Rivinteeraus ilmaraolla vai kivivillalla?
Rivinteeraus ilmaraolla vai kivivillalla?
Ulkopuoli on eristetty Fuktisolilla maanalaiselta osalta ja kohta pitäisi alkaa suunnittelemaan kellarin sisäpuolisia ratkaisuja.Kaksi seinää on ulkoseiniä ja kaksi on vasten rossipohjaa.Tarkoitus on tehdä sisäpuolelle rivinteeraus kaikille neljälle seinälle ja nyt kysymys kuuluukin että teenkö rivinteerauksen ilmaraolla vai laitanko perusmuurin ja rivinteerauksen väliin kivivillan?Toisin sanoen miten saadaan seinien lämmöneristys riittäväksi kun kellariin tehdään kylpyhuone?Olen tätä jo kysellyt muissa ketjuissa mutta vielä ei ole asiaan saatu selvyyttä.
-
Villa Edita
- Jäsen

- Viestit: 464
- Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
- Paikkakunta: Espoo
Annampa oman mielipiteeni. Eli jättäisin sinne vain pienen ilmatilan. Ajatuksena siis jättää "turha" pois. Ilma toimii suht hyvin, mitä nyt vähän liikkuu ilman katkoja, kylmä alas ja lämmin ylös.
Ilmeisesti kosteista tiloista kyse, niin pitäisin mahdollisemman yksinkertaisena tuon rivinteerausrakenteen. Paremmin en valintaani osaa puolustella, kun vähän itselleni tuntemattomalla alueella liikun.
Ilmeisesti kosteista tiloista kyse, niin pitäisin mahdollisemman yksinkertaisena tuon rivinteerausrakenteen. Paremmin en valintaani osaa puolustella, kun vähän itselleni tuntemattomalla alueella liikun.
-
Villa Edita
- Jäsen

- Viestit: 464
- Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
- Paikkakunta: Espoo
käsittääkseni tuolla ilmaraolla tehdään vain kylmäkatko sokkeliin. No toimiihan se samalla tuuletusrakonakin.
Ihan samanlainen lämmöneristys sillä ilmalla on kuin kivivillallakin. Tuossa kivivillassa se villa vain estää ilman virtauksen. Lämmöneristys perustuu siis ilmaan, ei itse villaan. Näin ainakin olen maalaisjärjellä pähkinyt.
Eikö se perinteinen ilmaväli ole noin 5cm luokkaa.
Ihan samanlainen lämmöneristys sillä ilmalla on kuin kivivillallakin. Tuossa kivivillassa se villa vain estää ilman virtauksen. Lämmöneristys perustuu siis ilmaan, ei itse villaan. Näin ainakin olen maalaisjärjellä pähkinyt.
Eikö se perinteinen ilmaväli ole noin 5cm luokkaa.
Meille tehtiin rivinteeraus leca-harkosta (10 cm) reilun viiden sentin ilmaraolla eikä laitettu sinne enää mitään villaa kastumaan. Katsotaan nyt sitten ensi talvena tuleeko vilu/pysyykö maa sulana sokkelin ympärillä.
Ei tuohonkaan kysymykseen yhtä oikeaa vastausta ole, kyllä meilläkin käyneistä besserwissereistä suurin osa ihmettelee, että missä ne eristeet on.
Ei tuohonkaan kysymykseen yhtä oikeaa vastausta ole, kyllä meilläkin käyneistä besserwissereistä suurin osa ihmettelee, että missä ne eristeet on.
tämä löytyy netistä, linkki
http://koti.phnet.fi/rinnh/rakennusoppi/1950.htm
kun tuo kylmän kellarin käyttöönotto vaatii rakennusluvan, niin mitä teidän rakennesuunnittelija on esittänyt? jos ei mitään, niin aloita lukemalla tämän palstan viestiketju 'kellarin kosteus ja lämmöneristys remontti'
http://koti.phnet.fi/rinnh/rakennusoppi/1950.htm
mutta siinä ei ole kysymys nykyaikaisen kylppärin teosta, eikä ulkopuolella ole ollut fuktisoleja.Omakotitalon työselitys 26.5.1953
Välikatu 1
Valkeakosken kauppala
...Rivinteeraus tehdään 3" vahvuisena jättämällä 5 cm ilmarako perusmuuria vastaan. Ilmarako täytetään yläosaltaan 2" Toja-levyllä, niin että levy ulettuu 60 cm maan pinnan alapuolelle, kuten myös sydänmuurin kohdalla. Polttoainevarastoon ei tule rivinteerausta...
kun tuo kylmän kellarin käyttöönotto vaatii rakennusluvan, niin mitä teidän rakennesuunnittelija on esittänyt? jos ei mitään, niin aloita lukemalla tämän palstan viestiketju 'kellarin kosteus ja lämmöneristys remontti'
Hyvä linkki jmattis!Tuota Kellarin kosteus ja lämmöneristysremontti- ketjua on luettu ja sielläkin tätä kyseistä asiaa tiedusteltu...Eiköhän se rivinteeraus tehdä meillä 40-50 mm ilmaraolla ilman villaa.Nyt enää mietityttää että millä materiaalilla tuon rivinteerauksen tekisi?Lattianeliöitä ei ole liikaa joten mahdollisimman ohut harkko tai vastaava ratkaisu pitäisi löytää.Suunnittelijaa kyllä haastatellaan asian tiimoilta mutta kun hän on enemmänkin uudisrakennusmiehiä niin ajattelin kysäistä raadin mielipidettä.
-
Vieras
Kivivilla tutkitusti imee kosteutta todella huonosti ja sitä on käytetty pitkään rivinteerausten välissä ilmeisen ongelmitta.
Mikäli kuitenkin pelkäät kastumista, voidaan Fuktisol levy ja kivivilla limittää päällekkäin 300 mm ja jättää alaosa tyhjäksi.
Lämmintä kosteaa sisäilmaa ei pidä päästää ilmarakoon, eikä villakerrokseen Kondenssivaaran takia. Myöskin liikkuva ilma ei toimi enää eristeenä.
Kivivillalla voidaan eristää myös koko sisäpuoli max 100 mm paksuudelta, jotta kastepiste olisi kellarinseinän ulkopuolella.
Mikäli kivivilla pääsisikin kastumaan jonkin vaurion aiheuttamana, kuivattaa Fuktisol levy rakenteen melko pian, eikä homehtumisvaaraa ole.
Rivinteeraus on rakenteena kellarinseinissä todettu erinomaiseksi jo vuosikymmeniä, joten siitä vaan.
Mikäli kuitenkin pelkäät kastumista, voidaan Fuktisol levy ja kivivilla limittää päällekkäin 300 mm ja jättää alaosa tyhjäksi.
Lämmintä kosteaa sisäilmaa ei pidä päästää ilmarakoon, eikä villakerrokseen Kondenssivaaran takia. Myöskin liikkuva ilma ei toimi enää eristeenä.
Kivivillalla voidaan eristää myös koko sisäpuoli max 100 mm paksuudelta, jotta kastepiste olisi kellarinseinän ulkopuolella.
Mikäli kivivilla pääsisikin kastumaan jonkin vaurion aiheuttamana, kuivattaa Fuktisol levy rakenteen melko pian, eikä homehtumisvaaraa ole.
Rivinteeraus on rakenteena kellarinseinissä todettu erinomaiseksi jo vuosikymmeniä, joten siitä vaan.
- pakoistinen
- Jäsen

- Viestit: 483
- Liittynyt: Pe Syys 09, 2005 9:41
- Paikkakunta: helsinki
- Viesti:
-
Villa Edita
- Jäsen

- Viestit: 464
- Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
- Paikkakunta: Espoo
Käy hakemassa rautakaupasta kumpaisiakin yksi kappale. Kaada sitten astiaan vettä ja laita testikappaleet pystyyn. Sitten vain seuraat kummassa pahempi pesusieni-efekti. Varmuuden vuoksi jos ero ei ole silminnähtävissä, niin punnitse ennen ja jälkeen testattavat kappaleet. Tuosta sitten vain koulumatematiikalla prosentuaalisia eroja näytteille tänne foorumiin.
Hmm... tulikin mieleen että huomaako eron tuosta astiaan jäävästä veden määrästä. Tämä tarvitsee omat astiat ja samat vesimäärät sitten.
Mutta kyllä nyt luulis ainakin kuivassa tilassa tuon Siporexin toimivan.
Hmm... tulikin mieleen että huomaako eron tuosta astiaan jäävästä veden määrästä. Tämä tarvitsee omat astiat ja samat vesimäärät sitten.
Mutta kyllä nyt luulis ainakin kuivassa tilassa tuon Siporexin toimivan.
-
Vieras
Kyllä se kuivassa tilassa varmaan menee, mutta mutta... Mitenkäs se kostea tila?Villa Edita kirjoitti:
Mutta kyllä nyt luulis ainakin kuivassa tilassa tuon Siporexin toimivan.
Valmistaja kehuu, niin kuin valmistajat yleensä tekee, kun taas kuluttajilta sora ääniäkin kuulee. Mikäs se olisi sitten se vaihtoehto? Siis ihan tavallinen "kiviharkko"? Saisi olla valmiiksi tasainen, kun meikäläinen ei saa edes kipsilevyn saumoja tasoitetuksi, niin hermot menee kokonaisen seinän tasoittamisessa. Muuraamisesta puhumattakaan.
-
Villa Edita
- Jäsen

- Viestit: 464
- Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
- Paikkakunta: Espoo
No kumpikin noista on huokoinen. Samalla tavalla se rivinteeraus vettä imee ihan noilla poltetuilla savitiililläkin, eli ei harkko tai Siporex yhtään sen parempia ole, huokoisempia kylläkin.
Se että valmistaja kehuskelee kosteudenkestävyydellä varmaan totta onkin, tuskin miksikään menee vaikka verkonpainona käyttäisi.
Ehkä kellareiden omistajien pitää vain luottaa tuon vesieristeen tiiviyteen.
Kun ajatellaan että alkuperäinen käyttötarkoitus ei välttämättä ole ollut se "höyrysauna", niin itse pyrkisin yksinkertaiseen rakenteeseen tuossa rivinteerauksessa. Tuon eristekalvon takia tekisin sokkelin ulospäin kuivuavaksi ja panostaisin salaojituksen toimivuuteen. Sekä huolehtisin pesuosaston ilmanvaihdosta ja kuivauksesta.
Toisaalta kun tuota eristettä ei ole, niin voisi olettaa että ulkoseinien pintalämpötila olisi alhaisempi, jolloin kondensoituminen niille oli herkempää.
Jos vähän haluaa tuota lämmöneristystä parannella, niin voihan tuota ilmarakoa osastoida kivivilla soiroilla tai laittaa tuon villan vain sokkelin maanpäälliselle osiolle riittävällä limityksellä.
Entä näiden uusien salaojittavien levyjen (Fuktisol tai vast.) käyttö rivinteerauksen ja sokkelin välissä? Ehkä Matti osaa vastata tähän.
Se että valmistaja kehuskelee kosteudenkestävyydellä varmaan totta onkin, tuskin miksikään menee vaikka verkonpainona käyttäisi.
Ehkä kellareiden omistajien pitää vain luottaa tuon vesieristeen tiiviyteen.
Kun ajatellaan että alkuperäinen käyttötarkoitus ei välttämättä ole ollut se "höyrysauna", niin itse pyrkisin yksinkertaiseen rakenteeseen tuossa rivinteerauksessa. Tuon eristekalvon takia tekisin sokkelin ulospäin kuivuavaksi ja panostaisin salaojituksen toimivuuteen. Sekä huolehtisin pesuosaston ilmanvaihdosta ja kuivauksesta.
Toisaalta kun tuota eristettä ei ole, niin voisi olettaa että ulkoseinien pintalämpötila olisi alhaisempi, jolloin kondensoituminen niille oli herkempää.
Jos vähän haluaa tuota lämmöneristystä parannella, niin voihan tuota ilmarakoa osastoida kivivilla soiroilla tai laittaa tuon villan vain sokkelin maanpäälliselle osiolle riittävällä limityksellä.
Entä näiden uusien salaojittavien levyjen (Fuktisol tai vast.) käyttö rivinteerauksen ja sokkelin välissä? Ehkä Matti osaa vastata tähän.
Tasoittelin yläkerrassa kipsilevyn saumoja ja toisaalta piippua ylitasoituksena. Jotenkin tuo piipun ylitasoitus oli helpomman oloista hommaa eikä vaatinut edes hirmuista hiontaa. 60 cm leveä "lasta" on paljon kapeaa parempi.Anonymous kirjoitti:Saisi olla valmiiksi tasainen, kun meikäläinen ei saa edes kipsilevyn saumoja tasoitetuksi, niin hermot menee kokonaisen seinän tasoittamisessa. Muuraamisesta puhumattakaan.
Tasoitteissakin on eroja. Kipsilevylle meni Gyprocin jotain pro fin mix valmistököttiä. Piippuun laitoin muistaakseni Vetonit LR+ tasoitetta. Jauheesta piti itse sekoittaa mutta oli huomattavasti mukavampi aine levittää.
-
Kaarinalainen Matti
Fuktisol levyt ja muut salaojittavat lämmöneristeet on suunniteltu käytettäväksi ulkopuolella ja siellä ne toimivat erinomaisesti. Salaojituksena, kosteuseristeenä, lämmöneristeenä ja kapillaarikatkona, sekä automaattisina kuivaajina koko rakennuksen käyttöiän.
Höyrytiiviitä eristeitä ei pidä sijoittaa rivinteerauksen väliin, mikäli on pakko eristää rivinteerauksen väliä suosittelen kivivillaa.
Kivivillan eristyskyky ei saa ylittää ulkopuolen Fuktisol levyn eristyskykyä, jolloin on vaarana kastepisteen sijoittuminen ulkoseinän sisään.
Salaojittavat lämmöneristeet eivät ole mitenkään uusi keksintö, niitä on käytetty jo kymmeniä vuosia, kuten muitakin hyvin vesihöyryä läpäiseviä ulkopinnoitteita, jotka ovat toimineet erittäin hyvin.
Oikea rakennustapa on edelleen tiivis sisältä ulospäin harveneva ja lämmöneristys ulkopintaan.
Höyrytiiviitä eristeitä ei pidä sijoittaa rivinteerauksen väliin, mikäli on pakko eristää rivinteerauksen väliä suosittelen kivivillaa.
Kivivillan eristyskyky ei saa ylittää ulkopuolen Fuktisol levyn eristyskykyä, jolloin on vaarana kastepisteen sijoittuminen ulkoseinän sisään.
Salaojittavat lämmöneristeet eivät ole mitenkään uusi keksintö, niitä on käytetty jo kymmeniä vuosia, kuten muitakin hyvin vesihöyryä läpäiseviä ulkopinnoitteita, jotka ovat toimineet erittäin hyvin.
Oikea rakennustapa on edelleen tiivis sisältä ulospäin harveneva ja lämmöneristys ulkopintaan.


