Kellariremontti ja kaivo

[JaPa]

Hei,

olen kahlannut tuntitolkulla viestiketjuja läpi, siitä huolimatta kysyn nyt neuvoja tilanteeseemme.
Maanvarainen laatta on piikattu pois ja tällä hetkellä kaivetaan maita. Remontoimme reilun 20 m2 tilaa, johon on tarkoitus tulla pukuhuone, sauna ja kylppäri. Maa laattojen alla on tosi märkää, vesi seisoo hiekassa. Ongelma on nyt se, ettemme voi remontoida ulkopuolta, koska tämä remontti tuli yllätyksenä (viemärit piti laittaa uusiksi ja pesuhuoneen seinä oli särjettävä sen vuoksi, putket oli piilotettu sinne). Eli, ulkopuolelta tulee kosteutta taloon.

Tarkoitus olisi tehdä jotenkin näin (minä kysyn, mies tekee ja tietää paremmin, mutta tämä on mun käsitykseni).
- Suodatinkangas
- Salaojaputket
- Soraa muutama sentti (toimiiko se 6-12, jos maa on tosiaan noin märkää?)
- 20 cm Fuktisolia
- suodatinkangas
- betonit ja lattialämmitys (vesikiertoinen)
- tasoite ja laatat

Siis mitä tapahtuu, jos emme laita kosteuseristystä?

Seinässä on rivinteeraus, siihen ilmeisesti tulee vain joku tasoite, ja sitten laatat?

Lattian alla menevät salaojaputket olisi tarkoitus vetää seinän ali ulkopuolelle ja kauemmas talosta, tehdä joku kivipesä ja jättää sinne. Sitten, kun voimme tehdä ulkopuolisen remontin, putket yhdistettäisiin taloa kiertäviin salaojaputkiin. Onko tämä järkevää?

Koska kellari todellakin on kostea ( ja ilmanvaihto toimii, on räppänöitä ja tulisija), ajattelimme tehdä kaivon tilaan toiselle puolelle. Eli meillä menee vajaa puolet kellarin pinta-alasta tuohon saunaosastoon ja reilu puolet on yhtenäistä tilaa. Lattaisimme sinne toiselle puolelle kaivon, johon tulisi uppopumppu, josta sitten voisi pumpata kertyvää vettä pois kauemmas talosta. Kaivo olisi suht pieni, puolimetrisiä kaivonrenkaita pari kolme, sora (?) pohjalle.
Helpompaa on tehdä nämä kaksi asiaa erilleen, eli niin, ettei saunaosaston salaojaputkia vedä tähän sisäpuoliseen kaivoon. Sanokaahan mielipiteenne, miten on järkevintä tehdä?
Kaikki neuvot ja vinkit on tervetulleita!

[Matti Alander]

Tietysti tulisi mielummin aloittaa ulkopuolelta, mutta tälläkin ratkaisulla saadaan lattia kuivumaan, mutta ei seinärakenteita kellarissa. Hyvä periaate korjaamisessa on luoda kosteudelle ja vedelle helpoin tie pois rakennuksesta, tiivistämisellä yleisesti ongelma vain vaihtaa paikkaansa.
Lattiarakenteessa vesihöyryn osapaine-ero toimii kuin kellarinseinässäkin, mutta talvi pystyy jäähdyttämään maaperää talon ulkopuolelta paljon tehokkaamin, kuin lattian alta. Tällöin kellarinseinään saadaan käytännössä lämpötilaeroa aikaiseksi ohuemmalla eristämisellä, kuin lattian alle. Jos ajattelemme pelkkää kosteustekniikkaa tulisi lattian alle asentaa paksumpi lämmöneristys, kuin kellarin seinään.
Vesihöyryn paineeseen vaikuttaa kaksi tekijää kosteusmäärä ja lämpötila. Ruotsissa oppimani minimi lämpötila ero rakenteiden molemmin puolin tulisi olla vähintään 3 astetta, jotta höyrynpaine-ero olisi maanalaisissa rakenteissa ulospäin ja se on toiminut käytännössäkin hyvin tällä periaatteella. Mutta kuitenkin mitä suuremmaksi lämpötilaero saadaan, niin sitä tehokkaampaa kuivuminen ulospäin on ja tätä edesautetaan lämmöneristystä paksentamalla. Siksi lattiassa olisi hyvä käyttää vähintään 200 mm kerroksia, mutta ei se seinässäkään pahitteeksi ole. Lisäksi tällöin seinässäkin täytetään Suomalainen ohje 200 mm paksusta pystysalaojituskerroksesta ( ympäristöministeriö C 2 ).

[JaPa]

Kiitos vastauksesta Matille.

Me päätettiin tehdä kuten edellä mainitsin, mutta koska joudumme ottamaan joka tapauksessa salaojakaivon kaivamista varten kaivurin pihalle, laitamme salaojat ja eristeet tuolle seinälle, jolle remontoitavat tilat tulevat. Oikeastaan kustannussyistä ainoa kysymys on, otammeko lattiaan fuktisolit vai laitammeko osan sitä edullisempaa eristettä. Hintaeroa koetamme nyt saada selville.

Laitetaanko vesieriste tässä tapauksessa? Mitä haittaa siitä on, jos vesieristettä ei laiteta?

Kaivettiin kaivo kellariin, sen korkeus on 80 cm. Jo vuorokaudessa sinne oli kertynyt 30 cm vettä. Ehkä se auttanee jotain.