Kylläpä ovat insinöörit / suunnittelijat pikkasen hakusalla asioista.
Minulla on 49 rakennettu rintsikkatalo ja ei ole homeen pilkkuakaan missään, vaikka talo on vetisellä alueella!
Kunnon luonnon tuuletus alapohjassa ja mitään muuta ei tarvitse.
Elkää menkö panemaan missään nimessä mitään höyrysulkuja, silloin se lahoaa, kun ei ole sitä luonnollista ilman kiertoa.
Taikka voittehan te laittaa sen höyrynsulun sinne, niin sitten saatte laittaa molemmin puolin sitä höyrynsulkua sen koneellisen ilmanvaihdon.
Miksi sinne pitää mollemminpuolin höyrynsulkua pistää koneellinen ilmanvaihto? Eikös kuitenkin villa, puupurut yms. muut eristeet oikein asennettuna kuivu ulospäin eli ulkovuoren ja tuulensuojalevyn väliseen tuuletusrakoon, jossa oikeintehtynä käy oikein kova tuuletus. Mistä kosteus löytää tiensä niihin villoihin ellei sitten sisältä?
Jos sinulla on höyrynsulku, niin eihän siellä silloin kierrä ilma / kosteus ilman koneellista kierrätystä.
Niin, ja miksikä ne insinöörit sanovat näitä rintsikoita hometaloiksi, no siksi, kun nämä insinöörit keksivät laittaa niitä höyrysulkuja jälkikäteen läpihengittäviin taloihin.
Kylläpä ovat insinöörit / suunnittelijat pikkasen hakusalla asioista.
Minulla on 49 rakennettu rintsikkatalo ja ei ole homeen pilkkuakaan missään, vaikka talo on vetisellä alueella!
Kunnon luonnon tuuletus alapohjassa ja mitään muuta ei tarvitse.
Elkää menkö panemaan missään nimessä mitään höyrysulkuja, silloin se lahoaa, kun ei ole sitä luonnollista ilman kiertoa.
Taikka voittehan te laittaa sen höyrynsulun sinne, niin sitten saatte laittaa molemmin puolin sitä höyrynsulkua sen koneellisen ilmanvaihdon.
Miksi sinne pitää mollemminpuolin höyrynsulkua pistää koneellinen ilmanvaihto? Eikös kuitenkin villa, puupurut yms. muut eristeet oikein asennettuna kuivu ulospäin eli ulkovuoren ja tuulensuojalevyn väliseen tuuletusrakoon, jossa oikeintehtynä käy oikein kova tuuletus. Mistä kosteus löytää tiensä niihin villoihin ellei sitten sisältä?
Jos sinulla on höyrynsulku, niin eihän siellä silloin kierrä ilma / kosteus ilman koneellista kierrätystä.
Niin, ja miksikä ne insinöörit sanovat näitä rintsikoita hometaloiksi, no siksi, kun nämä insinöörit keksivät laittaa niitä höyrysulkuja jälkikäteen läpihengittäviin taloihin.
Meinaatko siis, että villan sisällä pitäisi ilman kiertää? Vai riittääkö se, että uloimman eristekerroksen ja ulkovuoren välissä kiertää ilma? Mun järjen mukaan eristeissä kosteuden tulisi siirtyä ulospäin eli kohti tuuletusrakoa. Mun tietääkseni tuuletusrakoon ei kukaan oo koskaan ilmastointia toteuttanu koneellisesti. Höyrynsuluissa taitaa näissä meidän hometaloissa olla sellainen ongelma, ettei niitä saada tarpeeksi tiiviiksi, jolloin tulee ongelmia.
Höyrynsulku muovien ongelma on ne insinöörit... Okei, periaatteessa muovi ei päästä kosteutta sisään, mutta aina on jossain joku reikä.. silloin se muovi toimii niin että ei päästä kosteutta ulos. Perinteinen purueriste vaikka vähän kastuisi päästää kosteuden itsestään pois, villat jää märiksi ja helpommin siis homehtuu etenkin kun on muovit ympärillä. Rintamamiestalot on rakennettu ennen kuin keksitiin alkaa käytää näitä muoveja eli alunperin siis tehty ilman muoveja. Koneelliset tuuletukset eivät ikinä vastaa sitä että rakenne on tehty luonnolisesti tuulettuvaksi.. aina on mahdollista että ihmisen tekemässä järjestelmässä on virhe, luonto tekee harvemmin virheitä.
Itse olen joutunut tutkimaan asioita ja oma suhtautuminen on melko avoin.
Muovi on kirosana ja aina ollutkin varsinkin "hengittävien" talojen ystäville. Itsekin kirosin kunnes keksin alkaa tutkia asioita. Optimitilannehan olisi että sisätilat olis mahdollisimman tiiviit ja ilma joka huoneessa vaihtuisi tulisi lämmitettynä tasaisesti joka puolelta kattoa ja imettäisiin pois tasaisesti joka puolelta huonetta. Tällöin pystyisi huoneessa pitämään ns. normaalin ilmanpaineen.
Nykyään koneellisessa ilmanvaihdossa "säästetään" eli tehdään poistoja vain muutamiin paikkoihin ja laitetaan korvausilmat esim. makuuhuoneisiin. Tällaisessa järjestelmässä talo on alipaineinen. Tässä onkin suurin ongelma eli jos se hieno muovikalvo joka on laitettu tietenkin tarkasti rakennusvaiheessa onkin jostain rikki alkaa alipaine vetää ilmaa rakenteiden läpi sitä kautta. Joten jos ulkona on kostea syyskeli niin kosteaa syysilmaa vedetään rakenteisiin tämän reiän kautta. Reiän ympärillä oleva eriste ja muut materiaalit nappaa sitä kosteutta ulkoilmasta ja kosteus voi alkaa jopa lahottaa rakenteita.
Vanhoissa taloissa tulee sama ilmiö jos sisätiloja muovitetaan vain osittain tai muovituksesta ei saa täysin tiivistä ja ilmanvaihto on koneellinen.
Myös sisäilmasta voi siirtyä kosteutta eristeisiin mutta yleisimmin johtumalla. Tämä tarkoittaa sitä että seinän materiaaleja pitkin höyry siirtyy kohti kylmempää ulkoilmaa ja jossain kohti saattaa tiivistyä pisaroiksi ja imeytyä esim. lämpöeristeisiin. Purua on pidetty hyvänä siitä syystä että tuo kosteus ns. imeytyy puuhun ja kun olosuhteet muuttuu kuivuu puru takaisin normaalikosteuteensa. Hirsihän on kaikkein paras materiaali juuri siitä syystä että tasaa kosteudenvaihtelut hyvin eikä ns. kastepistettä pääse syntymään.
Mutta se että ilma vaihtuisi seinän rakenteiden läpi vapaasti ei ole missään tapauksessa suositeltavaa eikä järkevää. Jos talon korvausilma tulee seinän läpi niin sehän tarkoittaa että juurikin kostealla kelillä vedetään sinne seinän sisään kosteaa ulkoilmaa. Puruseinällekään ei ole mitään haittaa jos sisäpuoli seinästä on höyry ja ilmatiivis.
Ongelma jota ei ole tutkittu tarpeeksi on vanhan toimivan rakenteen muuttaminen. Esimerkiksi kymmeniä vuosia toiminut "väärä" rakenne voi olla toimiva siksi että eristepaksuus on vähäinen jonka vuoksi sisältä tuleva lämpö kuivattaa seinän. Kun eristetään liian paljon sisäpuolisesti voi käydä niin että seinä ei enää kuivu esim. sadeveden rasituksista (tuuletusraoton rakenne) ja tämän jälkeen alkaakin ongelmat.
Itse koen suureksi ongelmaksi sen ettei Suomessa ole mikään taho aktiivisesti tutkinut eri korjaustapoja ja antanut suosituksia oikeasta rakenteesta. SPU eristeet kehuu omaa ratkaisuaan ja on tutkituttanut sitä eri asiantuntijoilla mutta hekään eivät tiedä miten käy jos seinä ei olekaan normien mukainen. Esimerkiksi vanhaan tyyliin tehty puutalon rappaus on tehty vinolaudoituksen päälle asennetun tervapaperin päälle ilman tuuletusrakoja. Voisi kuvitella että sateesta kastuva laasti imee kosteuden ja levittää sen kätevästi seinän rakenteisiin mutta voisi myös kuvitella että sisäilman lämpö vuotaa rappaukseen asti ja kuivaa sen. Miten käy jos kuivumista ei enää tapahdukaan?
En yksiselitteisesti lähtisi tyrmäämään muovia seinien rakenteissa. Ongelma vain on juuri tuo täydellisen ilmasulun tekeminen (alipaine vetää ilmaa hallitsemattomasti sulkuun jääneiden reikien kautta) sekä toinen ongelma on mahdollisissa vikatilanteissa muovin aiheuttama rakenteen sulku. Esim. jos katto vuotaa voi vesi jäädä muovien väliin hautumaan eikä siitä tiedä kukaan. Vanhanaikaisessa rakenteessa vesi tulee kyllä läpi ja vaurio huomataan pian. Mut toisaalta vanhanaikaisessa rakenteessa hukataan lämmitysenergiaa roimasti enemmän kuin uudemmissa.
Niin sen jälkeen tulivat hometalot kun alettiin tehdä rintamamiestalojen alakertoihin saunoja ja laitettiin muovit seiniin,eipä enää tuulettunu kun ei ollu sitä koneellista ilmanpoistoakaan.
Kyllä se muovi varmaan OIKEIN käytettynä kelpaa mutta täysipullo kyllä huurtuu ja se ei ole hyvä,ja totta puhutte että se ilmankierto ON välttämätön muuten lahoaa,onneksi on tällaisia foorumeja mistä nuoremmat saa tietoa ja alkavat pohtia mikä on oikein ja mikä väärin,materiaalitkin kun kehittyy aina vuosivuodelta ja perässä pitäisi meidän pysyä
Nyt alkaa menee väittelyks mutta menköön. Oon niin paljon kuullu kauhisteluja muovista talossa ja myös ihannointia hengittävistä seinistä. Sitten itse stressasin ja kaivoin kaikki tiedot jopa kirjastoa myöten seinien rakenteista. Ei enää tunnu muovi niin pahalle ja alkaa tuo talon hengittävyyskin naurattaa.
En toki tyrmää ns. hengittäviä taloja enkä ole satavarma että nykytalojen rakennekaan on loppujen lopuksi se kaikkein paras.
Mut kun puhutaan hengittävästä seinästä ja sisäseinässä on vaikka maalattu paneeli, koreapaneeli tai vaikka muovipohjainen tapetti niin siinähän se hengittävyys loppuu siihen paikkaan. Aika monessa rintsikassa on myöhemmin laitettu huokolevyn päälle jotain hengittämätöntä ja tuntuvat silti olevan ihan ilman hometta. Jos hengittävyydellä tarkoitetaan että ilma pääsee vapaasti liikkumaan seinän läpi niin kyseessä on veto. Jos taas käytetään ilmansulkupaperia poistamaan vetoa niin sehän läpäisee vesihöyryä jolloin vesihöyry voi johtua materiaalia pitkin rakenteisiin. Tätä kutsutaan diffuusioksi.
Vanhoissa rintsikoissa ei ollut korvausilmaräppänöitä. Ilma vaihtui seinän läpi ennestäänkin ihan riittävästi. Kun tehdään "pullotalo" täytyy ehdottomasti huolehtia myös korvausilman saannista. Tää nyt on niin perusasia että en usko kenenkään eristävän vaikka uretaanilla sisältä ja jättämättä huolehtimatta korvausilmasta.
Jos talo muovitetaan sisältä ja sisäilma pysyy hyvänä korvausilmaräppänän johdosta niin miksi seinä homehtuisi? Pystyisikö joku muovipelkoinen kertomaan MIKSI niin jos perustelu on tarpeeksi hyvä lähden repimään kaikki muovit seinistä ihan heti.
Ja rintamamiestalojen alakerran homevauriot johtuu paljolti siitä että ennen betonipinnalla olleet seinät ja lattiat koolattiin puulla joka imi tietysti kosteista seinistä ja lattiasta vettä ja aikaa myöten lahosi. Olipa tuossa välissä muovia tai ei niin lahoaa se puu silti jos kostean seinän kanssa on tekemisissä.
Ja paljonhan on tehtävissä jo ihan perusjutuilla kuten huolehtimalla että ilma talossa vaihtuu (myös painovoimaisen ilmanvaihdon voi tarkistaa paperilla tai savulla) ja myös asumistavalla; pyykkiä ei todellakaan kuivata makuuhuoneessa niinkuin moni kerrostaloasukas tuntuu tekevän!?!
Ja eikös paras tilanne ole kun seinän sisällä on semmoinen kosteus ettei homeet tykkää ja ettei ilma liiku mihinkään. Eristehän eristää siksi että estää ilman liikkeen mutta eristeen rakennetta pitkin ei pääse kylmä johtumaan. Vrt. 4cm paksu teräslevy vs. 4cm paksu styroksi. Pelkästään suljetussa mutta ilmaa sisältävässä tilassa itseasiassa tuulee aika tavalla jos toisella puolella on +20 ja toisella puolella -10 astetta lämpöä.
Jos taas mietitään miksi joku eriste homehtuisi (vaikka puru) jos ilman liikkuminen estetään niin purunhan täytyy olla märkää. Toisaalta esim. talvella sisälämpö kuivattaa seinää ja jos kerran lakanat kuivuu pakkassäällä ulkona niin miksei seinä joka saa vielä lisälämpöä sisältä? Jos taas funtsitaan mistä se kosteus sinne seinän sisään pääsisi jos sisäpuolella on esim. muovi niin normaalitilanteessa ei mistään. Jos taas jätät vaikka purua katoksen alle kuistille kasan niin homehtuuko se? Entä villa? Nää materiaalit ei pelkästään yksinään ilmankosteuden voimasta kovin helposti homehdu jos ovat avoimessa tilassa.
Tämä 'muovikammoinen' kiskoo kaikki muovit irti siksi, ettei muovi kuulu hirsitaloon ja siksi, että tämän talon kohdalla ne muovit on asennettu ihan päin honkia. Limitykset on mitä sattuu ja saumoihin on pistetty sinnetänne pätkä maalarinteippiä. Sähköläpiviennit järjestään tiivistämättä ja korvausilmansaanti on jätetty miettimättä, jonka vuoksi taloon tulee ilmaan millon mistäkin ja sisäilman laatu ei ole tasainen. Paitsi kesällä kun ikkunoita voi pitää auki. Ei siinä mitään, jos nämä muovihöpötykset ois sillon 80-luvulla tehty oikein. Vaan kun eivät ole niin saavat lähteä.
Tuon nyt ymmärtää. Hirsitaloon ei mielestäni kuulu tosiaan mikään muovi. Hirsi itseasiassa tuntuis olevan paras seinämateriaali kun toimii eristeenä sekä kosteuden tasaajana. Saas nähdä mitä ongelmia tulee näiden lämpöhirsien kanssa missä hirren sisällä on uretaani.
Okei, periaatteessa muovi ei päästä kosteutta sisään, mutta aina on jossain joku reikä.. silloin se muovi toimii niin että ei päästä kosteutta ulos. Perinteinen purueriste vaikka vähän kastuisi päästää kosteuden itsestään pois, villat jää märiksi ja helpommin siis homehtuu etenkin kun on muovit ympärillä. Rintamamiestalot on rakennettu ennen kuin keksitiin alkaa käytää näitä muoveja eli alunperin siis tehty ilman muoveja. Koneelliset tuuletukset eivät ikinä vastaa sitä että rakenne on tehty luonnolisesti tuulettuvaksi.. aina on mahdollista että ihmisen tekemässä järjestelmässä on virhe, luonto tekee harvemmin virheitä.
