Kellarin asuintilaksi muuttaminen - anturan alle piikkaamine
Kellarin asuintilaksi muuttaminen - anturan alle piikkaamine
Vähän aikaa sitten ostettiin 1890/1940 rakennettu vanha talo. Nyt tässä pähkäillään, rakennetaanko laajennus n.20 neliötä vai laitetaanko kellari kuntoon. Lisätilan tarve on toiselle kylpyhuoneelle, kodinhoitohuoneelle ja vaatehuoneelle. Kellarissa olisi tilaa n. 40 neliötä.
Kellarin seinät ovat betonivalua ja kuvista näkyy, että lattiavalu on 80 mm. Anturasta ei ole hajuakaan, todennäköisesti se siellä on, mutta on toki mahdollista, että talon 1940-luvulla tehty laajennus on perustettu ilman anturaa.
Kellarin huonekorkeus on tällä hetkellä 1850 mm eli lisäkorkeutta tarvittaisiin aika paljon, vähintään niin, että lopulliseksi huonekorkeudeksi tulisi 2100mm. Eli vähintään noin 60 cm, ellei enemmänkin pitäisi piikata ja kaivaa auki.
Eli onko kukaan mennyt anturan alle ja miten anturan tukeminen on tehty? Tuleeko kalliiksi ja onko hankalaa? Ja onko miten järkevää?
Pitäsi hiljalleen päättää, revitäänkö kellari auki vai tehdäänkö laajennus, alkaa vaateröykkiöt makuuhuoneessa rasittamaan...
Kellarin seinät ovat betonivalua ja kuvista näkyy, että lattiavalu on 80 mm. Anturasta ei ole hajuakaan, todennäköisesti se siellä on, mutta on toki mahdollista, että talon 1940-luvulla tehty laajennus on perustettu ilman anturaa.
Kellarin huonekorkeus on tällä hetkellä 1850 mm eli lisäkorkeutta tarvittaisiin aika paljon, vähintään niin, että lopulliseksi huonekorkeudeksi tulisi 2100mm. Eli vähintään noin 60 cm, ellei enemmänkin pitäisi piikata ja kaivaa auki.
Eli onko kukaan mennyt anturan alle ja miten anturan tukeminen on tehty? Tuleeko kalliiksi ja onko hankalaa? Ja onko miten järkevää?
Pitäsi hiljalleen päättää, revitäänkö kellari auki vai tehdäänkö laajennus, alkaa vaateröykkiöt makuuhuoneessa rasittamaan...
Henk. koht. mielipide on laajennus. Helpommalla parempaa.
Sokkelin jatkaminen alaspäin on toki mahdollista, ja täälläkin pyöri joskus jäsen Harry joka tuon oli suorittanut. Harrylta löytyy kotisivut osoitteesta:
http://koti.mbnet.fi/harry-kt/teatteri/
Tuolta voi tiirailla miten homma menee.
Kellaria ei kuitenkaan oikein koskaan saa yhtä hyväksi rakenteelta kuin laajennusosan. Lisäksi jääpähän kellari varastoksi.
Tuossa aikaisempaa juttua asiasta:
http://www.rintamamiestalo.net/Keskuste ... php?t=1485
Sokkelin jatkaminen alaspäin on toki mahdollista, ja täälläkin pyöri joskus jäsen Harry joka tuon oli suorittanut. Harrylta löytyy kotisivut osoitteesta:
http://koti.mbnet.fi/harry-kt/teatteri/
Tuolta voi tiirailla miten homma menee.
Kellaria ei kuitenkaan oikein koskaan saa yhtä hyväksi rakenteelta kuin laajennusosan. Lisäksi jääpähän kellari varastoksi.
Tuossa aikaisempaa juttua asiasta:
http://www.rintamamiestalo.net/Keskuste ... php?t=1485
Kiitoksia, mielenkiintoiset nuo Harryn sivut.
Itsekkin kallistuisin laajennuksen kannalle, suunnitelmat ovat jo olemassa ja naapurien suostumukset paperilla, vastaavakin olemassa. Mutta, mutta.
Tietysti kaveri, joka olisi laajennuksen talvella rakentanut, on niin kiireinen työn kanssa ettei kerkeä meille rakentelmaan.
Eli joutuisin ottamaan täysin ulkopuolisen rakentajan ja kaveri arvioi, että kustannukset nousevat tällöin n. 10 000 euroa eli kokonaan sisutukset mukaanlukien laajennuksen hinnaksi tulisi n.30 000 euroa. Ja jos toisaalta odotan, että kaveri pääsee taloa rakentamaan, siirtyy laajennusprojekti vuodella.
Kellaritila houkuttaisi siis, siellä pystyisi aika paljon itse tekemään. Säilytystilaa emme tarvitse, pihapiirissä on hevostalli ja aitta, joissa on säilytystilaa satoja neliöitä. Täytyypä tässä pähkäillä, piikkaukseen olisi jo mies tiedossa ja halvalla. Jos kenelläkään on mitään lisäkokemuksia tai tietoa, niin mielelläni niitä lukisin.
Itsekkin kallistuisin laajennuksen kannalle, suunnitelmat ovat jo olemassa ja naapurien suostumukset paperilla, vastaavakin olemassa. Mutta, mutta.
Tietysti kaveri, joka olisi laajennuksen talvella rakentanut, on niin kiireinen työn kanssa ettei kerkeä meille rakentelmaan.
Eli joutuisin ottamaan täysin ulkopuolisen rakentajan ja kaveri arvioi, että kustannukset nousevat tällöin n. 10 000 euroa eli kokonaan sisutukset mukaanlukien laajennuksen hinnaksi tulisi n.30 000 euroa. Ja jos toisaalta odotan, että kaveri pääsee taloa rakentamaan, siirtyy laajennusprojekti vuodella.
Kellaritila houkuttaisi siis, siellä pystyisi aika paljon itse tekemään. Säilytystilaa emme tarvitse, pihapiirissä on hevostalli ja aitta, joissa on säilytystilaa satoja neliöitä. Täytyypä tässä pähkäillä, piikkaukseen olisi jo mies tiedossa ja halvalla. Jos kenelläkään on mitään lisäkokemuksia tai tietoa, niin mielelläni niitä lukisin.
Itse teen juuri nyt kellarissa saunaremppaa. Jos vaan olisi rakennusoikeutta olisin tehnyt lisäsiiven. Tosin kellarissa oli jo sauna ja pesuhuone.
Itse piikkasin ja hoidin betonit pois, eristin, putkari veti putket, itse raudotin ja laitoin lattialämmityskaapelin, pumppuauto toi betonit, lattiamies teki valun. Tähän mennessä on rahaa mennyt noin 2000e kaikkineen.
Loppusummaksi olen laskenut noin 8000-10000e jolloin laatoitus ja kosteuseristys on teetettynä. Tuohon tosin kuuluu jo kalusteet jne.
Meillä tosin ei jatkettu sokkelia alaspäin.
Tiedätkö kuinka pitkälle alas talon sokkeli jatkuu?
Onko salaojat?
Mitenkäs talon ulkopuoli?
Eristys?
Jne. jne. jen...
Tuo remppa on kyllä aika iso, joten edelleen suosittelen lisäsiipeä.
Hintaa tulee kellarillekin nopsaa melkein saman verran, ja se ei varmastikkaan ole yhtä hyvä. Ilmanvaihto on mietittävä, eli koneellinen poisto pitää melkein olla, varsinkin jos ei ole puukiuasta.
Onkos kuvaa talosta?
Itse piikkasin ja hoidin betonit pois, eristin, putkari veti putket, itse raudotin ja laitoin lattialämmityskaapelin, pumppuauto toi betonit, lattiamies teki valun. Tähän mennessä on rahaa mennyt noin 2000e kaikkineen.
Loppusummaksi olen laskenut noin 8000-10000e jolloin laatoitus ja kosteuseristys on teetettynä. Tuohon tosin kuuluu jo kalusteet jne.
Meillä tosin ei jatkettu sokkelia alaspäin.
Tiedätkö kuinka pitkälle alas talon sokkeli jatkuu?
Onko salaojat?
Mitenkäs talon ulkopuoli?
Eristys?
Jne. jne. jen...
Tuo remppa on kyllä aika iso, joten edelleen suosittelen lisäsiipeä.
Hintaa tulee kellarillekin nopsaa melkein saman verran, ja se ei varmastikkaan ole yhtä hyvä. Ilmanvaihto on mietittävä, eli koneellinen poisto pitää melkein olla, varsinkin jos ei ole puukiuasta.
Onkos kuvaa talosta?
-
Vahiksen mamma
- Jäsen

- Viestit: 142
- Liittynyt: Ke Syys 13, 2006 8:20
Mekin pohdiskelemme asian tiimoilta. Saamme huomenna avaimet vm. -49 rintsikkaamme...
..ja tulen sitten jatkamaan pohdintojamme, jahka niistä on mitään iloa taikka apua
..ja tulen sitten jatkamaan pohdintojamme, jahka niistä on mitään iloa taikka apua
Viimeksi muokannut Vahiksen mamma, Ti Syys 19, 2006 20:36. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Markku&Rintsikka
- Jäsen

- Viestit: 584
- Liittynyt: Ma Heinä 17, 2006 23:01
- Paikkakunta: Nummi-Pusula
Olen tänään mennyt kellarin lattiasta läpi. Päällimmäisenä 3cm valu, sen alla noin 6cm valu. Hyvin meni läpi pelkällä rautakangella. Onneksi ei raudoitettu. Seuraavaksi hiekkaa jossa kiviä ja tiilenpalasia Sitten alkaa savimaa. Saa nähdä kuinka syvälle sokkeli menee. Tarkoitus jatkaa sokkelia alaspäin niin paljon että valujen jälkeen sisäkorkeus olisi noin 2,2m.
Markku
Markku
- pohjanmaalle.net
- Jäsen

- Viestit: 55
- Liittynyt: To Loka 05, 2006 23:01
Lisäsiipi -ehdottomasti-
Teimme taloomme kellariin saunan, wc:n ja kylpyhuoneen. Maksoi noin 10 000 euroa koko hoito, sis. kalusteet. Mutta, mutta, ihan oikeesti on ollut kauhea homma. Työtunteja on mennyt äärettömän paljon. Jos niille laskee hintaa niin tulee pienen omakotitalon verran maksamaan.
1. Vanhat rakenteet pois
2. Betonilattiat hajalle--> kottareilla sonta pois, huh, huh!
3. Sokkelia jatkaa --> hidasta kuin mikä! (uskalsi pienen pätkän tehdä kerrallansa, ettei koko mökki hajoa.
4. Uutta hiekkaa, lecasoraa, putkia, styroksia, jne, jne, sisälle
5. Valutyöt sisällä, tietenkin piti itse myllätä!
Siinä mielestäni pahimmat työvaiheet, onneksi oli porukkaa tekemässä.
Eikä kaiken päätteeksi aiota saunoa kuin syksyllä ja talvella, kun on vain painovoimainen ilmanvaihto, ettei homehdu! Onneksi on myös ulkosauna... (näsäviisaat ehdottelee huippuimureita ja ilmanvaihtokoneita, mutta ei kiitos!)
Paljon helpommalla pääsee kun rakentaa uuden siiven. Lisäksi rakenteellisesti turvallisempi.
1. Vanhat rakenteet pois
2. Betonilattiat hajalle--> kottareilla sonta pois, huh, huh!
3. Sokkelia jatkaa --> hidasta kuin mikä! (uskalsi pienen pätkän tehdä kerrallansa, ettei koko mökki hajoa.
4. Uutta hiekkaa, lecasoraa, putkia, styroksia, jne, jne, sisälle
5. Valutyöt sisällä, tietenkin piti itse myllätä!
Siinä mielestäni pahimmat työvaiheet, onneksi oli porukkaa tekemässä.
Eikä kaiken päätteeksi aiota saunoa kuin syksyllä ja talvella, kun on vain painovoimainen ilmanvaihto, ettei homehdu! Onneksi on myös ulkosauna... (näsäviisaat ehdottelee huippuimureita ja ilmanvaihtokoneita, mutta ei kiitos!)
Paljon helpommalla pääsee kun rakentaa uuden siiven. Lisäksi rakenteellisesti turvallisempi.
- pohjanmaalle.net
- Jäsen

- Viestit: 55
- Liittynyt: To Loka 05, 2006 23:01
Lisäsiipi -ehdottomasti-
Teimme taloomme kellariin saunan, wc:n ja kylpyhuoneen. Maksoi noin 10 000 euroa koko hoito, sis. kalusteet. Mutta, mutta, ihan oikeesti on ollut kauhea homma. Työtunteja on mennyt äärettömän paljon. Jos niille laskee hintaa niin tulee pienen omakotitalon verran maksamaan.
1. Vanhat rakenteet pois
2. Betonilattiat hajalle--> kottareilla sonta pois, huh, huh!
3. Sokkelia jatkaa --> hidasta kuin mikä! (uskalsi pienen pätkän tehdä kerrallansa, ettei koko mökki hajoa.
4. Uutta hiekkaa, lecasoraa, putkia, styroksia, jne, jne, sisälle
5. Valutyöt sisällä, tietenkin piti itse myllätä!
Siinä mielestäni pahimmat työvaiheet, onneksi oli porukkaa tekemässä.
Eikä kaiken päätteeksi aiota saunoa kuin syksyllä ja talvella, kun on vain painovoimainen ilmanvaihto, ettei homehdu! Onneksi on myös ulkosauna... (näsäviisaat ehdottelee huippuimureita ja ilmanvaihtokoneita, mutta ei kiitos!)
Paljon helpommalla pääsee kun rakentaa uuden siiven. Lisäksi rakenteellisesti turvallisempi.
1. Vanhat rakenteet pois
2. Betonilattiat hajalle--> kottareilla sonta pois, huh, huh!
3. Sokkelia jatkaa --> hidasta kuin mikä! (uskalsi pienen pätkän tehdä kerrallansa, ettei koko mökki hajoa.
4. Uutta hiekkaa, lecasoraa, putkia, styroksia, jne, jne, sisälle
5. Valutyöt sisällä, tietenkin piti itse myllätä!
Siinä mielestäni pahimmat työvaiheet, onneksi oli porukkaa tekemässä.
Eikä kaiken päätteeksi aiota saunoa kuin syksyllä ja talvella, kun on vain painovoimainen ilmanvaihto, ettei homehdu! Onneksi on myös ulkosauna... (näsäviisaat ehdottelee huippuimureita ja ilmanvaihtokoneita, mutta ei kiitos!)
Paljon helpommalla pääsee kun rakentaa uuden siiven. Lisäksi rakenteellisesti turvallisempi.
Meillä on projekti kanssa menossa kellarin tiimoilta havaitun viemärivuodon vuoksi, ja me päätimme syvennellä perustuksia. Tässä vaihtoehdossa on syytä aina ottaa huomioon muutama seikka ennenkuin päätyy tähän vaihtoehtoon:
1) maapohja perustusten alla
On syytä selvittää, millaista maata perustusten alla lepää. Tämä määrittää paljolti, paljonko auki voi kaivaa kerralla, ja onko vaihtoehto ylipäätään mahdollista toteuttaa. Meillä materiaali oli konsolidoitunutta tiukkaan pakkautunutta silttimoreenia, joka kovuudeltaan oli sitä luokkaa, että kaivuutyöt jouduttiin tekemään hakulla, ruuvimeisseleillä yms. pikkukaluilla, lapiolla ei alkuun tehnyt mitään ja maa vain 'nauroi' lapiolle. Lisäksi vastaan tuli yllättäen pätkä kalliota, joka jouduttiin etanadynamiitilla louhimaan salaojitusten onnistumisen vuoksi pois. Eli nämä asiat selville ennenkun etenee päätöksissään. Mikäli päätyy syventämiseen, vaihtoehtoja löytyy muutama. Museoviraston korjauskortistossa on kuvattu menetelmä, jossa perustuksia syvennetään ( http://www.nba.fi/fi/korjauskortit ,täältä kortti "24. Pientalon perustusten korjaus ") Meillä tehtiin operaatio näillä ohjeilla soveltaen. Kuva puhukoon puolestaan -> http://tkfiles.storage.msn.com/x1prBCtp ... XzCp_XLD4g . On huomioitavaa, että tiivistäminen ja täyttö syvennetyn perustuksen alla on tehtävä harkiten ja huolella, muuten on riski, että rakenne alkaa painumaan. Meillä tiivistäminen tehtiin junttaamalla ja kriittiset kohdat (nurkkapisteet, kuormitusvyöhykkeet) valettiin 'kovalle pohjalle'
On huomattavaa myös, että sisätöinä joudutaan myös sisällä olevat rakenteet jatkamaan, mikäli syventämiseen päädytään.
Meillä ajallisesti syventämiseen ja korjausprojektiin, lisäeristämiseen ja oheistoimintaan meni 3kk, kun tehtiin omin voimin ja talkooporukalla. Tontti on meillä hankalan pieni, joten käsin jouduttiin kaivamaan paljon, koska koneella ei tilanahtauden vuoksi päässyt lähelle.
2)kunnallistekniikka
Toinen huomion arvoinen seikka on kunnallistekniikka, lähinnä viemäröinti. Mikäli perustuksia kaivetaan syvemmälle, joudutaan yleensä talon runkoviemäri kellarissa syventämään myös, joka yleensä johtaa hankaluuksiin kaatojen kanssa. Meillä ongelma ratkaistiin pumppaamolla, joka muistakin syistä oli asennettava (padotuskorkeustekijä), jotta viemäri ei tulvisi kellariin.
Yleensäottaen jos voidaan valita tämän vaihtoehdon ja laajennuksen väliltä, laajennus on monessa suhteessa helpompi ja varmempi toteuttaa. Kuitenkin kun perustuksia syvennetään, niitä yleensä myös korjataan, joka sinäällään tekee hyvää kivijalalle. Asiaan perehtymätön kuitenkin voi aiheuttaa tuhoja talolle. Perustusten syventäminen on työläs projekti ja aikaavievä. Kustannuksiltaan syventäminen rakenneosana ei kuitenkaan ole järisyttävä, koska hankkeeseen yleensä liittyy salaojituksien uusiminen /sadevesijärjestelmät, sekä lisälämmöneristäminen.
Meillä hankkeemme kustannusarvio on 19000€. Projektistamme on projektit-palstalla (Rinulitaloprojekti Rovaniemellä) kuvausta tarkemmin minne rahat menee.
1) maapohja perustusten alla
On syytä selvittää, millaista maata perustusten alla lepää. Tämä määrittää paljolti, paljonko auki voi kaivaa kerralla, ja onko vaihtoehto ylipäätään mahdollista toteuttaa. Meillä materiaali oli konsolidoitunutta tiukkaan pakkautunutta silttimoreenia, joka kovuudeltaan oli sitä luokkaa, että kaivuutyöt jouduttiin tekemään hakulla, ruuvimeisseleillä yms. pikkukaluilla, lapiolla ei alkuun tehnyt mitään ja maa vain 'nauroi' lapiolle. Lisäksi vastaan tuli yllättäen pätkä kalliota, joka jouduttiin etanadynamiitilla louhimaan salaojitusten onnistumisen vuoksi pois. Eli nämä asiat selville ennenkun etenee päätöksissään. Mikäli päätyy syventämiseen, vaihtoehtoja löytyy muutama. Museoviraston korjauskortistossa on kuvattu menetelmä, jossa perustuksia syvennetään ( http://www.nba.fi/fi/korjauskortit ,täältä kortti "24. Pientalon perustusten korjaus ") Meillä tehtiin operaatio näillä ohjeilla soveltaen. Kuva puhukoon puolestaan -> http://tkfiles.storage.msn.com/x1prBCtp ... XzCp_XLD4g . On huomioitavaa, että tiivistäminen ja täyttö syvennetyn perustuksen alla on tehtävä harkiten ja huolella, muuten on riski, että rakenne alkaa painumaan. Meillä tiivistäminen tehtiin junttaamalla ja kriittiset kohdat (nurkkapisteet, kuormitusvyöhykkeet) valettiin 'kovalle pohjalle'
On huomattavaa myös, että sisätöinä joudutaan myös sisällä olevat rakenteet jatkamaan, mikäli syventämiseen päädytään.
Meillä ajallisesti syventämiseen ja korjausprojektiin, lisäeristämiseen ja oheistoimintaan meni 3kk, kun tehtiin omin voimin ja talkooporukalla. Tontti on meillä hankalan pieni, joten käsin jouduttiin kaivamaan paljon, koska koneella ei tilanahtauden vuoksi päässyt lähelle.
2)kunnallistekniikka
Toinen huomion arvoinen seikka on kunnallistekniikka, lähinnä viemäröinti. Mikäli perustuksia kaivetaan syvemmälle, joudutaan yleensä talon runkoviemäri kellarissa syventämään myös, joka yleensä johtaa hankaluuksiin kaatojen kanssa. Meillä ongelma ratkaistiin pumppaamolla, joka muistakin syistä oli asennettava (padotuskorkeustekijä), jotta viemäri ei tulvisi kellariin.
Yleensäottaen jos voidaan valita tämän vaihtoehdon ja laajennuksen väliltä, laajennus on monessa suhteessa helpompi ja varmempi toteuttaa. Kuitenkin kun perustuksia syvennetään, niitä yleensä myös korjataan, joka sinäällään tekee hyvää kivijalalle. Asiaan perehtymätön kuitenkin voi aiheuttaa tuhoja talolle. Perustusten syventäminen on työläs projekti ja aikaavievä. Kustannuksiltaan syventäminen rakenneosana ei kuitenkaan ole järisyttävä, koska hankkeeseen yleensä liittyy salaojituksien uusiminen /sadevesijärjestelmät, sekä lisälämmöneristäminen.
Meillä hankkeemme kustannusarvio on 19000€. Projektistamme on projektit-palstalla (Rinulitaloprojekti Rovaniemellä) kuvausta tarkemmin minne rahat menee.
Talo 1949/1960, vesikeskuslämmitys (tuplakattilalla), 57+79,5+40,5 (YK+AK+kellari)=177 lattianeliötä käytössä
ööö... insinööri(AMK) - sähköala(ICT)/insinööriopiskelija - rakennusala(talonrakennus) ...hmm
ööö... insinööri(AMK) - sähköala(ICT)/insinööriopiskelija - rakennusala(talonrakennus) ...hmm
Hauska löytää muitakin ojankaivajia :)
Terve,
Täällä samanlainen kaivuuprojekti meneillään, joskin sillä erotuksella, että lapiolla mennään vaikka sitten täytyisi tapella kuopassa kiinalaisten kanssa :)
Kaivan ulkopuolelta, koska tarvitsen myös salaojat. Nykyisiä salaojia ei ole lainkaan ja kellariin tunkee vesi keväisin. Oli yllätys kun pääsin metrin syvyyteen ja "kivijalka" lähti häipymään talon alle päin. Kahden metrin syvyydessä se sitten loppui kokonaan. Materiaali siinä on isoa luonnonkiveä ja saumoissa betonia. Tuo rakenne oli siis toteutettu aikoinaan ilman varsinaista anturaa, ylösalaisin käännetyn pullonkaulan mallisena.
Wanhan päälle ja osin alle teen pohjalle 30 cm paksun laatan anturaksi. Se ulottuu koko matkan seinärakenteen leikkauksen suuntaisesti ja sen kokonaissyvyydeksi muodostuu 70 cm. Tuon päälle teen 10 cm anturaa hoikemman jalan, ulkopinta oikaistaan muottia vasten.
Muotin päälle tulee yhdistetty lämmöneristys- ja salaojalevy (Fuktisol), joka johtaa vedet anturan alapinnalla kulkevaan salaojaputkeen.
Mukavaa työtä joka pitää mielen sopivasti nöyränä :D
Täällä samanlainen kaivuuprojekti meneillään, joskin sillä erotuksella, että lapiolla mennään vaikka sitten täytyisi tapella kuopassa kiinalaisten kanssa :)
Kaivan ulkopuolelta, koska tarvitsen myös salaojat. Nykyisiä salaojia ei ole lainkaan ja kellariin tunkee vesi keväisin. Oli yllätys kun pääsin metrin syvyyteen ja "kivijalka" lähti häipymään talon alle päin. Kahden metrin syvyydessä se sitten loppui kokonaan. Materiaali siinä on isoa luonnonkiveä ja saumoissa betonia. Tuo rakenne oli siis toteutettu aikoinaan ilman varsinaista anturaa, ylösalaisin käännetyn pullonkaulan mallisena.
Wanhan päälle ja osin alle teen pohjalle 30 cm paksun laatan anturaksi. Se ulottuu koko matkan seinärakenteen leikkauksen suuntaisesti ja sen kokonaissyvyydeksi muodostuu 70 cm. Tuon päälle teen 10 cm anturaa hoikemman jalan, ulkopinta oikaistaan muottia vasten.
Muotin päälle tulee yhdistetty lämmöneristys- ja salaojalevy (Fuktisol), joka johtaa vedet anturan alapinnalla kulkevaan salaojaputkeen.
Mukavaa työtä joka pitää mielen sopivasti nöyränä :D
