Ruokakellari käyttökuntoon

[Sananjalka]

Taloni alla on maakellari, jonka haluaisin ottaa käyttöön. Kellarin seinät ovat kiveä, lattia maapohjainen ja kattoon on vedelty kerros betonia / jotain laastia. Syksyllä seinissä näytti olevan vähän hometta. Talvella kellarin lämpötila tuntui menevän välillä pakkasen puolelle ja seiniin ilmestyi jossakin vaiheessa paikoin kerros jäätä. Keväällä kellariin valui vähän vettä jostain seinän raosta. Olen nyt kesän ajan tuuletellut kellaria pitämällä ovea auki. Lisäksi kellarin katossa olisi villalla tukittu hormi, joka ilmeisesti kannattaa avata. Mietityttää vaan, että jos kellari oli talvella liian kylmä hormi tukittunakin, niin miten sen saa pysymään riittävän lämpimänä? Ovia on peräkkäin kaksi, toinen ehkä vaatisi vähän tiivistystä. Mitä kellarille kannattaa tehdä ennen kuin sinne uskaltaa sijoittaa juureksia ja vaimon säilykkeitä?

[jarkkis]

Katossa olevaa tuuletusräppänää pitais pitää auki muulloin paitsi ihan sydäntalven kovilla pakkasilla.Tuo räppänä johtaa ehkä savupiippuun,kannattaa tutkia onko siinä vetoa,jos ei niin sitten siellä voi olla tuketta.Kun hyvä Ilmanvaihto on kellarissa tärkeää,tarvii olla myös suljettava(myös talvella kiinni) tuloilma reikä vaikkapa ovessa.Pakkasvahdilla voi varmistaa kellarin pysymisen plussan puolella,2-3astetetta vähintään lattian rajassa.Seinät ja katon vois käsitellä kalkkivellillä,lattiaan vois latoa vaikka betonisia puutarhalaattoja,vanhoja tiiliä tms.olis siistimpi kun ihan maalattia.

Meillä on talon alla kellari,joka on ominaisuuksiltaan melko hyvä,mutta viime talvena meinas perunat paleltua.Betoninen sokkeli johti hyvin kylmää,katto oli seinän läheltä ihan härmässä.Mutta tuohon auttoi lumen kasaaminen ulkoseinälle ja myös tuo pakkasvahti.

[Pekka Huhta]

Tuo kalkkivellillä tai kalkkimaalilla maalaaminen on hyvä tapa ja lisäksi antaa hienosti valoa tilaan. Kannattaa kuitenkin ensin pestä vaikka ihan painepesurilla ne seinät, koska kalkkivellin vetäminen paksun homeen päälle ei nyt varsinaisesti paranna maalin ominaisuuksia Jos tosiaan saat oven auki ja räppänän myös, niin kyllä se siitä sitten kuivuukin.

Joku voisi sanoa että jos kiviholvi on selvinnyt tähän asti ilman maalia niin olisi vähän sääli maalata sitä. Toisaalta taas kalkkimaali on perinteinen ja paljon käytetty kellarimaali jolla on myös desinfioivia ominaisuuksia, eli kalin päälle ei home helposti kasva uudelleen.

Tuohon Jarkkiksen hyvään listaan vielä sen verran että maalattiaa ei kannata sitten valaa umpeen, vaikka se voisikin houkuttaa. Maalattiainen kellari on eri hyvä perunoille ja muille juureksille, kosteus pysyy hyvänä. Ja betonin päältä ne kevään vuotovedet ei myöskään imeydy maahan.

Jos säilytät siellä juureksia ja muuta tuoretavaraa, niin se pakkasvahdilla varustettu pikkuinen öljytäytteinen patteri on varmasti hyvä investointi. Jos taas keltsussa on vain mehuja ja hilloa niin silloin pikku pakkanenkaan ei haittaa, sokeroitu paksu mehu kestää pikku pakkasen ja menee enintään hyhmäksi. Tarvitsee aika kovan pakkasen että hillopurkki tai mehupullo paukahtaa halki.

Niin, ja rakenna sinne hyllyt. Sillä tavalla pystyt myös säätämään eri ruokatavaroiden säilytyslämpötilaa, jos et jätä arimpia tarpeita maanrajaan vaan ylemmäs hyllylle. Sitäpaitsi sitä kellaria tulee käytettyä paljon mieluummin jos kaikki tavarat ei loju vaan muovipusseissa lattialla vaan ovat nätisti hyllyillä omilla paikoillaan.

Pekka

[ninak]

Mulla olisi kanssa samaan aiheeseen liittyvä kysymys, eli talon alla olevan ruokakellarin tuuletus. Kellarissa on tiilistä muuratut seinät, betonilattia ja betonista valettu katto. Ulos pihalle vie tuplaovet kivijalan läpi (vanhat puuovet, ulko-ovi oli laho) ja sisätiloihin raput nousevat eteiseen. Kellarissa ei ole minkäänlaisia tuuletusräppänöitä, keväisin olemme pitäneet ovia auki (ulko- ja sisäovea) jotta lattia on saatu kuivaksi. Kellari on kuitenkin tälläkin kelillä vähän nihkeä, kattoon uusittu laudoitus (eteisen lattian eristystä kannatteleva laudoitus, n. pari neliötä) on sinistymässä.

Mahdolliset tuuletusreitit onnistuisivat ulko-oveen ja tarvittaessa talon kivijalkaan, mutta tässä tapauksessa tuuletus karkaisi varmasti myös sisäpuolen sisäänkäynnin kautta eteiseen. Eli rakenne on portaat kellariin alas ja yläpuolella portaat vintille ylös, yläkerran portaat eristämättömät ja eristettäessä kulkutila madaltuu tosi paljon.

Muuten kellari on viimekeväisen putsauksen ja kalkkimaalauksen jälkeen ok, vain tuuletus on haasteena. TOKI se on selvinnyt ilman tuuletusta tähänkin asti, ja siellä on hillot ja mehut säilytetty ongelmitta aikaisemminkin.. Eli oisko paras vaan kuivattaa jollain vehkeellä kosteus pois ja antaa olla nykyisellään? Toki maata ulkopuolelta voi vähän muotoilla, ettei lumien sulamisvedet jää lillumaan kellarin ulkopuoliselle sisäänkäynnille.

[jarkkis]

Tällä hellekelillä tuo kellarin nihkeys saattaa selittyä ilmankosteuden tiivistymisenä viileisiin kivirakenteisiin eli kondensoitumisena,helteinen ilma voi sisältää paljon kosteutta.Mutta kyllä sinne ois ilmanvaihtoa saatava jollain konstilla,tuo em.piippuun menevä poistohormi on kellarissa paras,mut paha sitä jälkeenpäin on viritellä jos ei alunperin oo tehty.Seinään voi tietty tehdä ilmareikiä,mutta semmosessa ei synny vetoa niinkuin pitkässä nousevassa hormissa(no kesällä sekin on tietty heikompaa)Jos seinäräppänät olis vastakkaisilla seinillä silloin vois ilma vaihtuakin tai sitten jonkunlainen sähköpuhallin,kylppäri tuuletin ehkä?.Tai voisko tuon rappukäytävän kohdalta vetää poistoputken katolle?

Joskus on tullut käytyä aika hurjannäkösessä kellarissa,joka oli just tuollanen umpio.Seinät ja puiset hyllyt oli karmean paksun (tais olla vaaleanpunaisen harmaata)homeen peitossa yltäpäältä,kuin jossain kauhukammiossa,eipä siellä pitkään viihtynyt.Mut tuossakin meinaa pajon se millaiset on maaperän kosteus olot,eipä ole omassa kellarissakaan mitään poistohormia(harmi)mutta talon paikka on kuiva,eikä mitään kosteus onkelmia ole ollut.

Nuo piippuun menevät poistohormit saattaa aikojen saatossa tukkeutua piipusta tippuvasta moskasta,eli niitten toimintaa kannattaa tutkia kellä sellaisia on.Joskus niissä on pitkiä vaakavetoja ja silloin se tuke on hormin perällä.

[hanker]

Matti Alander kirjoittaa:

""Kellarinseinä tulisi rivinteerata, jättäen ilmarakoa perusmuurin ja rivinteerauksen väliin ja tiiviistä eristeestä kannattaisi jättää alaosasta n. parikymmentä senttiä eristämättä.
Rivinteerauksen välissä voisi myös käyttää kivivillaa, jolloin seinästä saataisiin aavistuksen kapeampi ja sisäänpäin kuivumisellekkin jäisi pieni mahdollisuus kivivillan läpi. Ilmankiertoa ei pidä rivinteerauksen väliin sallia, koska lämmin sisäilma voisi kondensoitua kylmään ulkoseinään.""

Omassa kellarissa on punatiilistä pystyyn muurattu rivinteeraus jossa ilmarako on luokkaa 100 mm. Ilmaraossa ei ole eristeitä. RIvinteeraus on hiukan rikki ikkunan kohdalta, sekä reilummin viemäriputken
läpiviennin kohdalla jossa rivinteerausta ei ole edes yritetty korjata. Olisiko eduksi korjata nykyinen rivinteeraus muuraamalla ja tiivistämällä saumat esim jollakin massalla? Kellariin on tullu joskus 15-20 vuotta sitten vesi aina keväisin ja edellinen omistaja on hoitanut ongelman nostamalla betonivalulla pohjaa niin, että kellari on nyt vain 155-165 cm korkea eli senkin vuoksi käyttökelvoton. Lattia sentään viettää ihan oikeaan suuntaan maastoon nähden. Osasyy veteen/likaveteen on ollut tukkeutunut viemäri joka korjattiin n. 10 vuotta sitten sen jälkeen vettä ei ole enää noussut kellarin lattialle, kosteusongelmia kuitenkin esiintyy. Yhdessä kuvassakin näkyy vesipisaroita katossa..

http://hanker.kuvat.fi/kuvat/Kellari/

Kellari on ollut ruokakellarina eikä sitä ole tarkoitus ottaa muuhun käyttöön mutta liiallinen kosteus halutaan pitää silti poissa kellarista. Ajattelin tuossa, että olisko järkevää ihan vaan remontinkin ajaksi ostaa ilmankuivain jolla voisi kuivatella kellaria ja alapohjaa. Voisihan tuota käyttää myöhemminkin kuivatustarkoituksiin jos tarvetta ilmenee. Jostain luin, että kuivaimen sähkönkulutus tulee helposti takaisin kun lämmittämisen tarve pienenee..

Toinen ongelmakohta kuuluu: haluaisin paremmin "eristää" kellarin kylmyyden pääsyn 1. kerrokseen. Mieleen tuli, että eteisen lattioita korjatessa /eristäessä tekisi koolauksen niin että myös rappusten kohtaan tulisi yhtenäinen eristys muun eteisen kanssa ja tekisin nykyisen kellarin rappusten kohdalle tulevaan komeroon avattavan luukun jonka kautta pääsis tarkastamaan talon rossipohjan ja kellarin ja voisi luukun alla olla pieni "kylmä ruokakomerokin". Onkohan tämä ihan mieletön ajatus ja mitä riskejä siihen liittyy? Onko vaarassa, että kellari menee pakkasen puolelle vaikka taloss aasutaan ja lämmitetään muureja?

Kuten kuvista näkyy kellari on tosi matala ja osa kellarikäytävän hirsistä, sekä kaikki rappusten alapinnat ovat tumuneet liiallisesta kosteudesta. Talvella nuo tummuneet pinnat ovat olleet paksun jäähilseen peitossa, mutta silloin tuo hormituuletus on ollut tukittu. Voi johtua osittain siitäkin kun rakennus on talvisin kylmillään. Mielenkiintoista nähdä miten ensitalvena käy kun tuuletus on nyt siten kuin se on suunniteltu.

Talossa ei ole rossipohjaan miesluukkua, mutta sellainen on suunnitteilla kellarin kautta. Ajattelin suurentaa timanttilaikalla / piikkaamalla kellarin 15 cm x 15 cm tuuletusluukkua sen verran, että siitä pääsee ryömimään rossipohjaan. Sokkelin seinä on pakasumpi ja muutenkin tuo paikka tuntuisi paremmalta koska alapohjan / kellarin tuuletuksen kannalta. Luukku näkyy kuvissa eniten oikealla. Hormiin menevät 2 kpl rinnakkaista luukkua näkyy kuviaa eniten vasemmalla ja tämä tuuletus toimii vain jos 2. makuuhuonenen hormipelti on auki.

[jarkkis]

Tuo suositus laittaa kivivillaa rivinteerauksen väliin vähän oudoksuttaa.Siellähän se mahdollisesti voi kostua ja näin menettää eristyskykyään,eikä kerran kastuttuaan siellä välissä kuiva.Jos sinne eristettä laittais,niin styroksi tuntuis sopivammalta.Jos jättää pelkän ilmaraon,niin tuo ilman kierto raossa on syytä estää myös lämmöneristys mielessä.Ilman ei tuollasessa raossa pitäis liikkua.Jonkunlaista ylösalas virtausta kapeassa ja korkeassa raossa tapahtuu luonnonlakien mukaisesti.Sen estämiseksi suositeltiin ennen ilmaraon jakamista osastoihin vaakasuunnassa.

Jos tuossa em.tapauksessa kellari ei ole aktiivi käytössä,niin voisko ehkä jättää sisätiloista menevän rapun ja oven pois kokonaan,tietty sillä edellytyksellä,että sinne on käynti ulkopuolelta?Silloin ei kellarista tulis asuintiloihin mitään dunkkista ja lämmöneristys tuossa kohtaa olis ehkä helpompaa.

Itse olen vastaavanlaiseen ilmanvaihto systeemiin tutustunut,eli kellarin poisto hormissa oli pelti kamarin uunin peltien vieressä.Mut tarviiko siinä olla peltiä ollenkaan,jossei hormilla ole muuta tarkoitusta kun kellarin ilmanvaihto?

[Luigi]

Tuolta autotallista otin styroksit pois seiniltä, ja ne ei ainakaan olleet kuivia. Eivät ehkä kastu itse, mutta eivät kyllä anna minkään kuivuakaan allaan. Kivivilla on huono keräämään kosteutta ellei suorastaan veteen upoteta, ja yleensähän kai alaosa jätetään ilmaraolle, mikä auttaa kuivattamisessa (alhaallahan se kosteusrasitus on suurimmillaan.)