
Salaojitus ja sokkelin lisälämpöeristys
-
Harry
Salaojitus ja sokkelin lisälämpöeristys
Talon sivut on nyt auki ja salaojaputket paikoillaan. Miltä seuraavan näköinen Paintilla töherretty suunnitelma näyttää? Onko jotain väärin? Voiko tuollaisen finfoam levyn laittaa lisälämpöeristeeksi sokkelin viereen patolevyä vasten? Kivijalka on parhaimmillaan anturan alapinnasta alkaen yli 3 metriä korkea ja vaikka maa on kaivettu anturan alapinnan alapuolelle, ei tippaakaan vettä ole kaivantoihin tullut. Vanhat maat on viety pois ja täyttöinä tilalle laitetaan karkeaa soraa.


-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Ylimmäisenä kerroksena rakennustapaohjeiden mukaan tulisi olla 200 tiivis maakerros esim. savi ulospäin luiskattuna, jotta pintavedet eivät pääsisi turmelemaan rakenteita.
Patolevyrakenteella antura tulisi myös suojat bitumihuopakaistalla, jottei antura kastuisi alaspäin mahdollisesti valuvasta vedestä.
Pääsääntöisesti rintamamiestalojen perustuksissa ongelmana on anturasta nouseva kapillaarinen kosteus, minkä pitäisi päästä purkautumaan ulospäin.
Patolevyrakenteen jonka päälle on asennettu lämmöneriste toiminta on varsin heikkoa, koska patolevyn ja kellarinseinän välissä varsinkin alaosassa lämpötila on liian korkea, suurin piirtein sama, kuin sisäilmassakin kellarikerroksessa.
Tällöin lämpötilaeroja, jotka puskisivat vesihöyryä ulospäin ei synny ja kosteus jää paikoilleen. Myöskään vesihöyryn pisaroitumista ei tapahdu näin korkeissa lämpötiloissa ja patolevyn toimintaidea kuivaajana on menetetty.
Suosittelen edelleen vesihöyryä läpäisevien lämmöneristeiden käyttöä kellarinseinien ulkopuolella ja maanvaraislattioiden alla.
Patolevyrakenteella antura tulisi myös suojat bitumihuopakaistalla, jottei antura kastuisi alaspäin mahdollisesti valuvasta vedestä.
Pääsääntöisesti rintamamiestalojen perustuksissa ongelmana on anturasta nouseva kapillaarinen kosteus, minkä pitäisi päästä purkautumaan ulospäin.
Patolevyrakenteen jonka päälle on asennettu lämmöneriste toiminta on varsin heikkoa, koska patolevyn ja kellarinseinän välissä varsinkin alaosassa lämpötila on liian korkea, suurin piirtein sama, kuin sisäilmassakin kellarikerroksessa.
Tällöin lämpötilaeroja, jotka puskisivat vesihöyryä ulospäin ei synny ja kosteus jää paikoilleen. Myöskään vesihöyryn pisaroitumista ei tapahdu näin korkeissa lämpötiloissa ja patolevyn toimintaidea kuivaajana on menetetty.
Suosittelen edelleen vesihöyryä läpäisevien lämmöneristeiden käyttöä kellarinseinien ulkopuolella ja maanvaraislattioiden alla.
-
Harry
Eli suoraan suomeksi sanottuna mitä materiaaleja?Suosittelen edelleen vesihöyryä läpäisevien lämmöneristeiden käyttöä kellarinseinien ulkopuolella ja maanvaraislattioiden alla
Jos en laita mitään lisälämpöeristettä patolevyä vasten, jää koko seinän maanalapuolinen osa 200mm perusharkon lämpöeristyksen varaan. Maan pintaan tulee tietysti vielä vaakaeristys solimate tai styrox levyllä, seinästä poispäin viettävänä (puuttuu kuvasta). Tämä tietenkin pitää roudan pois sokkelin vierestä, mutta kylmää se maa on silti.
Anturaan ei ole bitumikaistaa laitettu ulkopuolelle, vaan sen sijaan on yläpuolelta valuvia vesiä ajatellen, valettu betonista viistous. Anturoiden alla on sepeliä ja anturan ja ensimmäisen harkon välissä bitumihuopakaista, kapilaarikatkona.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Mikäli perusmuurilevyn päälle ei asenneta lämmöneristettä, kestää muutamia vuosia, ennenkuin maaperä lämpiää rakenteen alaosassa, mutta viileänä se ei pysy ilman eristekerrosta, kuten ei lattiakaan ilman eristettä.
Maaperän rakennuksen ulkopuolella tulisi olla viileämpi, kuin perusmuuri, jotta kosteus vesihöyryn osapaine-erojen avulla siirtyisi pois sokkelista kohti maaperää tehokkaasti.
Routaeristettä ei tarvita lämpimissä kellarirakenteissa ja useasti sen asentaminen vain nostaa ulkopuolisen maaperän lämpötilaa ja samalla heikentää kosteusteknistä käyttäytymistä.
Vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä ovat: Kevytsora, kivivilla ja Solupolystyreenistä valmistetut salaojittavat lämmöneristeet, kuten Fuktisol, joista voit lukea enemmän kotisivuiltamme http://www.malander.fi
Tiedon puute varsinkin kosteusteknisissä asioissa on huutava ja jopa 80 % rakennuskannassamme on tutkimusten mukaan elinkaarensa aikana kohdannut kosteusvaurion.
Mikäli haluat seikkaperäisempää tietoa kosteusteknisistä asioista, voit ottaa yhteyttä esim. sähköpostilla matti@malander.fi, niin toimitan mielenkiintoisia tutkimuksia esim. maanvaraislattioiden kosteuskäyttäytymisestä eri rakenneratkaisuilla.
Maaperän rakennuksen ulkopuolella tulisi olla viileämpi, kuin perusmuuri, jotta kosteus vesihöyryn osapaine-erojen avulla siirtyisi pois sokkelista kohti maaperää tehokkaasti.
Routaeristettä ei tarvita lämpimissä kellarirakenteissa ja useasti sen asentaminen vain nostaa ulkopuolisen maaperän lämpötilaa ja samalla heikentää kosteusteknistä käyttäytymistä.
Vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä ovat: Kevytsora, kivivilla ja Solupolystyreenistä valmistetut salaojittavat lämmöneristeet, kuten Fuktisol, joista voit lukea enemmän kotisivuiltamme http://www.malander.fi
Tiedon puute varsinkin kosteusteknisissä asioissa on huutava ja jopa 80 % rakennuskannassamme on tutkimusten mukaan elinkaarensa aikana kohdannut kosteusvaurion.
Mikäli haluat seikkaperäisempää tietoa kosteusteknisistä asioista, voit ottaa yhteyttä esim. sähköpostilla matti@malander.fi, niin toimitan mielenkiintoisia tutkimuksia esim. maanvaraislattioiden kosteuskäyttäytymisestä eri rakenneratkaisuilla.
-
Harry
Eli olet sitä mieltä, että en tarvitse eristää maan alapuolista osaa (200mm harkko) millään, vaan laitan täyttösorat suoraan patolevyä vasten? Vaakatasoon, talosta poispäin viettävän styrox / solimatelevyn kai voi laittaa, koska muutenhan pakkanen pääsee seinään?Matti Alander kirjoitti:Mikäli perusmuurilevyn päälle ei asenneta lämmöneristettä, kestää muutamia vuosia, ennenkuin maaperä lämpiää rakenteen alaosassa, mutta viileänä se ei pysy ilman eristekerrosta, kuten ei lattiakaan ilman eristettä.
Maaperän rakennuksen ulkopuolella tulisi olla viileämpi, kuin perusmuuri, jotta kosteus vesihöyryn osapaine-erojen avulla siirtyisi pois sokkelista kohti maaperää tehokkaasti.
Routaeristettä ei tarvita lämpimissä kellarirakenteissa ja useasti sen asentaminen vain nostaa ulkopuolisen maaperän lämpötilaa ja samalla heikentää kosteusteknistä käyttäytymistä.
Vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä ovat: Kevytsora, kivivilla ja Solupolystyreenistä valmistetut salaojittavat lämmöneristeet, kuten Fuktisol, joista voit lukea enemmän kotisivuiltamme http://www.malander.fi
Tiedon puute varsinkin kosteusteknisissä asioissa on huutava ja jopa 80 % rakennuskannassamme on tutkimusten mukaan elinkaarensa aikana kohdannut kosteusvaurion.
Mikäli haluat seikkaperäisempää tietoa kosteusteknisistä asioista, voit ottaa yhteyttä esim. sähköpostilla matti@malander.fi, niin toimitan mielenkiintoisia tutkimuksia esim. maanvaraislattioiden kosteuskäyttäytymisestä eri rakenneratkaisuilla.
Se on tietysti selvä, että kosteuskäyttäytyminen alakerrassa muuttuu sen muuttuessa lämpimäksi tilaksi. Tästä rintamamiestalojen kellarirakentamisesta ei todellakaan tunnu kauheasti olevan tietoa. Kuitenkin nyt ollaan siinä pisteessa talojen elinkaaressa, että niitä entistä enemmän remontoidaan. 50 vuotta on mennyt hyvin, kun kellarit ovat olleet kylminä ja ilman saunoja. Nykysukupolvi itseni lukien, haluaa kuitenkin alakerran tilat hyötykäyttöön ja varmaan osa tekee remontin sen enempää ratkaisujaan pohtimatta. Itse en halua lukeutua niihin ihmisiin, jotka haluavat saada nopeasti valmista, sen enempää huomisesta murehtimatta. Omassa talossa sauna pesuhuoneineen oli jo ostettaessa rakennettu, mutta sen olen selvittänyt, että vesieristykset on tehty asianmukaisesti. Itse lisäsin vielä pesuhuoneeseen kosteustunnistimellisen puhaltimen seinän ilmanvaihtoputkeen.
Mitäs mieltä Matti olet sellaisesta vaihtoehdosta, että solimatelevy laitettaisiin seinän sisäpuolelle? Tai että maan alapuoliseen osaan laitetaan solimate sisäpuolelle ja maan yläpuolisiin ulkopuolelle?
Kiitoksia vastauksista, voi olla että laitan sähköpostia ensi viikolla.
edit: Kävin katsomassa sivujasi ja kieltämättä pätevältä vaikuttaa tuo fuktisol. Omassa projektissa tuo fuktisolin käyttö on kyllä jo myöhäistä, koska sepelit ja patolevyt ovat jo paikoillaan. Eli mahdollinen lämpöeristys olisi tehtävä jotenkin muuten. Tiedän myös että maankosteus on lähelle sataa vaikka miten kuivalta näyttäisi, mutta meillä tuo ympäröivä maa on kyllä todella kuivaa, vettä kaivannoissa ei pisaaraakaan vaikka kuukauden on ollut jo talon vierukset auki. Myöskään talon historian aikana ei kertaakaan ole vettä tullut kellariin, näin kertoi talon rakentaneen miehen poika.
Jos mahdollista, niin voitko laittaa materiaalia niistä tutkimuksista osoitteeseen harry-kt @ mbnet.fi (poista välit e-mail osoitteesta)
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Koska olet jo rakentanut ulkopuoliset systeemit, eikä niitä nyt heti kannata kaivauttaa ylös, niin koeta säilyttää sisäänpäin kuivumisen mahdollisuus ja huolehdi kellarikerroksen ilmanvaihdon toimivuudesta ympäri vuoden.
Älä varastoi kellarinseinään kiinni tavaroita tai kiinnitä siihen kiinteitä rakenteita, jotka voisivat estää sisäänpäin kuivumista.
Vesieristeiden kohdalla sisäpuolella aika näyttää sitten miten toimii.
Solimate eriste sisäpuolella on varsin tiivis ja estää varmasti sisäänpäin kuivumisen. Mutta mikäli kapillaarista kosteutta ei pääse nousemaan rakenteeseen tuskin on välttämättä ongelma.
Kellarirakenteissa pitää paikkansa kaikki samat rakennusfysiikan lait kuin maanpinnallakin, eli paras rakenne on tiivis sisältä ja ulospäin harveneva ja ulkopinnan pitäisi olla vähintään 5 kertaa harvempi, kuin sisäpinta. Lisäksi lämmöneristyksen sijainti ulkopinnassa takaa perusmuurille korkeamman lämpötilan, joka vähentää kosteuden kerääntymisen riskiä kellarinseinään.
Kellarinseinässä on mahdollista saada aikaiseksi rakenne, joka kuivuu ulospäin ympäri vuoden, maanyläpuolisissa rakenteissa kosteus pyrkii sisäänpäin lämpiminä kesäpäivinä.
Tiedot ovat työkoneessani toimistolla, laitan tietoa tulemaan maanantaina.
Mielenkiintoisia nämä kosteustekniset asiat.
Älä varastoi kellarinseinään kiinni tavaroita tai kiinnitä siihen kiinteitä rakenteita, jotka voisivat estää sisäänpäin kuivumista.
Vesieristeiden kohdalla sisäpuolella aika näyttää sitten miten toimii.
Solimate eriste sisäpuolella on varsin tiivis ja estää varmasti sisäänpäin kuivumisen. Mutta mikäli kapillaarista kosteutta ei pääse nousemaan rakenteeseen tuskin on välttämättä ongelma.
Kellarirakenteissa pitää paikkansa kaikki samat rakennusfysiikan lait kuin maanpinnallakin, eli paras rakenne on tiivis sisältä ja ulospäin harveneva ja ulkopinnan pitäisi olla vähintään 5 kertaa harvempi, kuin sisäpinta. Lisäksi lämmöneristyksen sijainti ulkopinnassa takaa perusmuurille korkeamman lämpötilan, joka vähentää kosteuden kerääntymisen riskiä kellarinseinään.
Kellarinseinässä on mahdollista saada aikaiseksi rakenne, joka kuivuu ulospäin ympäri vuoden, maanyläpuolisissa rakenteissa kosteus pyrkii sisäänpäin lämpiminä kesäpäivinä.
Tiedot ovat työkoneessani toimistolla, laitan tietoa tulemaan maanantaina.
Mielenkiintoisia nämä kosteustekniset asiat.
-
Harry
Joo, nyt on se finnfoamlevy jätetty pois laskuista, eli sitä ei laiteta. Mahdollinen lisäeristys on nyt ajateltu tehtävän puhallettavalla puukuituvillalla sisäpuollelle, miltä kuulostaa?
Toinen asia mikä vielä askarruttaa on sokkelin ulkopuolen lopullinen pinta. Kanaverrko ja rappaus ei tule kysymykseen, eikä myöskään lisämuuraus. Yhtenä vaihtoehtona on SokkeliSakke valmislevy, joka on helppo laittaa ja siinä on pinnoitekin valmiina. Hinta vaan on tietenkin tuollaisessa levyssä aika kova, muistaakseni 38€ m2. Pystyisikö sen viimeisen pinnan tekemään jotenkin itse, esim. niin että jollain valmiilla levyllä (mineriitti?) tai joku sementtipohjainen levy pintaan ja siihen sitten pinnoitus itse?
Toinen asia mikä vielä askarruttaa on sokkelin ulkopuolen lopullinen pinta. Kanaverrko ja rappaus ei tule kysymykseen, eikä myöskään lisämuuraus. Yhtenä vaihtoehtona on SokkeliSakke valmislevy, joka on helppo laittaa ja siinä on pinnoitekin valmiina. Hinta vaan on tietenkin tuollaisessa levyssä aika kova, muistaakseni 38€ m2. Pystyisikö sen viimeisen pinnan tekemään jotenkin itse, esim. niin että jollain valmiilla levyllä (mineriitti?) tai joku sementtipohjainen levy pintaan ja siihen sitten pinnoitus itse?
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Sisäpuolen rakenteena turvallisempi olisi tietysti muurattu tiili lappeellaan ja ilmarako. Tuohon selluvillarakenteeseen en osaa ottaa kantaa, sisäpuolinen eristys kellarirakenteessa on aina jonkinmoinen riski, eikä näistä oikein käytännön tutkimuksia ole tehty.
Lisäksi rakenteen kosteustekninen toiminta tai toimimattomuus on yleensä monen tekijän summa.
Rappaus sokkelissa oikeilla aineilla on vaan poikaa, kyllä nuo levyrakenteet vaan tahtovat virityksiltä näyttää.
Lisäksi rakenteen kosteustekninen toiminta tai toimimattomuus on yleensä monen tekijän summa.
Rappaus sokkelissa oikeilla aineilla on vaan poikaa, kyllä nuo levyrakenteet vaan tahtovat virityksiltä näyttää.
Muistaakseni joku puukuitueristeen myyjä sanoi, että ei suosittelisi asentamaan puukuitueristeitä suoraan kiviaineksen päälle vaikka esim. betoni olisi kuinka kuivaa hyvänsä. Varsinkin rintamamiestaloissa kellarin kanssa pitäisi olla tarkka.
Kannattaa kysäistä ja varmistaa ennenkun eristää. Itsellä kellari urakka mahdollisesti edessä.
Kannattaa kysäistä ja varmistaa ennenkun eristää. Itsellä kellari urakka mahdollisesti edessä.
-
Harry
Kävipä mestarikin paikalla ja ei oikein lämmennyt tuolle puhallusvillalle...huoh, kyllä osaa olla vaikeaa. En tiedä onko tässä muuta vaihtoehtoa, kuin koolata se seinä ja jättää pelkkä ilmarako sinne. Tiiliseinä ja muut kovat pinnat ovat huonon akustiikan takia pois suljettuja.
Matille kiitokset e-maileista, on paljon luettavaa.
Matille kiitokset e-maileista, on paljon luettavaa.
Sinulla Harry taisi olla se kotiteatteriprojekti.Käsittääkseni hyvän akustiikan takia joutuu asentamaan akustiikkalevyjä olipa sisäseinä mitä materiaalia tahansa,ainakin jos ihan viimesen päälle tilat tehdään,meikäläiselle ei ole ihan niin justiisa
Vai olenkohan ihan kuutamolla asiasta! Mielenkiintoinen projekti!!
P.s Omaan kellariremonttiin tuli eilen Fuktisolit pihalle ja suht ehyenä!
Kiitos Matille nopeasta toimituksesta!
P.s Omaan kellariremonttiin tuli eilen Fuktisolit pihalle ja suht ehyenä!
Kiitos Matille nopeasta toimituksesta!
-
Harry
Joo, se on just se teatteriprojekti menossa siinä samalla, kuin myös salaoja ym. perusparannukset talon perustuksiin. Tuon akustiikan takia juuri sitä sisäpuolista villaa olis ollut niin hyvä laittaa, kun akustiikkalevyt on kuitenkin ääntä läpäisevää materiaalia. Tässä on vielä onneksi jokunen kuukausi aikaa miettiä, mitä sinne loppujen lopuksi seiniin tulee.Jukka68 kirjoitti:Sinulla Harry taisi olla se kotiteatteriprojekti.Käsittääkseni hyvän akustiikan takia joutuu asentamaan akustiikkalevyjä olipa sisäseinä mitä materiaalia tahansa,ainakin jos ihan viimesen päälle tilat tehdään,meikäläiselle ei ole ihan niin justiisaVai olenkohan ihan kuutamolla asiasta! Mielenkiintoinen projekti!!
P.s Omaan kellariremonttiin tuli eilen Fuktisolit pihalle ja suht ehyenä!
Kiitos Matille nopeasta toimituksesta!
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kyllä sisäpuolelle eristettä tai akustiikkalevyjä voi asentaa, jos seinärakenne on ulospäin kuivuva.
Nyrkkisääntönä voi pitää, että ulkopuolen eriste on lämmöneristyskyvyltään kaksi kertaa parempi, kuin sisäpuolinen eriste. Tällöin kastepiste rakenteessa muodostuu kellarin betoniseinän ulkopuolellelle ja seinärakenne pystyy kuivumaan.
Joten jos käytät ulkopuolella 100 mm Fuktisol levyä, voit sisäpuolella käyttää korkeintaan 50 mm kivivillaa.
Jukalle kiitos tilauksesta ja sitten vaan asentamaan.
Joskus tahtoo olla ongelmia Fuktisol levyjen kuljetusten kanssa, kun rahdin kuljettaja ei ymmärrä, että on kuljetettava varovasti, vaikka kirjoitan rahtikirjaan erityisesti maininnan asiasta.
Monet siirtokuormaukset matkalla tahtovat murentaa levyjen kulmia, pienet vauriot levyjen kulmissa eivät sinänsä haittaa rakenteen toimintaan.
Paketin hinnan mainitseminen kyllä rauhoittaa monta rekkamiestä ja paketteja ei paiskita, kuin Styrox paketteja.
Myös työmaalla levyjä kannattaa käsitellä varovasti ja suojata auringon paisteelta esim. pressulla, koska tummanruskea pinta lämpiää huomattavasti.
Viimeisen päälle asennettaessa, leikkuupinnat voi asentaa mahdollisuuksien mukaan alaspäin ja levyjen vajaakanttisuutta 75x100 voi hyödyntää, jolloin useinkaan tarvitse leikata lainkaan.
Suojalistan asennuksessa kannattaa olla huolellinen ja käyttää ainoastaan RST kiinnikkeitä, riittävän tiivillä jaolla (15 cm). Tiivistäminen listan ja seinän välissä vaatii myös tarkkuutta ja okeat aineet.
Fuktisol levyt on hyväksytty tyyppihyväksynnässä kestämään vähintään 50 vuotta, olen nähnyt Ruotsissa 20 vuotta vanhoja kellarinseiniä avettuna taloa laajennettaessa, eikä levyt ole menneet miksikään. Tästä voi päätellä että maanalla suojassa oleva Fuktisol levy ei vety ja kestää vuosikymmeniä.
Nyrkkisääntönä voi pitää, että ulkopuolen eriste on lämmöneristyskyvyltään kaksi kertaa parempi, kuin sisäpuolinen eriste. Tällöin kastepiste rakenteessa muodostuu kellarin betoniseinän ulkopuolellelle ja seinärakenne pystyy kuivumaan.
Joten jos käytät ulkopuolella 100 mm Fuktisol levyä, voit sisäpuolella käyttää korkeintaan 50 mm kivivillaa.
Jukalle kiitos tilauksesta ja sitten vaan asentamaan.
Joskus tahtoo olla ongelmia Fuktisol levyjen kuljetusten kanssa, kun rahdin kuljettaja ei ymmärrä, että on kuljetettava varovasti, vaikka kirjoitan rahtikirjaan erityisesti maininnan asiasta.
Monet siirtokuormaukset matkalla tahtovat murentaa levyjen kulmia, pienet vauriot levyjen kulmissa eivät sinänsä haittaa rakenteen toimintaan.
Paketin hinnan mainitseminen kyllä rauhoittaa monta rekkamiestä ja paketteja ei paiskita, kuin Styrox paketteja.
Myös työmaalla levyjä kannattaa käsitellä varovasti ja suojata auringon paisteelta esim. pressulla, koska tummanruskea pinta lämpiää huomattavasti.
Viimeisen päälle asennettaessa, leikkuupinnat voi asentaa mahdollisuuksien mukaan alaspäin ja levyjen vajaakanttisuutta 75x100 voi hyödyntää, jolloin useinkaan tarvitse leikata lainkaan.
Suojalistan asennuksessa kannattaa olla huolellinen ja käyttää ainoastaan RST kiinnikkeitä, riittävän tiivillä jaolla (15 cm). Tiivistäminen listan ja seinän välissä vaatii myös tarkkuutta ja okeat aineet.
Fuktisol levyt on hyväksytty tyyppihyväksynnässä kestämään vähintään 50 vuotta, olen nähnyt Ruotsissa 20 vuotta vanhoja kellarinseiniä avettuna taloa laajennettaessa, eikä levyt ole menneet miksikään. Tästä voi päätellä että maanalla suojassa oleva Fuktisol levy ei vety ja kestää vuosikymmeniä.
Laitoin vuosi sitten patolevyn+ styroksin ulkopuoliseen eristykseen tietämättä salaojittavista eristeistä.
Nyt aion laittaa sisäpuolelle ilmaraon ja harkkovuorauksen kosteisiin tiloihin. Suunnittelijan mielestä kosteat tilat on hyvä joka tapauksessa tehdä erilleen kantavasta seinästä suoraan lattialaatan päälle, jottei tule liikuntasaumoja lattian ja seinän väliin jos lattia hieman painuu.
Kuiviin tiloihin aion laittaa vain koolauksen ja paneloinnin sisäpuolelle, jolloin sielläkin on tuulettuva rakenne.
-justus-
Nyt aion laittaa sisäpuolelle ilmaraon ja harkkovuorauksen kosteisiin tiloihin. Suunnittelijan mielestä kosteat tilat on hyvä joka tapauksessa tehdä erilleen kantavasta seinästä suoraan lattialaatan päälle, jottei tule liikuntasaumoja lattian ja seinän väliin jos lattia hieman painuu.
Kuiviin tiloihin aion laittaa vain koolauksen ja paneloinnin sisäpuolelle, jolloin sielläkin on tuulettuva rakenne.
-justus-

