RMT:laisten kissat

Rintamamiestaloista ja muusta
Avatar
csinos
Jäsen
Jäsen
Viestit: 226
Liittynyt: Ke Marras 10, 2010 22:38
Paikkakunta: Ii
Kotisivu: http://rajalanremontti.blogspot.com/
Viesti:

Re: RMT:laisten kissat

Viesti Kirjoittaja csinos »

Meillä on kissa, aiemmin oli useampi mutta mutta...

Meidän eka kissa oli Liisa, puhtaanvalkoinen perusmaatiainen. Talvet oli sisällä, kesät ulkona. Sai pennut, joista yksi tyttö, Tiikeri, jäi meille. Tiikeri sai myös pennut, näistä kaksi urosta jäi meille. Ensin katosi toinen uroksista. Se ei koskaan ollut mikään sisäkissa taikka ihmisen perään. Enemmän sellainen omien teiden kulkija ja tehokas metsästäjä. Viime talvena Liisa lähti ulos pakkaseen enkä saanut sitä sisälle. Aamulla se löytyi kuolleen :( Viime keväänä sitten toinen poikakissa löytyi metsästä ulvovana ja murisevana. Sillä oli ruhjeita, jotka vaikuttivat enemmän ihmisen kuin eläimen tekemiltä ja eläinlääkärin tuomio oli, että kissan takapää oli halvaantunut ja se piti lopettaa. Nyt meillä on enää Tiikeri. Vaarallista tuo kissan irtipitäminen on vaikka ollaan ihan haja-asutusalueella eikä tässä edes mene vieressä tietä.
Avatar
jtbo
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10878
Liittynyt: Ti Maalis 04, 2008 22:32
Paikkakunta: Ulkona palveluista

Re: RMT:laisten kissat

Viesti Kirjoittaja jtbo »

csinos kirjoitti:Meillä on kissa, aiemmin oli useampi mutta mutta...

Meidän eka kissa oli Liisa, puhtaanvalkoinen perusmaatiainen. Talvet oli sisällä, kesät ulkona. Sai pennut, joista yksi tyttö, Tiikeri, jäi meille. Tiikeri sai myös pennut, näistä kaksi urosta jäi meille. Ensin katosi toinen uroksista. Se ei koskaan ollut mikään sisäkissa taikka ihmisen perään. Enemmän sellainen omien teiden kulkija ja tehokas metsästäjä. Viime talvena Liisa lähti ulos pakkaseen enkä saanut sitä sisälle. Aamulla se löytyi kuolleen :( Viime keväänä sitten toinen poikakissa löytyi metsästä ulvovana ja murisevana. Sillä oli ruhjeita, jotka vaikuttivat enemmän ihmisen kuin eläimen tekemiltä ja eläinlääkärin tuomio oli, että kissan takapää oli halvaantunut ja se piti lopettaa. Nyt meillä on enää Tiikeri. Vaarallista tuo kissan irtipitäminen on vaikka ollaan ihan haja-asutusalueella eikä tässä edes mene vieressä tietä.
Juu kokemusta on, onneksi oli kamerat josta löytyi sitten todennäköinen syy siihen miksi ensimmäinen kattini löytyi ojanpohjalta, yksi paikallinen latvalaho oli hiippaillut pihassa vaikka tietää ettei tänne ole sillä mitään asiaa, eikä edes asu lähimaillakaan, mutta jostain syystä piti sitten käydä viattomalle eläimelle tekemässä ilkeyttä, sekin oli jonkun hylkäämä, puoli vuotta siihen meni, että sen sai luottamaan, raukka oli mahdottoman laiha ja turkkikin kiilloton ja sitten aika nopeasti se muutti tänne majansa, turkkikin alkoi kiiltämään sekä muutenkin muuttui sellaiseksi kotikissaksi, välillä vaan tahtoi käydä pihalla tarkastamassa mitä näkyy ja eräs kerta oli sitten se viimeinen, eikä varmasti sekään katti ollut kellekkään pahaa tehnyt, eikä nurkkiin kuseskellut, ei joitain ihmisiä voi järjellä eikä logiikalla ymmärtää.

Vaikka se jostain saattaa julmalta tuntua, että kissa pidetään aina sisällä, niin on se sille todennäköisesti parempi vaihtoehto, elävätkin pisempään sisätiloissa.

Nuo kolme luomua joita ruokin ovat tosin nyt aika pitkästi luopuneet kulkemisesta, ilmeisesti riittävästi puuhamaailmaa, että tekemistä löytyy jo katetusta ulkotilastakin, kun vaan pikkuhiljaa alkaisivat kiinnostumaan sisätiloihin siirtymisestä, niin kaikki olisi hyvin.
ansi
Jäsen
Jäsen
Viestit: 210
Liittynyt: To Helmi 23, 2006 8:34
Paikkakunta: Nastola

Re: RMT:laisten kissat

Viesti Kirjoittaja ansi »

Lunttilan herra, kertoiko Pentin edellinen omistaja mitä sille oli eläinlääkärillä tehty? Otettiinko virtsanäyte, kuvattiinko rakko röntgenillä / ultralla (mieluiten molemmilla), otettiinko verikokeet josta näkyisi vähintäänkin munuaisten tilanne. Kaikki nämä ja vähintään veri- ja virtsakoe tulisi tehdä kun selvitellään pissaamisongelmia. Ja jos fyysistä syytä ei löydy, niin kuten aiemmin mainitsin on kissojen stressiperäisiin pissaamisongelmiinkin olemassa lääkitystä joskin senkin aloittaminen vaatii ensin nuo em. tutkimukset.

Monet eläinlääkärit, varsinkin maalaissellaiset, ei ole perehtyneitä kissojen vaivoihin ja niiden vaivojen hoitoon tai eivät vaan ole niistä kiinnostuneita. Eli jos joku koira/lehmä/hevos-lääkäri on vähän puristellut Penttiä sieltä täältä niin se ei todellakaan sulje pois sairauden mahdollisuutta. Minä en ainakaan laskisi sen varaan että joku on minulle sanonut kissan käyneen lääkärissä, vaan haluaisin käynnistä kirjalliset tiedot (saa kyllä hyvältä eläinlääkäreiltä ja hyvä kissanomistaja ne myös säilyttää) tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Ja jos tietoja ei ole, niin veisin kissan uudestaan eläinlääkäriin joka on oikeasti perehtynyt myös kissojen hoitamiseen.
Avatar
jtbo
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10878
Liittynyt: Ti Maalis 04, 2008 22:32
Paikkakunta: Ulkona palveluista

Re: RMT:laisten kissat

Viesti Kirjoittaja jtbo »

ansi kirjoitti:Lunttilan herra, kertoiko Pentin edellinen omistaja mitä sille oli eläinlääkärillä tehty? Otettiinko virtsanäyte, kuvattiinko rakko röntgenillä / ultralla (mieluiten molemmilla), otettiinko verikokeet josta näkyisi vähintäänkin munuaisten tilanne. Kaikki nämä ja vähintään veri- ja virtsakoe tulisi tehdä kun selvitellään pissaamisongelmia. Ja jos fyysistä syytä ei löydy, niin kuten aiemmin mainitsin on kissojen stressiperäisiin pissaamisongelmiinkin olemassa lääkitystä joskin senkin aloittaminen vaatii ensin nuo em. tutkimukset.

Monet eläinlääkärit, varsinkin maalaissellaiset, ei ole perehtyneitä kissojen vaivoihin ja niiden vaivojen hoitoon tai eivät vaan ole niistä kiinnostuneita. Eli jos joku koira/lehmä/hevos-lääkäri on vähän puristellut Penttiä sieltä täältä niin se ei todellakaan sulje pois sairauden mahdollisuutta. Minä en ainakaan laskisi sen varaan että joku on minulle sanonut kissan käyneen lääkärissä, vaan haluaisin käynnistä kirjalliset tiedot (saa kyllä hyvältä eläinlääkäreiltä ja hyvä kissanomistaja ne myös säilyttää) tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Ja jos tietoja ei ole, niin veisin kissan uudestaan eläinlääkäriin joka on oikeasti perehtynyt myös kissojen hoitamiseen.
Toi on muuten hullua kuinka eläinlääkärinä voi ilmeisesti hoitaa eläintä kuin eläintä sen olematta puoskarointia, vaikka omaavat suht erilaiset palikat ja vaivat, "jaa rouvalta puuttuu 6 vatsaa, siksihän sitä vatsavaivaa on" :shock:
Avatar
Othel
Jäsen
Jäsen
Viestit: 100
Liittynyt: La Helmi 21, 2009 21:37
Paikkakunta: Etelä-Karjala

Re: RMT:laisten kissat

Viesti Kirjoittaja Othel »

Palaan alkujuurille: vuosi sitten kyselin hiirikissojen perään. Toukokuussa tyttäreni toi meille navetassa syntyneet veljekset, maatiaispojat Cissen ja Albertin. Eläinsuojelussa oli omituisen heikko pentutilanne ja arveltiin navettakissan jälkeläisten geenien olevan vallan hyvät! Pojat on kotiutuneet ja kasvaneet, ovat saaneet rokotukset ja madotukset ja leikattu on. Seurustelevat meidän kanssa sisällä, nauttivat takkatulen loimusta, mutta viihtyvät ulkona ja ovatkin kasvattaneet upeat turkit! Varsinainen majapaikka pojilla on kylmällä kuistilla/rapukossa, niillä on siellä oikein netistä tilattu iglu makuupaikkana. Kun ei ole eläinten lämmittämää karjasuojaa, ollaan kovimmilla pakkasilla annettu poikein olla sisällä yön, siirtyminen takaisin ulos ei ole tuottanut ongelmaa. Siellä ovat pärjänneet, jonkun verran tuo "kupu" pidättää lämmintä makuupaikalla. Nyt talvella ruokatarjoilu on sisällä, ei ole raskittu lämmitettävää kuppia hankkia. Ja onhan nuo aika paljon sisällä meillä kaverina... - Milloinkahan olisi ensimmäinen päästäinen ollut kynnyksellä emäntää vastassa... Yllättävän varhain, muistelen. Sitten on tuotu hiirtä tupaan ja suolia on saanut siivota ovireiteiltä... Homma vaikuttaisi olevan hanskassa!

Kuistilla on rapunaluskomero, jonka lattiaan tehtiin laudanlevyinen reikä ja nyt pojat kulkee kylmän kuistin ja ulkoilman väliä miten tykkää. Alkuun jännättiin, tuleeko sieltä muita elukoita sisään, mutta ei ole näkynyt! Toinen pojista on kuulemma käynyt yhden naapurin pihassa, toinen ei tule houkuttelemallakaan. Cisse nimenomaan on varsinainen syliluuhari ja ottaa kaiken irti jokaisesta vieraastakin, mutta Albert häipyy komeroon ja palaa vasta vieraiden äänien häivyttyä. Emännän syli ja hellittely kyllä kelpaa... Isänt epäili alkuun, ettei siitä ole eläjäksi, mutta hyvin on tormakoitunut, onpahan vaan varovaisempi luonnoltaan.

Tunnustan vähän höpsähtäneeni, enkä enää voi kuvitella elämää ilman poikia! Osaisinkohan liittää tähän vielä kuvan...
Kesällä:
http://farm5.static.flickr.com/4023/468 ... c6cee2.jpg
Cissen joulu:
http://farm6.static.flickr.com/5283/529 ... 8335e5.jpg
Vasta paketista purettu iglu, Cisse touhussa, Albert turvallisesti etäämpänä:
http://farm5.static.flickr.com/4021/512 ... 9e3cb0.jpg
Tazzie
Jäsen
Jäsen
Viestit: 166
Liittynyt: Ke Elo 26, 2009 18:28
Paikkakunta: Nummela

Re: RMT:laisten kissat

Viesti Kirjoittaja Tazzie »

Tossa viime kesältä Leevi- vanhuksen eläkefotoo uudesta olotilastaan :mrgreen:
Juu, ja talo siis vanahempaa tuotantoo ku originaali Rmt:t ettei innostuta siitä sen enempiä..kuhan näillä palstoilla pällistelen.Cheers,

Kuva
Tazzie
Vastaa Viestiin