Nyt soditaan: Yläpalo / Alapalo / Käänteispalo

[HutC]

Kattilan osto edessä. Kytkeytyy 2000 litran varaajaan. Lämmitettävää tilaa noin 150 neliötä. Perinteisen hiihtotyylin miehenä olen tykästynyt yläpalokattiloihin, vaikken puulämmittämisestä vielä mitään ymmärräkään.

Olen kovasti ihmeissäni lukenut netistä siitä, miten yläpalokattilat ovat so-last-season ja vasta-argumentteina niiden sanotaan olevan helppokäyttöisiä, vuosikymmenten käyttökokemusten kautta hyviksi havaittuina, hyvä soveltuvuus pienempiin taloihin(?), etc. Kääntäkää harhauskoinen yläpalomies ala- tai peräti käänteispalon puoleen kumartavaksi ja lausukaa jotain mitä ei ole aiemmin näistä kattiloista sanottu! Paras argumentti palkitaan hyvällä mielellä.

Kuten otsikko sanoo, nyt saa revitellä. Toivotaan, että tästä ketjusta tulee niin pitkä, että RMT-sivuston omistaja pääsee hommaamaan lisää levytilaa...

[sakari75]

Ja joku vois selittää miten noi eroaa toisistaan

[pvalila]

Yhdyn edelliseen kysyjään.

Epäselvää minulle on myös se, kuinka puukattissa paloa hillitään ilman että samalla kitupoltellaan: ainoa mieleeni tullut ratkaisu on upottaa se osa puuta, joka ei saa palotapahtumaan osallistua, johonkin nesteeseen.

Vettä se neste ei voi olla, koska polttopuiden kastelu ei tunnu loistavalta idealta.

Saadaanko puusta noita yläpaloalapalojuttuja parempi hyötysuhde, kun puu murskataan ja poltellaan jollain polttimella? Optimaalisen palamisen luulisi edellyttävän jotain järjestelmää, joka seuraa palokaasuja ja sen mukaan mitoittaa ilman määrän.

************************

Minä olen tehnyt parhaani saadakseni Arin serverin polvilleen mutta en ole toistaiseksi onnistunut...

[Mikko Suokas]

Kääntäkää harhauskoinen yläpalomies ala- tai peräti käänteispalon puoleen kumartavaksi ja lausukaa jotain mitä ei ole aiemmin näistä kattiloista sanottu!

No jos minä aloitan. (EDIT: Pvalila ehti ensin, kun kirjoitin tätä!) Vielä toistaiseksi torppa lämpenee yläpaloisella kattilalla, jonka parhaisiin puoliin katson sen yksinkertaisuuden. Ei mitään sähköllä toimivaa, vedonsäätö hoituu bimetallijousikierukan ohjaamalla ilmaluukulla. Myöskään varaajan latauspumppua kolmitieventtiileineen ei ole, vaan homma toimii vapaakierrolla. Huonoa on sitten vähäinen lämmönsiirtopinta-ala, minkä seurauksena savukaasut menevät hormiin turhan kuumina haaskaten siten energiaa, ja polttoaineen lisäyksen jälkeen menee paljon palamatonta tavaraa piipusta taivaalle ennen kuin liekit alkavat lepattaa polttoainekerroksen päällä ja palaminen on tarkempaa.

Tähän tulee muutos. Olen jo ostanut käänteispalokattilan, jota myös myötävirtauskattilaksi voisi kutsua, sillä vajeneva polttoainekerros valuu samaan suuntaan kuin palamiskaasut virtaavat eli alaspäin, mistä nimi käänteispalokattila. Ensin polttoaine kaasutetaan kuin sota-ajan häkäpöntöissä, ja sitten kaasu poltetaan kattilan alaosassa sijaitsevassa toisiopalotilassa, jolloin saavutetaan korkea lämpötila. Tällöin lämmön siirtyminen kiertoveteen on tehokasta, koska lämpötilaerot ovat suuria. Myöskään polttoaineen lisäyksen kesken polton ei pitäisi aiheuttaa palamattoman kaasun pääsyä savupiippuun, koska palamiskaasut eivät virtaa koko polttoainekerroksen läpi.

Käänteispalokattilan sanotaan olevan krantumpi polttoaineen suhteen, puun on oltava todella kuivaa, kosteaa puuta poltettaessa voikin käydä niin, että toisiopalo ei sytykään ja piipusta tupruaa kitkerää savua ja paljon, eikä lämmintä tulekaan. Niin, ja kattila pikeentyy. Yläpalokattila taas ei ole niin tarkka, ja tunnustan itse käyttäneeni sitä jonkinlaisena roskakrematoriona, jossa maitopurkit, kahvinporot, perunankuoret ja sen semmoiset kätevästi häviävät

Niin että osta sinäkin vain rohkeasti käänteispalokattila

t. Mikko

[Mikko Suokas]

Epäselvää minulle on myös se, kuinka puukattissa paloa hillitään ilman että samalla kitupoltellaan: ainoa mieleeni tullut ratkaisu on upottaa se osa puuta, joka ei saa palotapahtumaan osallistua, johonkin nesteeseen.

No eipä puukattilassa voi paloa hillitä ilman kitupolttoa muuten kuin pesässä olevan puun määrää muuttamalla: kun lämmöntarve on pieni, laitat vain vähän puuta ja teet pienet kynsitulet, käyt sitten lisäämässä tikun silloin, toisen tällöin, ettei pääse sammumaan. Hankalaa, tarvitaan kipinämikko pannun vahdiksi. Puukattila pitää liittää isoon lämminvesivaraajaan ja posottaa sitten täysillä. Se lämpö, mitä patteriverkosto ei käytä saman tien, jää varaajaan ja saadaan käyttöön vielä sitten, kun kattila on jo sammunut.

Eikös se pellettipoltinkin säädä tehot niin, että pienellä tehontarpeella tulee vähemmän pipanaa polttimeen ja liekit ovat pienet, suurella tehontarpeella syötetään pipanoita ja ilmaa enemmän, jolloin saadaan enemmän tehoa. Toimii siis kuten tuo pikkutikkuja poltteleva kipinämikko.

t. Mikko

[petej]

Taitavat aika vakioteholla pääosin toimia pellettipolttimet, samoin kuin nuo käänteispalokattilat...
Käänteispaloissa taitaa vaan yleensä palotapahtuman ohjaus tapahtua imurilla/puhaltimella jota kattila termostaatti ohjaa, eli jos kattila lämpenee "liikaa" imuri sammu ja kattila siirtyy kytemään ja ainakin tuossa käänteispalossa mitä olen päässyt seuraamaan poltto hyvin pitkälti loppuu kun lämpönousee liikaa ja kattilan jäähtyessä imuri nykäisee taas kattilan tulille. En ainakaan ole huomannut että varsinaista kitupolttoa savuineen olisi ja muutenkin palotapahtuma paremmin hallittavissa kuin alapaloisessa, ei niin riippuvainen olosuhteista. Tai ainakin tällaisia kokemuksia on kertynyt...

[jarkkis]

Ala-ja yläpalokattilat eroaa toisistaan siinä,että yläpalossa on koko polttoainetäyttö tulessa kerralla,mutta alapalossa polttoaine valuu arinalle sitä mukaa kun täyttö alaosastaan palaa,eli polttoainekerros palaa vain täytön alaosassa.Alapalokattilassa on palaminen paremmin hallittavissa kuin yläpalokattilassa ja kerralla voidaan käyttää suurempaa puutäyttöä eli pannuhuoneessa tarvii käydä harvemmin..Tämmönen käsitys on mulla,kokemusta ei kummastakaan kauheasti ole,mutta toimintaperiaatteet on suunnilleen selvillä.

[hva570]

Käänteispalo on nykyaikaa!
Haetaan kattilaan säädöt jolla palo toimii optimaalisesti= ei turhia tyhjäkäynti jaksoja.
Sopiva määrä puuta varaajan kokoon nähden.
Puu kaasuntuu palaessaan ja osa kaasuista vaatii vähintään 500-800 astetta syttyäkseen.
Yläpaloisessa ei päästä ikinä näihin lämpötiloihin , vaan palaminen sammuu kylmiin teräspintoihin.
Palamaton energia katoaa savuna ilmaan.
Silloin kun käänteipaloisessa keraamiset kivet ovat punahehkuisina,palaminen on optimaalista.

[jari h]

... käänteispalokattilan, jota myös myötävirtauskattilaksi voisi kutsua, sillä vajeneva polttoainekerros valuu samaan suuntaan kuin palamiskaasut virtaavat eli alaspäin, mistä nimi käänteispalokattila. Ensin polttoaine kaasutetaan kuin sota-ajan häkäpöntöissä, ja sitten kaasu poltetaan kattilan alaosassa sijaitsevassa toisiopalotilassa, jolloin saavutetaan korkea lämpötila. Tällöin lämmön siirtyminen kiertoveteen on tehokasta, koska lämpötilaerot ovat suuria. Myöskään polttoaineen lisäyksen kesken polton ei pitäisi aiheuttaa palamattoman kaasun pääsyä savupiippuun, koska palamiskaasut eivät virtaa koko polttoainekerroksen läpi.

Siis kaasuuntuuko puu ensin siellä yläpesässä, josta se vasta siirtyy ala/toisiopesään vai (kansankielellä) palavatko puut sinne alaspäin, jossa kaasut sitten vielä lisää? Eikö varastopesä tosiaan syty kokonaan?

Käänteispalokattilan sanotaan olevan krantumpi polttoaineen suhteen, puun on oltava todella kuivaa, kosteaa puuta poltettaessa voikin käydä niin, että toisiopalo ei sytykään ja piipusta tupruaa kitkerää savua ja paljon, eikä lämmintä tulekaan. Niin, ja kattila pikeentyy. Yläpalokattila taas ei ole niin tarkka, ja tunnustan itse käyttäneeni sitä jonkinlaisena roskakrematoriona, jossa maitopurkit, kahvinporot, perunankuoret ja sen semmoiset kätevästi häviävät

Tuolla toisaalla olikin puhetta roskien poltosta, mutta yksi alapalokattilavalmistaja mainostaakin oikein, että kattila käy roskien polttoon.

[Ves_ku]

Tässä pieni video käänteispalokattilan toisiosta http://www.termocal.fi/easydata/custome ... 235059.MOV

En koskaan ole livenä toiminnassa moista nähnyt, mutta käsittääkseni käänteispalossa koko polttoaine määrä on kerralla tekemisissä palotapahtuman kanssa samoin kuin yläpalossa. Alapalokattilassa sen olessa täyteen ladattu ylimmäiset puut syttyvät vasta kun pinta on riittävästi vajonnut. Päälimmäiset puut ovat korkeintaan kuumentuneet hieman.

edit. http://www.youtube.com/watch?v=7jKDKufD ... re=related hiukan parempi video missä molemmat palotilat näkyvät. http://www.youtube.com/watch?v=VUTesA7z ... re=related tässä lämpökamera kuvaa toisiosta. Harmi kun ei oo kuvattuna polttoaine pesää.

Sen verran humisee, ettei tolla ihan kannata korvata keittiön keskuslämmityshellaa. Tämmöinenkin kummastus oli kerran oikeen telvisiossa jonkun veteraanin keittiössä.

[Mikko Suokas]

En koskaan ole livenä toiminnassa moista nähnyt, mutta käsittääkseni käänteispalossa koko polttoaine määrä on kerralla tekemisissä palotapahtuman kanssa samoin kuin yläpalossa. Alapalokattilassa sen olessa täyteen ladattu ylimmäiset puut syttyvät vasta kun pinta on riittävästi vajonnut. Päälimmäiset puut ovat korkeintaan kuumentuneet hieman.

Käänteispalokattila on oikeastaan alapalokattilan jatkokehitelmä. Ei siinäkään täyteen ladattuna ylimmät polttoainekerrokset osallistu palamiseen, korkeintaan kuumenevat hieman, ja silloin niistä haihtuvat huurut imeytyvät kaasutusvyöhykkeen kautta toisiopaloon.

Kuten aikaisemmin vertasin, käänteispalokattila toimii kuin auton puukaasutin, josta kuva tässä:


Tuo vasemmassa laidassa oleva korkea pönttö on se kaasunkehitin, ja jos tuon alas avautuvan suppilon alle sijoitettaisiin se toisiopalopesä, johon syötettäisiin esilämmitettyä ilmaa ja kuumat palamiskaasut ajettaisiin lämmönsiirtimen kautta savupiippuun, saataisiin aikaan käänteispalokattila. Vastaavasti käänteispalokattilasta saataisiin puukaasutin tukkimalla toisioilman syöttö kokonaan, jolloin palaminen keskeytyisi, ja imemällä kaasut puhdistimien ja jäähdyttimen kautta moottorin imusarjaan, jossa siihen vasta sekoitettaisiin toisioilma, ja sitten koko seos sytytettäisiin sähkökipinällä sylinterissä.

t. Mikko

[Mikko Suokas]

Siis kaasuuntuuko puu ensin siellä yläpesässä, josta se vasta siirtyy ala/toisiopesään vai (kansankielellä) palavatko puut sinne alaspäin, jossa kaasut sitten vielä lisää? Eikö varastopesä tosiaan syty kokonaan?

Juuri näin se toimii.

Katsopa tämä video ja sen jatko-osat (Folge 2 ja 3). Suurin osa siitä on saksankielistä selostusta, mutta siellä on näytetty muutaman kerran toisiopalotapahtuma Atmos-merkkisen kattilan pesässä.

t. Mikko

[Arveccio]

Tuossa: http://media.recit.fi/ariterm/recit/med ... html?0,100 aritermin alapalokattilan lämmitysohjevideo. Näkyy hyvin täyttövaiheessa kun liekit imeytyvät toisiopalopesään. Ala/käänteispalokattilan hyötyhän on se, että koska näissä saavutetaan korkeammat palokaasun lämpötilat, suurempi osa puusta kaasuuntuvista aineksista palaa. Tästä seuraa parempi hyötysuhde koska samasta määrästä puuta saadaan enemmän lämpöenergiaa vrt. yläpalokattila. Ja tästä päästään sitten siihen, mitä piipusta tulee ulos eli vähemmän pienhiukkasia ja muita maailmanlopun partikkeleita. Eli siis kaasuja ja hiukkasia jotka eivät yläpaloisessa edes syty, koska tarvittavan korkeita lämpötiloja ei esiinny. Summa summarum samasta puumäärästä enemmän lämpöenergiaa ,suurempi lämpötilaero palokaasu -> kiertovesi ja yleensä (kattilasta riippuen) enemmän palokaasu -> kiertovesi pinta-alaa.

Näitä vekottimia en myy enkä ees väitä että tietäsin käytännössä mitään näistä mutta enskesänä ois tarkotus siirtyä suorasta sähköstä puulämmitykseen niin on tullu selattua netti melko puhki aiheen tiimoilta.

[Kojootti]

Tuossa: http://media.recit.fi/ariterm/recit/med ... html?0,100 aritermin alapalokattilan lämmitysohjevideo. Näkyy hyvin täyttövaiheessa kun liekit imeytyvät toisiopalopesään. Ala/käänteispalokattilan hyötyhän on se, että koska näissä saavutetaan korkeammat palokaasun lämpötilat, suurempi osa puusta kaasuuntuvista aineksista palaa. Tästä seuraa parempi hyötysuhde koska samasta määrästä puuta saadaan enemmän lämpöenergiaa vrt. yläpalokattila. Ja tästä päästään sitten siihen, mitä piipusta tulee ulos eli vähemmän pienhiukkasia ja muita maailmanlopun partikkeleita. Eli siis kaasuja ja hiukkasia jotka eivät yläpaloisessa edes syty, koska tarvittavan korkeita lämpötiloja ei esiinny. Summa summarum samasta puumäärästä enemmän lämpöenergiaa ,suurempi lämpötilaero palokaasu -> kiertovesi ja yleensä (kattilasta riippuen) enemmän palokaasu -> kiertovesi pinta-alaa.

Näitä vekottimia en myy enkä ees väitä että tietäsin käytännössä mitään näistä mutta enskesänä ois tarkotus siirtyä suorasta sähköstä puulämmitykseen niin on tullu selattua netti melko puhki aiheen tiimoilta.

Itellä sama juttu, tosin öljystä puuhun, paljon on tullut netistä hankittua tietoa. Pitkällisen pähkäilyn jälkeen päädyin tuon Ariterm 35+ mallin hankintaan. Myös käsitäyttöinen stokeri oli pitkään harkinnassa, välillä olin sen kannalle kallistumassa, mutta päädyin kuitenkin klapikattilaan varaajalla. Saapi sitten kesällä nähdä mitä nuo puun polttamisen teoriat käytännössä ovat, vaikka vasta ensi talvena kattila+varaaja parivaljakko joutuu todelliselle koetukselle.

[Arveccio]

No, mulla ei ole vielä sitä pannuhuonetta... eikä rakennuslupaa sille. Tässä parin kuukauen aikana pitäis hoitaa lupa-asiat kuntoon. Tällähetkellä kiikarissa tänne jäspi biotriplex eli pelletti, halot käänteispalona ja sähkö samassa paketissa plus varaaja tieten rinnalle siihen.