Riihen kunnostus - onko järkeä?

[j_h_l]

Tämmöinen rakennus löytyy pihapiiristä. Pahoin on päässyt notkahtamaan. Onko järkeä korjailla (=hurjia maksaa mutta kuinka hurjia?) vai vedetäänkö sileäksi ja ehyet hirret muualle hyötykäyttöön?

Nurkka on aika paha:


Hirret "pullistelleet":


Hieman on painunut:


Etunurkka:

[ramirez]

Näyttäs siltä että pullahtaneessa nurkassa on pehkaantuneet hirret jotka täytyy vaihtaa,muutenhan tuo näyttää vallan mainiolta.
Pitkien seinien pullistelun saa kuriin laittamalla följarit seinään.
Ei tollanen kengittäminen pahan hintasta ole,varsinkin kun kyseessä on riihi.
jostain vaan tarvis löytää tummaa hirttä tilalle.

[juhapaas]

Ehdottomasti säilytettävä ja korjattava! Noiden kuvien perusteella luultavasti muutaman päivän homma. Tosiaan sopivan korvaushirren löytämisessä voi olla se isoin duuni, mutta kengittäjilläkin on yleensä hyviä kontakteja tai hirsiä jopa itsellä.

[anttiaa]

Kuvista päätellen riihirakennus on ajan saatossa vajonnut maaperää kohti. Kandeis varmaan ensin tunkata se ylös ja pistää mahdollisilla följäreillä ojennukseen. Latoisit laakeita perustusskiviä alle.
Tuon yhden purkautuneet nurkan korjaisit. Ei sitä niin viimeisen päälle kannata yrtittää.

Ryhdikäs rakennus ilman liikoja korjailua uudelleen korotettuna ja katettuna on pihan ylpeys!

[jarkkis]

Joo,kunnostusta kannatetaan täälläkin,riihiä ja latoja on pistetty klapeiksi ihan tarpeeksi muutenkin,eikä tuommosia enää valmisteta.Eikä kaikessa aina oo pakko niin paljon järkeäkään olla,huonomman näkösiäkin rakennuksia on kunnostettu.Semmonen juttu tuli tuosta kengityksestä mieleen,että jossain olen nähny pystykuivasta hongasta tehtyjä korjauksia,se ehkä ole hyvä,koska etelän kelossa on aika paljon pintapuuta joka on jo valmiiksi kärsinyttä.Et jos sen kengittämisen vaivan näkee,kannattaa se tehdä terveestä puusta,joko ihan uudesta tai vanhoista hyvistä hirsistä.Uusikin puu harmaantuu ulkoseinässä nopeasti.

[j_h_l]

No näitä vastauksia kyllä odotinkin. Isäukko kovasti kyllä himoitsisi hirsiä saunaprojektiinsa, mutta en kehtaisi tästä luopua!

Itsellä on peukalo vahvasti keskellä kämmentä ja aikakin kortilla, joten jonkun ammattilaisen apua tarvitaan.
Onko kenelläkään heittää mitään summittaista arvioita paljonko tuohon saa rahaa palamaan, jos siis ei teetä ihan "viimeisen päälle"?

[markokoo]

No näitä vastauksia kyllä odotinkin. Isäukko kovasti kyllä himoitsisi hirsiä saunaprojektiinsa, mutta en kehtaisi tästä luopua!

Pane isäukko hakemaan hirret muualta. Sellainen näkökulma tuohon vielä, että ei sitä just nyt tarvitse kunnostaa, kyllä se yhtälailla on kunnostettavissa vaikka kymmenen vuoden päästä kunhan vähän tukee ja katsoo että katto pitää.

[Pekka Huhta]

Joka tapauksessa toi on ens kesän hommia, tälle kesälle et saa enää tekijää. Mä arvioisin, että tohon voisi varata noin viikon ja se ois sillä rahalla jo hyvässä kunnossa, hätäkorjaukset vois olla nopeampikin juttu. Riippuu pitääkö katto vaihtaa, siihen voi mennä sitten jo toinen viikko. Mutta oishan uusi pärekatto vähän pirun komee tohon.

Eli arvaus olis kaksi ukkoa ja 1-2 vko. Eli tuntilaskutuksesta riippuen 1500-4500 € plus joku satanen uusiin hirsiin ja mahdollisesti sitten se uusi katto. Ihan hihasta ravistamalla, kun nyt ei tiedä että mitä siellä tarkalleen pitää tehdä.

Rumimmillaan ton tekis niin että oikois nurkatkin följareilla ja laittaisi leveästä raakalaudasta verhouksen päälle, kun pinta alkaa kumminkin olemaan aika sään syömä. On toi kuitenkin melko varmasti 1800-luvun puolelta eikä äkkiseltään edes sieltä loppuvuosilta.

Aivan ehdottomasti kunnostamisen arvoinen riihi, noita ei todella ole jokaisen pihapiirissä.

Pekka

[markokoo]

Rumimmillaan ton tekis niin että oikois nurkatkin följareilla ja laittaisi leveästä raakalaudasta verhouksen päälle, kun pinta alkaa kumminkin olemaan aika sään syömä. On toi kuitenkin melko varmasti 1800-luvun puolelta eikä äkkiseltään edes sieltä loppuvuosilta.

Tuo ehdotus pinnoittamisesta ei ole mitenkään kerettiläinen eikä vähäteltävä - näinhän aina on tehty. Eipä näillä nurkilla juurikaan ole vanhaa 1800-luvun aittaa jossa ei joko nurkkia tai päivänpuolen seiniä olisi laudoitettu - se on ollut ihan normaalia toimintaa. Pekan kanssa samaa mieltä ikämäärityksestä.

Risto Vuolle-Apialan kirjasta Hirsitalon kunnostaminen löytyy hyvin samannäköisesti revennyt nurkka (s143,147), voisi olla yksi hyvä lähdeteos.

Tuosta purkamisen vastaisesta kommentistani ja joutaa sen myöhemminkin ajatuksesta - meillä vastaavassa kunnossa oleva hirsinen savusauna joka jäi pahan tulvan alle vuonna 1965. 1970-luvulla vanhaisäntä tunkkasi sen metallipönkkien ja kakkosnelosten avulla hieman ryhtiinsä ja ylös maasta ajatuksen tehdä se kuntoon. Ei se hänen aikatauluunsa sopinut mutta savusauna edelleen odottaa kunnostusta jonka minä olen ajatellut tehdä sitten kun ehtii - tai joku muu...

Vastaavasti pihapiirissä on ollut vanha torppa josta joku sukulaismies himoitsi hirsiä kesämökkiin. No sehän purettiin ja hirret jäivät mätänemään pressun alle. Ja vaikka niistä jotain olisi tullutkin niin ei niillä parilla hirrenpätkällä olisi vastaavaa arvoa kuin alkuperäisellä rakennuksella.

Marko

[tessu]

Hieno homma että kannustetaan kunnostamaan,samaa olis meilläkin ton vanhan navettarakennuksen kanssa,no se ei ole hirttä vaan lautakamaa ja betonia alkaa vaan taas korkee betoniseinä halkeilla ja pullistua ulospäin yläosastaan, kerran on jo isävainaan kanssa oikastu mutta savimaa tekee tehtävänsä,olispa jotain painavaa laittaa nojaamaan siihen vastaan niin hoituisi tukeminenkin helposti, jännittää aina kun routa nostaa että mitä seuraavaksi käy,suuri olis työ kun on tavaraakin sisäpuolella edessä ja talossa on entraamista täksi kesäksi aivan tarpeeks toivon että se seinä vielä pysyy.
Harmi kun ei oo kameraa et sais kuvia tänne täytyy kai koht hommata sekin

[jarkkis]

Tuosta Pekan mainitsemasta pärekatosta sen verran,että kun on muutama pärekattoprojekti tullu nähtyä,niin olen käynyt vähän epäluuloseksi nykyisten pärekattojen kestoiästä.Ennen pärekaton kuului kestää väh.30vuotta,mutta niitä näkyy menevän uusiksi alle 20:n vuoden(niinkun värivalmiita kuviopeltikattoja pinnotteen irrotessa).Onko sitten käytetty huonolaatusta puuta,liian paksuja päreitä,väärin tehty,vääräpuulaji vai mikä?

Mun mielestä musta kolmiorima huopakatto sopii erinomasen hyvin tuollaisiin vanhoihin piharakennuksiin ja se on pitkäikäinen.Ulkonäöllisesti pärekatto on kyllä ykkönen.

[Pekka Huhta]

Tuosta Pekan mainitsemasta pärekatosta sen verran,että kun on muutama pärekattoprojekti tullu nähtyä,niin olen käynyt vähän epäluuloseksi nykyisten pärekattojen kestoiästä.Ennen pärekaton kuului kestää väh.30vuotta,mutta niitä näkyy menevän uusiksi alle 20:n vuoden(niinkun värivalmiita kuviopeltikattoja pinnotteen irrotessa).Onko sitten käytetty huonolaatusta puuta,liian paksuja päreitä,väärin tehty,vääräpuulaji vai mikä?

Mun mielestä musta kolmiorima huopakatto sopii erinomasen hyvin tuollaisiin vanhoihin piharakennuksiin ja se on pitkäikäinen.Ulkonäöllisesti pärekatto on kyllä ykkönen.

Mä epäilen eniten noiden päreiden kanssa sitä että päreen höylääminen vaan yksinkertaisesti on taitolaji, ja vaikka nyt on jonkun pölkyn kolkutellut pärehöylällä, niin se ei tee vielä ammattilaista välttämättä. Puun pitäis olla oikeanlaista, pölkyn tuore eikä vaan vedessä uitettu, ja syysuuntaa pitäisi osata katsella höylätessä oikein. Päre pitäisi saada suoraan luonnostaan vielä kosteasta puusta ja tuoreena kattoon, koska muuten se halkeaa jo kattoon lyödessä. Tuore päre muotoutuu kattoon kiinnittäessä hyvin, ei halkea ja hakee sitten muotonsa toisia päreitä asten kuivuessaan.

Pahimmillaan pärekatto tehdään sillä tavalla että otetaan jotain kuivakoita pöllejä joista höylätty päre halkeilee jo höylässä ja annetaan sitten päreiden kuivaa ennen katolle vientiä. Vaikka ne uittaisi vedessä ennen kattoon lyöntiä, niin se ei ole sama asia kuin tuore päre. Ja sitten vielä jos niitä on huolimattomasti käsitelty ja jokukin osa päreistä sattuu kattoon väärinpäin, syysuunta "vastakarvaan", niin eihän siitä hyvä tule.

Tuo kolmiorimakatto on riihessä kyllä ihan asiallinen. Kyllähän se riihi hengissä selviää tuon nyt siellä olevan ryppypeltikatonkin alla, mutta hirviän näköinen se vain on.

Rumimmillaan ton tekis niin että oikois nurkatkin följareilla ja laittaisi leveästä raakalaudasta verhouksen päälle, kun pinta alkaa kumminkin olemaan aika sään syömä. On toi kuitenkin melko varmasti 1800-luvun puolelta eikä äkkiseltään edes sieltä loppuvuosilta.

Tuo ehdotus pinnoittamisesta ei ole mitenkään kerettiläinen eikä vähäteltävä - näinhän aina on tehty. Eipä näillä nurkilla juurikaan ole vanhaa 1800-luvun aittaa jossa ei joko nurkkia tai päivänpuolen seiniä olisi laudoitettu - se on ollut ihan normaalia toimintaa. Pekan kanssa samaa mieltä ikämäärityksestä.

Juu, ei se pinnoittaminen niin ruma temppu ole, mutta nurkkien oikominen pelkästään följareilla on vähän lintsaamista. Siis että salvosta ei varsinaisesti korjata, vaan vedätetään vaan följareilla jotenkin läjään. Tuo hirren pinta on kuitenkin sen verran sään polttama ja salvoksen päät palaneet, että se lautaverhoilu olisi kyllä ihan jo kohtapuoliin hyvä laittaa. Se nyt tietysti muuttaa ilmettä paljon, mutta noissa Vuolle-Apialan kirjoissa on ihan hyviä esimerkkikuvia siitä että miten moinen homma on tehty ihan asiallisesti ja nätisti.

Yksi kannustettava asia minusta olisi keksiä rakennukselle hyvä ja asiallinen käyttö, joka kannustaisi pitämään sen kunnossa. Motivoi paljon enemmän kunnostaa tilaa, jos sillä on jokin syy ja peruste. Toki riihi on kaikkein hienoin riihenä eikä moottoripyörävarastona, mutta voisi miettiä vaikka että järkkäisi kavereiden kanssa riihessä joka kesä vaikka riihitanssit taikka jotain muuta hauskaa, taikka oman perheen voimin keksisi jotain kivaa siellä. Joskus ihan vaikka vaan vanhanajan puimisen vaiheiden, uskomuksien ja kaikenlaisen muun historian selvittäminen antaa sille rakennukselle aika paljon enemmän tarkoitusta ja olemassaolon oikeutusta. Joskus on vaan ihan kiva päästää historia iholle :)

Pekka

[Oto Hascak]

Mä epäilen eniten noiden päreiden kanssa sitä että päreen höylääminen vaan yksinkertaisesti on taitolaji, ja vaikka nyt on jonkun pölkyn kolkutellut pärehöylällä, niin se ei tee vielä ammattilaista välttämättä. Puun pitäis olla oikeanlaista, pölkyn tuore eikä vaan vedessä uitettu, ja syysuuntaa pitäisi osata katsella höylätessä oikein. Päre pitäisi saada suoraan luonnostaan vielä kosteasta puusta ja tuoreena kattoon, koska muuten se halkeaa jo kattoon lyödessä. Tuore päre muotoutuu kattoon kiinnittäessä hyvin, ei halkea ja hakee sitten muotonsa toisia päreitä asten kuivuessaan.

Aamen. Höyläys on tosiaankin taitolaji ja puun pitää laadultaan olla oikeanlaista. Hitaasti kasvanutta ja vähäoksaista. Pahin virhe lienee se, että höylä käy liian nopealla nopeudella tai sitten päre höylätään liian jyrkkään kulmaan. Oksan- ja naulankohdasta se ensimmäisenä vuotaa.

Mutta pärekaton ikä... Juttelin Karin päre ja puu -firman isännän kanssa, tuo on kuitenkin useammankin katon vuosien varrella hakannut ja höylää itse päreensä. Hän sanoi pärekaton iäksi 15-20 vuotta, mutta 30 vuoden ikään päästään kyllä, jos kattoa huolletaan. Tahtoo sanoa, että vuotopaikat ja pahiten kuluneet kohdat paikataan aina tarpeen vaatiessa uusilla päreillä, ihan niin kuin ennen muinoinkin tehtiin.

Voisi kuitenkin hyvin kuvitella, että pärekaton ikä on useamman asian summan. Tarpeeksi jyrkkä kattokulma, varsin lyhyet lappeet, suojaisa paikka, oikein tehty katto, hyvät pohjat ja korkea laatuinen päre. Hyvillä edellytyksillä pitkä ikä ja huonoilla taas päin vastoin.

[jarkkis]

1930-40-lukujen rakennusopuksissa sanotaan kuusipäreiden olevan kestävimpiä,tietysti pitää olla tiukkasyistä ja vähäoksasta.Ei mitään nykyisten oppien mukaan kasvatettua,vaan ennemin kitukasvuista.Eli pärepuut pitää valkata huolella.Päreitä ei saisi naulata liian tiukkaan,vaan pitäisi jättää turpoamisvaraa,muuten päre halkeaa.

Peltikaton puolustukseksi sanosin,niin kököltä kun vanhassa harmaantuneessa rakennuksessa näyttääkin,että se on pelastanut lukemattomat ladot,riihet,navetat ja muut sellaset tuholta,mikä vuotava katto tai/ja lumen paino aiheuttaa.Että parempi se peltikattokin kun ihan ilman

[Pekka Huhta]

Jarkkis, oot tosta ryppypellistä oikeassa. Tosin tommoinen ihan sinkitty aaltopelti passais minusta ihan hyvin, mä en tuota tiilikuvioista kykene ymmärtämään vaikka kuinka yritän.

Alla muuten tämänpäiväinen kuva omalta katolta nyt kun tiilet ja ruoteet on purettu pois. Tuo nyt ei ole varsinainen pärekatto vaan kimpikatto, tommoinen paanuminiatyyri. Se on kestänyt 55-asteisella jyrkällä katolla ensin nelisenkymmentä vuotta sellaisenaan ja sitten vielä 50 vuotta tiilikaton aluskatteena. Tosin se alkaa olla kauniistikin sanottuna aika loppu, aika monta läpireikää siinäkin jo oli. Mutta nätti se on yhä, melkeen harmittaa latoa tuohon uusi savitiilikatto päälle.

Pekka