Kellaritilojen kosteudenhallinta

[JJ72]

Ostimme puoli vuotta sitten v. 58 rakennetun rintamamiestalon, ja kohta-
puoleen alkaisi olla ajankohtaista miettiä kellaritilojen (Sauna, autotalli ja
kodinhoitohuone) kosteudenhallintaa. Alunperin kesän aikana oli tarkoitus
tehdä salaojat, mutta rahatilanne ja aikataulut ei taida antaa myöden...

Kellaritilathan ovat ns. sisäänpäin kuivuvia ja ovat sellaisena toimineet
jo liki 50v, ajatuksena on laittaa lattialämmitys joka omalta osaltaan
varmasti tehostaa kuivumista, mutta pintamaateriaali mietityttää, mikä
olisi sellainen materiaali josta kosteus pääsisi läpi huoneilmaan josta se
poistetaan ilmanvaihdolla?

Kivi? Kaakeli? betonin päälle joku maali?

Kosteus-sulku hieman hirvittää kun ei ole (vielä) salaojia, kosteus saattaa
nousta kapillaarisesti kellarin kattoon asti jossa se pääsisi kastelemaan
40cm purukerroksen joka ei ole ollenkaan hyvä asia.

Mutu-jutut ei kiinnosta, mutta jos joku viitsisi kertoa perusteluineen
mitä kannattaisi tehdä. Huonekorkeus kellarissa on 240cm ja kellarin
lattioiden avaaminen on liian suuri urakka tähän hätään.

[Anak]

Tehokas ilmankuivain poistaa kosteutta hyvin, suosittelen. Muutamat viisaammat ovat suositelleet kaakelia lattiaan, saumojen välistä pääsee kosteutta haihtumaan.

-Antti

[Harry]

Kerro hieman lisää...

Onko mainitsemasi tila ollut ennen tätä kosteudenhallinta remonttia kylmää vai lämmintä tilaa?
Huonekorkeus on 240 cm, joten sitä on jossain vaiheessa luultavasti lisätty, milloin remontti on tehty?
Millainen ympäröivä maa?

[JJ72]

Meidän taloon muuttaessa tila oli jo lämmin, kellarissa on siis autotalli
jossa kaksi patteria, sauna/pukuhuone 1 patteri ja pannuhuone.
Nyt pannuhuone jaetaan katia; pannuhuoneeksi ja kodinhoitohuoneeksi,
jolloin kodinhoitohuoneessa ei ole lämmitystä.

Oletan että korkeutta ei ole koskaan lisätty.

Ympäröivä maa on savimaata ja tontin muokkaamisen yhteydessä
tänne kärrättyä sekavaa maata, maa uloittuu n. 2/3 osaa kellarin
korkeudesta lukuunottamatta autotallin ovia.

Rakenne on ulkoseinä - n. 5cm rako ja valettu/tiilistä kasattu sisäseinä.

[maanma]

Ostimme puoli vuotta sitten v. 58 rakennetun rintamamiestalon, ja kohta-
puoleen alkaisi olla ajankohtaista miettiä kellaritilojen (Sauna, autotalli ja
kodinhoitohuone) kosteudenhallintaa. Alunperin kesän aikana oli tarkoitus
tehdä salaojat, mutta rahatilanne ja aikataulut ei taida antaa myöden...

Kellaritilathan ovat ns. sisäänpäin kuivuvia ja ovat sellaisena toimineet
jo liki 50v, ajatuksena on laittaa lattialämmitys joka omalta osaltaan
varmasti tehostaa kuivumista, mutta pintamaateriaali mietityttää, mikä
olisi sellainen materiaali josta kosteus pääsisi läpi huoneilmaan josta se
poistetaan ilmanvaihdolla?

Kivi? Kaakeli? betonin päälle joku maali?

Tulet hukkaamaan paljon energiaa eristämättömän seinän takana ja lattian alla olevan maan ja veden lämmittämiseen lattialämmityksellä. Eikä seiniä voi eristää juuri puupaneelia kummemin.

Läpäiseviä kosteutta kestäviä materiaaleja ovat laatta (saumoista) ja hierretty betoni ilman maalia. Näistä tämä betoni on edustaa vanhaa varmasti eniten haihdutuspinta-alaa tuottavaa tekniikkaa.

Jotta kosteus lähtee myös kesällä tarvitaan korvausilma- ja poistoilmaventtiili(ratkaisu) lämmitettyihin tiloihin. Asennuskoossa ei kannata säästää. Painovoimaiseen 125mm iv kanavat , jota rajoitetaan venttileillä - mun mielestä.

[JJ72]

>Tulet hukkaamaan paljon energiaa eristämättömän seinän takana

Seinärakenne on sellainen jossa on ensin valettu ulkoseinäa ja sitten
n. 5cm ilmarako ja sen jälkeen sisältäpäin muurattu tiiliseinä, eli ilmarako
toimii jonkinlaisena eristeenä, eikä kellaritiloissa kylmä ole kovillakaan
pakkasilla.

>ja lattian alla olevan maan ja veden lämmittämiseen lattialämmityksellä.
>Eikä seiniä voi eristää juuri puupaneelia kummemin.
>Läpäiseviä kosteutta kestäviä materiaaleja ovat laatta (saumoista) ja
>hierretty betoni ilman maalia. Näistä tämä betoni on edustaa vanhaa
>varmasti eniten haihdutuspinta-alaa tuottavaa tekniikkaa.
>Jotta kosteus lähtee myös kesällä tarvitaan korvausilma- ja
>poistoilmaventtiili(ratkaisu) lämmitettyihin tiloihin. Asennuskoossa ei
>kannata säästää. Painovoimaiseen 125mm iv kanavat , jota rajoitetaan
>venttileillä - mun mielestä.

Tilanteet muuttuu ;-)

Kävin tänään reippain mielin hakemassa pannuhuoneen ja tulevan
kodinhoitohuoneen väliseinäharkot ja tarkotus oli vaan vähän tasotella
vanhaa lattiavalua, ennen väliseinäharkkojen muurausta, mutta toisin
kävi, kun lattiasta mentiinkin pistolapiolla läpi (paksuus vaihteli vajaan
2cm ja 5cm välillä), valun alla oli 5cm:stä 10cm hiekkaa ja vanhoja
tiilenkappaleita ja sen jälkeen pelkkää limasta savea!!!
Pienen kaivamisen jälkeen pintavesi nousi n. 10cm päähän vanhasta
lattianpinnasta... Ei ihme että kellarin lattialla oli hieman pintakosteutta ;-)

Eli nyt on suunitelmat muuttuneet kun lattiavalu oli noin surkea ja veden
pinta todella noin lähellä:

Suunitelma olisi seuraava:

Kaivetaan 30-50cm savea pois ja laitetaan
seuraavassa järjestyksessä tavaraa tilalle:

-Lattiapinnoite (kaakeli)

-Kosteussulku lattiasta miltei kattoon asti.

-n. 7cm Pintavalu raudoituksineen ja lattialämmityksineen

-Styrox levyt (lämmöneristys)

-Sepeliä/isorakeista soraa johon upotetaan salaojaputki joka
johdetaan tallin lattian alta ulos (roilo tallin lattiaan ja sieltä
seinän alta pihalle) kodinhoitohuoneen puolella savi muotoillaan
siten että se viettää kohti salaojaputkea.

Samalla vedetään salaojaputket saunan oven alle sekä rappusiin
johtavan tilan oven alle odottelemaan mahdollisesti tulevaa remonttia.

-Suodatinkangas (estää saven nousemisen sepeliin)

Tarvitseeko jommalle kummalle puolelle styroksia olla suodatinkangasta,
vai estääkö styroksi riittävästi lattiavalun valumisen sepeliin?

Vai pitäisikö jotain tehdä toisin? Ainakin maalaisjärjellä jateltuna tuon
järjestelyn luulisi kuivattavan koko talon alapuolista maata pikkuhiljaa,
kun salaojaputki tulee jokseenkin keskelle taloa. Kuoppia kaivaessa
oli selvästi havaittavissa että julkisivun lähellä olevaan kuoppaan vettä
tuli enemmän kuin esimerkiksi 2m keskemmällä taloa olevaan kuoppaan
(Julkisivupuolella maanpinta korkeammalla). Tallin puolella (takapihan
puolella) ei kosteudesta ole minkäänlaisia merkkejä vaikka lattioilla
on pahvilaatikoita.

[JJ]

Mitäs muuten tapahtuu kun maan kuivuu talon alta?
Olen kuullut kauhutarinoita joissa talo on salojitettu ympäriltä ja alta,
ja parin vuoden päästä talo on painunut tai notkahtanut.

[JJ72]

Mitäs muuten tapahtuu kun maan kuivuu talon alta?
Olen kuullut kauhutarinoita joissa talo on salojitettu ympäriltä ja alta,
ja parin vuoden päästä talo on painunut tai notkahtanut.

Tuokin on käynyt mielessä... Mutta mietitään sitä sitten jos ja kun
se on joskus ajankohtaista... Eikai yksi salaojaputki kellarikerroksen
poikki nyt sentään niin paljoa maata kuivuta Pois se kosteus on
jokatapauksessa saatava

[Harry]

Kosteussulku lattiasta miltei kattoon asti

Mitä tarkoitat tuolla kosteussululla?

Sepeli laatan alle on oikein ja styroxin korvasin itse omassa valussa 70mm solimatelevyllä, lämmöeristävyyskyky on kaksinkertainen, eikä levy vety, niin kuin styrox ajanmyötä tekee. Lattialämmityksen vuoksi kannattaisi laatta valaa vähintään 8cm paksuksi, mielellään 8-12cm.

En usko että oikotietä onneen on olemassa, joten ajattelemasi ratkaisu salaojaputkesta laatan alle ei mielestäni poista ongelmaa. Varmaan se kosteutta poistaa, mutta ei missään nimessä pidä perustuksia kuivana. Itselläni on salaojaremontti menossa ja hullulta tuntuu putkia laittaa rutikuivaan maahan, mutta mutta...kannattaa ottaa varman päälle.

Itse palkkasin rakennusmestarin työtä valvomaan. Kulut voi yrittää vähentää kotitalousvähennyksessä ja ainakin itsellä on turvallisempi olo. Tuo kivijalan lisälämpöeristys vaan vielä arveluttaa, kun sitä ei suunnitelmaan ole piirretty.

[JJ72]

>En usko että oikotietä onneen on olemassa, joten ajattelemasi ratkaisu
>salaojaputkesta laatan alle ei mielestäni poista ongelmaa. Varmaan se
>kosteutta poistaa, mutta ei missään nimessä pidä perustuksia kuivana.
>Itselläni on salaojaremontti menossa ja hullulta tuntuu putkia laittaa
>rutikuivaan maahan, mutta mutta...kannattaa ottaa varman päälle.

Juu, eihän se paras mahdollinen ole, mutta on sekin tyhjää parempi,
nyt kun ei ole aikaa alkaa kaivelemaan koko taloa ympäri... Toki se
tehdään kunhan keretään, ehkä ensi kesänä...

Nyt on kaivettu reilu 30cm entisestä lattiapinnasta, ja saven päällä
on nyt jo reilu lammikko...

Kosteussululla tarkoitan siveltävää vihreän sinistä mämmiä jota vedetään
kosteisiin tiloihin.

[Matti Alander]

Solimate levy on suulakepuristettua Solupolystyreeniä, joka ei ole vettymätöntä, se vain vettyy hitaammin.
Samalla lattiarakenteen alaspäin kuivuminen miltei tyrehtyy.
Jos uusi valettu betonilaatta on paksu, sen kuivuminen kestää huomattavan kauan.
Käytettäessä lattian alla hyvin tiiviitä eristeitä on sisäänpäin kuivumisen mahdollisuudesta huolehdittava, ettei ylimääräinen kosteus siirtyisi ulko- ja väliseiniin.
Näitä rakenteita voisivat olla: Tuulettuvat lattiarakenteet, tiililaatat, klinkkerit saumoistaan jne...
Ympäristöministeriö lattianrakennusohjeissa C2 kosteus, on muovikalvon käyttö lattiarakenteissa kielletty jo -98 vuonna.
Turvallisinta on rakentaa lattiat ulospäin kuivuviksi ja tällöin eristeiksi voitaisiin ajatella hyvin vesihöyryä läpäiseviä eristeita esim: Kivivilla, kevytsora ja salaojittavat Solupolystyreenieristeet, jotka lisäksi vielä ovat vettymättomiä, poiketen muista tavanomaisista Solupolystyreeni eristeistä.
Käytännössä lattiarakenteella ja kellarinseinän maanalapuolisen osan seinärakenteen toiminnalla ei ole eroja. Molemissa ulospäin kuivuva rakenne ulkopuolisella eristeellä, joka on vesihöyryä läpäisevä on toimivin vaihtoehto.
Pääsääntöisesti ylimääräinen kosteus pyrkii vesihöyryn osapaine-erojen tasaantumispyrkimyksen mukaisesti siirtymään lämpimästä kylmempää kohti.
Rahasta korjaajalla on ollut aina pula, mutta silti remontointi on kellareissa syytä aloittaa ulkopuolelta ja sisäpuoleltakin ensin viemäreistä ja vesijohdoista. Jotta vältytään uudisrakenteiden ennenaikaiselta tuholta ja mahdollisilta terveyshaitoilta, kellarin homehtuessa.
Ilmankuivaajat ovat tietysti jonkinmoinen apu, eivätkä ole kovin kalliitakaan, silti on järkeväpää hoitaa rakenteet ensin kuntoon.

[Jii]

Rapatessa roiskuu..

Täytyy muistaa kun omalla maalaisjärjellä taloa laittaa, että jollain lailla olisi normien sisällä pysyttävä. Kiinteistökaupassa kun myyjän vastuu on aika suuri, ja jos kiinteistöä on peruskorjattu vaatimusten vastaisesti on myyjä siitä vastuussa ja korjausvelvollinen (tämä maksaa). Ja vaikka ei taloa olisikaan myymässä lähivuosina tämä kannattaa muistaa. Toisaalta kun taloa "laajennetaan" alaspäin ja parhaimmassa tapauksessa mennään anturatasolle saakka olisi viisainta tehdä kunnon suunnitelmat ja hyväksyttää paperit viranomaisilla. Ei tällaisessa kokonaisuudessa tunnu nämä muutamat sataset mitään. Ja voi nukkua yönsä rauhassa.

Itse olen kaikkea viranomaisbyrokratiaa vastaan jo periaatteesta mutta silti suuret muutokset olisi hyvä hyväksyttää. Toiselta kantilta kun asiaa katsoo, kiinteistön arvo nuosee, kun asiat on viimeisen päälle laitettu (tarkoitan tällä nyt näitä paperiasioita).

Jos olen vastuuasiat oikein ymmärtänyt niin kuviteltu esimerkki. Seinään porattu läpivienti johdolle. Myyjä ei ole sitä asianmukaisesti hoitanut palo-osastoinnin kannalta. Ostaja teettää työn ulkopuolisella (sähkäri ja palomuuraus). Korjaus ja muut kulut myyjälle. Koko hoito maksaa kymmenkertaisesti alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Kiinteistön omistaja on vastuussa, että kiinteistön korjaukset menevat lainkirjan mukaan.