rak46 kirjoitti:Sen verran joutuu tänään käydä ostamassa 63´c asteessa aukeava termostaatti, kun tuossa on 73´c nyt ja tulee kuitenkin melko lämmin sisälle jos sinne asti venyttää lämmittämisen, mutta kokeilemalla tässä opitaan
Tuo varmaan hieman muuttuu jos rakennat sille eristetyt tai varaavan kuoren.
Mites kytkeminen sujui, teit ilmeisesti ainakin osan töistä itse? Putkimiesten keskuudessa moinen vehje herättänee kummastusta vielä.
rak46 kirjoitti:Sen verran joutuu tänään käydä ostamassa 63´c asteessa aukeava termostaatti, kun tuossa on 73´c nyt ja tulee kuitenkin melko lämmin sisälle jos sinne asti venyttää lämmittämisen, mutta kokeilemalla tässä opitaan
Tuo varmaan hieman muuttuu jos rakennat sille eristetyt tai varaavan kuoren.
Mites kytkeminen sujui, teit ilmeisesti ainakin osan töistä itse? Putkimiesten keskuudessa moinen vehje herättänee kummastusta vielä.
Itseasiassa tein kaiken itse (sähkömies tietenkin kytki pumpun ) Ihan selkeä oli putkien ym... asentaminen.
Toinen vuorokausi meni päivä 31 ja yö 35 kw/h, on vähän toiminta hakusessa, etenkin mihin lämpöihin säätää nyt ilppiä ja vilppiä, mutta säätelemällä oppii
Ves_ku kirjoitti:Mitäs tommoselle sydämmelle tulee hintaa? Kenen valmistama ja mikä malli?
nimim. mulle kanssa.
Se on Tulituotteen thermocamino 650, piippu tuli härmä airilta 6m pitkä täysin eristetty ylös asti, jos joskus innostuu vintin tehdä asuintilaksi niin ei tarvitse jälkeenpäin tehdä sille mitään Piippu oli täydellinen osatoimitus, koko hela hoito maksoi rapiat päälle 4ke sisälsi myös pumpun ja ohjain yksikön.
Kiinnostaisi tietää mihin huoneeseen asensit uuden vesikiertotakkasi ja miten hoidat puut polttopaikalle. Edelleen kuinka usein lämmität takkaa nykyisen varaajasi puitteissa, esimerkkinä nykyinen kylmä talvi. Lämmitys lienee suhteessa puukattilaan, mutta voinet tehdä homman nyt asuintiloissa ja nauttia takkatulen loisteesta. Kysymys liittyy lähinnä varaajan kokoon, eli mitä kokemusta.
eskoensio kirjoitti:Kiinnostaisi tietää mihin huoneeseen asensit uuden vesikiertotakkasi ja miten hoidat puut polttopaikalle. Edelleen kuinka usein lämmität takkaa nykyisen varaajasi puitteissa, esimerkkinä nykyinen kylmä talvi. Lämmitys lienee suhteessa puukattilaan, mutta voinet tehdä homman nyt asuintiloissa ja nauttia takkatulen loisteesta. Kysymys liittyy lähinnä varaajan kokoon, eli mitä kokemusta.
Tällä hetkellä kun ilmat on mitä on, niin sytytän pesällisen kun lähden aamulla töihin klo 5 ja illalla kun tulen kotiin n.klo 17.00 niin toisen pesällisen, tänään olisi tosin pitänyt ehkä poltella maltillisemmin, illalla kun tahtoi mennä liian lämpöiseksi, ei ole vielä ollut kovempia yhtä jaksoisia pakkasia, että pystyisi sanomaan mikä on lämmitystarve sitten. Tänään kun laitoin tulen niin vilpin mittari näytti varaajan lämmöksi (anturi varaajan alaosassa) +29´c ja pesällisen kun olin poltanut (6 isohkoa klapia koivu/mäntyä ja muutama laudan pätkän) niin nosti varaajan lämmön +54´c (pattereiden lämpötila 70´c) ja kämpässä oli +26 lähtötilanteessa +22 Tein karkean pohjakuvan alakerrasta, ilppi vielä sopivasti jakaa lämpöä minkä takka ulospäin antaa. Puut joutuu liiteristä kantaa, mutta en pidä pahana ainakaan tämän hetkistä polttomäärää ajatellen. Olen myös miettinyt jos kokeilisi kovalla pakkasella hiiltä tai antrasiitti, vedon saa säädettyä niin että uskon palavan ihan hyvin. Tosin puuta kun saa ilmaiseksi sen minkä jaksaa tuoda kotiin.
Olen kehittänyt ja saanut viime kesänä 2010 hyödyllisyyssuojan lämpöä veteen varaavalle puu-uunille. Siinä varaavana aineena ei ole tiili tai kivi vaan vesi. Palopesä on integroitu uunin sisälle. Uunissa poltetaan puuklapeja tai brikettejä. Prototyypissä on vettä 600 litraa. Erillistä varaajasäiliötä ei tarvita. Vesitilassa on lämpimän veden lämmityskierukka. Uunin vettä voidaan kierrättää pattereissa tai lattialämmityksessä. Uuni on lämpöeristetty joten se voidaan aina lämmittää 90 asteeseen. Lämpöeristettä muuttamalla lämmitystehoa voidaan säätää ja pitää huoneen lämpötila vakiona. Uunin "ominaislämpö" on n. 8 KWh/10 astetta, eli jos vettä lämmitetään 60 astetta saadaan uuniin 48 KWh lämpöä. Vuorokauden ajan voidaan lämmittää jatkuvasti 2 KW teholla. Olen tutkinut ja miettinyt asiaa tarkasti. Kerron mielelläni lisää. Teollinen valmistus on alkamassa.
Erityisesti "rak46" takantekijältä kysyisin teknillisessä mielessä, että laitoitko takkasydämen ympärille, vaiko johonkin muuhun väliin, mitään eristeitä ja vuorasitko takkasydämmen kokonaan "vain" tiilellä. Kertomasi mukaan takkahuoneen lämpötila nousi kohtuukorkealle yhdellä pesällisellä, eli lämpöä tulee reilusti myös suoraan sisätiloihin.
Mainitsit myös "vilp" kirjainyhdistelmän niin onko Sinulla käytössä myös vesilmalämpöpumppu ja millä kokemuksilla päädyit myös vesikiertoiseen puutakkaan ?
Oman arvioni mukaan takkasydän ja varaaja muodostavat kokonaisuuden jotka varaavat lämpöä vesitilavuuden suhteessa ja luovuttavat sitä sitten vähitellen huoneistoon patteriverkoston ja takan kautta. Kokonaistilavuutta kasvattamalla tietystä lämmitysvälit pitenevät. Kytketkö vilp:n kokonaan pois käytöstä vai onko se jotenkin varalla pakkasaikaan.
"Oppes" puolestaan on rakentanut "tulipesän varaajan sisälle" joka sellaisenaan ehkä asettaa lisävaatimuksia tekotavan ja EU tyyppinormitusten suhteen, mutta mielenkiintoinen paketti kuitenkin.
Näistä molemmista olisi hyvä saada käytännön kokemuksia keskustelun seuraajille, sillä nyt ideoita tarvitaan.
Vertailupohjana molemmille edellä mainituille voisi olla myös vesikiertoinen pellettitakka, joka lataa erillistä varaajaa täysautomaattisena laittena.
Kyllä tulipesän integroiminen vesisäiliön sisälle asettaa vähän vaatimuksia. Ei rakenne kuitenkaan ole sen kummempi kuin puilla lämmitettävä vesikattilakaan. Vettä on vain vähän enemmän. Vesisäiliö ei ole paineastia vaan yläosasta on avoin putki ulkoilmaan tai vaihtoehtoisesti viemäriverkostoon. Ylipainetta siellä ei koskaan ole. Vesikierto pattereissa on täysin mahdollista toteuttaa ilman esipainetta myös ylempään kerrokseen.
Lämmityksen aikana vettä kierrätetään säiliön alaosasta yläosaan jolloin uuni on tasalämpöinen joka puoleltaan. Aina voidaan käyttää suurinta tehokkainta palotehoa lämmityksen alusta loppuun. Hyötysuhde on hyvä koska palokaasut saadaan aina jäähtymään lähelle 100 astetta.
Edellä olleista kirjoituksista voidaan vetää se johtopäätös että nyt mainostettu nopea lämmön luovutus on uunin huono puoli. Se estää tehokkaan lämmön varastoimisen kun huoneessa on jo tukalan kuuma. Tässä uunissa ei ole lasiluukkua vaan kolminkertainen umpiluukku. Kaikki muut osat ovat veden eristämät.
Prototyypillä lämmitän nyt kolmatta talvea. Talo on 1954 valmistunut rintamamiestalo. Lämmitämme koko asuinkerroksen + käyttöveden. Yläkertaa ei. Öljykeskuslämmitys on varalla. Viime talvena aloitin tammikuun 14 ja jatkoin toukokuulle saakka. Punnitsin jokaisen sisälle tuomani puuerän ja puuta kului 1200 kg. Alle -20 asteen lämpötiloissa alkoi olla tarvetta lämmittää kaksi kertaa vuorokaudessa. Siihen saakka yksi kerta riittää helposti. Lämmitin veden 80 - 85 asteeseen. Vielä olisi varaa nostaa se ainakin 95 asteeseen. Kiehumaan vesi ei helposti ala. Kun puiden lisääminen lopetetaan, veden lämpötila nousee n. 3 astetta.
eskoensio kirjoitti:Erityisesti "rak46" takantekijältä kysyisin teknillisessä mielessä, että laitoitko takkasydämen ympärille, vaiko johonkin muuhun väliin, mitään eristeitä ja vuorasitko takkasydämmen kokonaan "vain" tiilellä. Kertomasi mukaan takkahuoneen lämpötila nousi kohtuukorkealle yhdellä pesällisellä, eli lämpöä tulee reilusti myös suoraan sisätiloihin.
Mainitsit myös "vilp" kirjainyhdistelmän niin onko Sinulla käytössä myös vesilmalämpöpumppu ja millä kokemuksilla päädyit myös vesikiertoiseen puutakkaan ?
Oman arvioni mukaan takkasydän ja varaaja muodostavat kokonaisuuden jotka varaavat lämpöä vesitilavuuden suhteessa ja luovuttavat sitä sitten vähitellen huoneistoon patteriverkoston ja takan kautta. Kokonaistilavuutta kasvattamalla tietystä lämmitysvälit pitenevät. Kytketkö vilp:n kokonaan pois käytöstä vai onko se jotenkin varalla pakkasaikaan.
"Oppes" puolestaan on rakentanut "tulipesän varaajan sisälle" joka sellaisenaan ehkä asettaa lisävaatimuksia tekotavan ja EU tyyppinormitusten suhteen, mutta mielenkiintoinen paketti kuitenkin.
Näistä molemmista olisi hyvä saada käytännön kokemuksia keskustelun seuraajille, sillä nyt ideoita tarvitaan.
Vertailupohjana molemmille edellä mainituille voisi olla myös vesikiertoinen pellettitakka, joka lataa erillistä varaajaa täysautomaattisena laittena.
Kuori on muurattu reilusti irti itse sydämestä, tähän näin parikin syytä: 1. takka ei käytännössä lämpiä kuoresta yli 70´c asteeseen, koska ulkokuori on vesivaippaa, joten sitä joutuisi lämmittämään todella kauan, että saisi varaavaa massaa lämpimäksi, talo ja järjestelmä olisi siinä vaiheessa jo tuskastuttavan kuuma, jos jostain isomman varaajasäiliön keksin järkevästi niin sitten voi miettiä olisiko järkeä muuttaa kuori toisenlaiseksi. 2. Kuoren sisälle kertyvä lämpö pääsee takan päältä huonetilaan, samalla takka toimii valtavana patterina pitkän aikaa, kun tulta ei enään polteta ja ilppi hoitaa lämmön siirtoa huoneilmassa. Vilppi on tosiaan myös ja se on asetettu 33´c asteeseen hiljentää talon jäähtymistä sikäli ei ole takkaa kukaan lämmittämässä ja sitten kun pysytään + puolella niin hoidetaan jatkuvampaa lämmitystä sillä, tosin ei ole paljon nyt ehtinyt käymään. Isompi käytötarkoitus tulee olemaan kesällä vilpillä käyttoveden esilämmitys, hyötysuhde paranee, eikä tartte ajaa varaajaan suoraan kylmää vettä verkosta ja lämmittää sitä sitten vastuksilla. Nyt mennään näillä ehkä pari vuotta ja sitten mietitään jos varaajaan kytketään keräimet, kun paikatkin on jo valmiina.
Varsin mielenkiintoista luettavaa molemmissa malleissa. Tuossa kuitenkin jo kerroit tuon mahdollisen eristämisen tarpeen kun lämpöä tulee tupaan joskus liiankin kanssa. Varaajissa kun tuo eristäminen pyritään tekemmään mahdollisimman hyvin jotta lämpö kestäisi mahdollisimman pitkään. Samaa tarkoittanee myös itse takkasydän vesikierrolla jonka pitäisi pitää lämmöt sisällään, eikä lämmittää liikaa sisätiloja.
Tiedän parikin kohdetta jossa käyttäjä on kyllästynyt jatkuvaan puunkantoon sisätiloihin päivittäin ja purkaneet pois noita takkasydämiä liikaa käyttäjää sitovina. Uskoisin, että monia keskustelijoita kiinnostaa käyttäjäkokemukset tällä lämmitysmuodolla, eli kertokaa jatkossakin lisää.
eskoensio kirjoitti:Kiinnostaisi tietää mihin huoneeseen asensit uuden vesikiertotakkasi ja miten hoidat puut polttopaikalle. Edelleen kuinka usein lämmität takkaa nykyisen varaajasi puitteissa, esimerkkinä nykyinen kylmä talvi. Lämmitys lienee suhteessa puukattilaan, mutta voinet tehdä homman nyt asuintiloissa ja nauttia takkatulen loisteesta. Kysymys liittyy lähinnä varaajan kokoon, eli mitä kokemusta.
Tiedän muutamia joilla on täysin puulla toimiva lämmitys, tietenkin hyvä syy käydä pannuhuoneessa tupakalla tahi ka....la, mutta omasta mielestä on mukavampi heittää pari klapia takkaan kuin pukea päälle ja juosta pannuhuoneeseen lisäämään, joutuuhan ne sisälle ietenkin ensin kantaa.
) Ihan selkeä oli putkien ym... asentaminen.
