolella, patteri on tilaan kuitenkin tulossa takaisin. Onko lämpöhävikistä odotettavissa karmaiseva?