muovinpala kellarin seinässä -testi

[Kuoppala]

Täällä on jossain ollut puhetta tästä kellarin seinien kuivumisen testausmenetelmästä. Mulla on nyt ollut muovikalvo seinässä teipattuna 2 kuukautta. Pisaraakaan vettä tai kosteutta ei ole ilmestynyt. Moneen kertaan tarkistettu ettei ole teipit irronneet. Mitään lisäeristeitä ei ole jälkeenpäin laitettu sisä eikä ulkopuolella. Rivinteeraus on ja sen takana jotain, seinä on kaikkiaan n. puoli metriä paksu. Testikohdassa ei ole lämmityslaitetta ja lämpötila on n. 10 astetta.
Voiko tästä mitään johtopäätöksiä tehdä? Vaikuttaako routa mitenkään? Odottelenko että lumet sulaa jos vaikka tulis kosteutta? Onko silloin 50 -luvulla ollut edes keinoja tehdä ulospäin kuivuva rakenne?
Ei täällä kylläkään ole edes mitään merkkejä kosteudesta. Lattiassa on alkuperäiset maalit ja ne on ennemminkin kuluneet puhki kuin kosteuden irrottamia. No saunassa ne irti mutta siellä onkin läträtty vedellä. Ja sitäpaitsi tuossa testipaikan vieressä on 4 mottia polttopuita. Niitä yritän kiiruusti poltella pois.
Tarkoitus olis jotain sikarihuonetta rakennella tähän. Kannattaako muuta kuin lattialämmitystä tähän harkitakaan? Ei haluttais alkaa piikkaamaan.

[Hejää80]

Niin onko seinässä maalia vai tiili/betoni näkyvissä ja minkäkokoinen pala muovia siinä on. Maalin läpi ei kosteutta helpolla tule ja jos se on muutenkin pysynyt kiinni niin kosteutta ei ihan kamalasti ole.

Näin kovana pakkastalvenahan on sisäilma kaikkein kuivinta että sikäli huonompi ajankohta testaukseen, mutta saisi siellä rivinteerauksen välissä olla melko märkää että se sisällepäin hikoiluna näkyisi. Tavallinen valusokkeli hiekkaa/savea vasten ja kyllä helposti alkaa kesällä muovikalvo huurtumaan kunhan se on riittävän iso, puoli neliötä tai enempi. Tämän saman muovikalvotestin voi tehdä piipulle/muurillekin jos epäilee että se kastuu sisältäpäin.

[pete73]

Kannattaako muuta kuin lattialämmitystä tähän harkitakaan? Ei haluttais alkaa piikkaamaan.

Jos sinne lattialämmityksen haluaa, niin sitten piikaten ja kaivaen, että saa eristettä tarpeeksi alle.. muuten ei kannata lattiaa alkaa lämmittämään..

Tietenkin patteri- tai jopa puhallinlämmitys käy ihan hyvin, ellei lattian tarvitse ehdottomasti lämpimän tuntuinen kävellä
Muutenkin lattialaatan lämpimänä pitäminen kuluttaa enemmän energiaa kuin huoneen ilman lämmittäminen.. ja mitä vähemmän lattian alla on eristettä, niin sitä enemmän energiaa hukkuu suoraan maahan ja siellä lisää myös kosteusongelmien riskiä..

Eli siis.... Ihan hyvin voi valita muunkin kuin lattialämmityksen..

[Kuoppala]

Niin onko seinässä maalia vai tiili/betoni näkyvissä ja minkäkokoinen pala muovia siinä on. Maalin läpi ei kosteutta helpolla tule ja jos se on muutenkin pysynyt kiinni niin kosteutta ei ihan kamalasti ole.

Ihan on betoni näkyvissä ja muovia on n. metri x metri. Vähän tuota ajattelinkin että ilma on aika kuivaa näin talvella... Mutta joutaahan tämä testi jatkua vaikka syksyyn asti

Tietenkin patteri- tai jopa puhallinlämmitys käy ihan hyvin, ellei lattian tarvitse ehdottomasti lämpimän tuntuinen kävellä
Muutenkin lattialaatan lämpimänä pitäminen kuluttaa enemmän energiaa kuin huoneen ilman lämmittäminen.. ja mitä vähemmän lattian alla on eristettä, niin sitä enemmän energiaa hukkuu suoraan maahan ja siellä lisää myös kosteusongelmien riskiä..

Eli siis.... Ihan hyvin voi valita muunkin kuin lattialämmityksen..

Pattereilla olin ajatellu lämmittää. Saunan pukuhuoneessa on patteri katonrajassa. Miksikäs se silleen on laitettu eikä lähemmäs lattiaa niinkun näissä varsinaisissa asuinkerroksissa?

[pete73]

Saunan pukuhuoneessa on patteri katonrajassa. Miksikäs se silleen on laitettu eikä lähemmäs lattiaa niinkun näissä varsinaisissa asuinkerroksissa?

Sama juttu täälläkin, eli kellarissa patterit ovat katonrajassa. Oletan että "syy" on alunperin vapaakierrolla toteutetussa keskuslämmityksessä, eli kaikki patterit ovat kattilan yläpuolella jotta kierto on toiminut. Kun järjestelmään on lisätty kiertovesipumppu niin ei enää liene merkitystä vaikka patterit sijoittaakin alas

[Matti Alander]

Monasti onkin näin, että alunperin rakenne on toiminut hyvin sisäänpäin kuivuvana ja kun sisäpuolta aletaan muuttelemaan, niin ongelmia alkaa tulla vastaan.
Rivinteeraus on hyvä rakenne erillisenä seinänä ja se harvoin onkaan mitenkään kostea, kuin aivan alaosastaan, johon voi kapillaarisuus vaikuttaa. Rivinteerattu rakenne on myös pinnaltaan merkittävästi perusmuuria lämpimämpi, eikä siihen oikein pysty kondenssikaan vaikuttamaan.
Kuitenkin jos kellaria aletaan ottamaan asuinkäyttöön on aina järkevintä aloittaa remontti ulkopuolelta, laittaen asiat siellä toimiviksi. Lämmöneristystä ulkopuolelle vesihöyryä läpäisevänä, mieluiten koko kellarin seinän matkalle ja mitä paksumpana sen parempi. Kaikki muut ratkaisut ovat jonkinmoisia kombromisseja, jotka ovat hyvin haasteellisia.
Samalla kun ulkopuolta operoidaan, niin rännivedet omaan järjestelmäänsä tiivisteellisin putkin, maakallistukset oikeaoppisesti 3 metriä talosta ulospäin viettävinä, salaojitukset toimiviksi ja sen jälkeen voidaan kellariin sitten toteuttaa mitä moninaisempia tiloja. Lämmitysenergiaa säästyy merkittävästi ja paikat kuivuvat.
Lattiarakenteen voi toteuttaa sisäänpäin kuivuvana, kuten se on toiminut ennenkin. Ongelmia tahtoo sitten tulla huonekorkeuden kanssa. Lattiakin on monasti järkevää tehdä uusiksi, asentaa hyvä ulospäin kuivuva lämmöneristys, kapillaarikatkot kuntoon, betoniviemärit samalla uusiksi ja riittävästi lattiakaivoja kaikkien vesipisteiden alle.
Mikäli kellariin tulee kodinhoitohuoneita, on varsin järkevää varustaa myös kuivausrummun, pesukoneiden ym. aluset lattiakaivoilla, mikä on halpa hinta kosteusturvallisuudesta.
Useasti rintamamiestalot ovat varsin hyväkuntoisia, eikä tarvitse remontoida välttämättä mitään, jos tyytyy 50 luvun asumisviihtyvyyteen. Mutta jos alkaa tosiaankin tekemään muutoksia asumisviihtyvyyteen, kannattavinta on aina aloittaa ulkopuolelta.
Muovikalvotesti on yksinkertainen tapa testata lattiasta tai seinästä siirtyvää kosteutta, mutta rivinteerauksen päällä ei oikein anna luotettavaa kuvaa perustuksien kosteusteknisestä tasosta.
Nenä on myös varsin yksinkertainen testiväline ja kosteusongelmat ovat yleensä todettavissa sillä, eikä nenän tarvitse edes välttämättä olla koiran päässä. Ihmisen nenä riittää monasti ongelmien huomioimiseen.

[TommiT]

Saunan pukuhuoneessa on patteri katonrajassa. Miksikäs se silleen on laitettu eikä lähemmäs lattiaa niinkun näissä varsinaisissa asuinkerroksissa?

Sama juttu täälläkin, eli kellarissa patterit ovat katonrajassa. Oletan että "syy" on alunperin vapaakierrolla toteutetussa keskuslämmityksessä, eli kaikki patterit ovat kattilan yläpuolella jotta kierto on toiminut. Kun järjestelmään on lisätty kiertovesipumppu niin ei enää liene merkitystä vaikka patterit sijoittaakin alas

Meillä myös kellaritilassa on kaikki patterit katonrajassa, mutta sen lisäksi ne on vielä poistoilma-aukkojen vieressä... Ei ole kauheasti ajateltu sijoitusta, muuallakin olisi kyllä sijoituspaikkoja ollut. Ehkä on haluttu lämmittää hormia