Puuhellan, puulieden ja pienen leivinuunin lämmitystehoista

[Oppes]

Minä olen jo niin vanha että lapsena meillä ei ollut muuta kuin puulämmitys. Ei sähköjä eikä muuta. Hellaa poltettiin päiväkaudet eikä vesi koskaan kiehunut. Aina tarvitaan käyttövettä jota on mukava laskea hanasta sen sijaan että sitä lämmitetään kattilassa hellalla. Kylmää vettä tilalle.
Hellan hyötysuhde on huono sinne uunin suuntaan ja poltettu puumäärä pieni. Levy siirtää ainakin 50 % koko energiasta sisälle. Jos joku on sitä mieltä että ei kannata kokeilla niin ei kokeile. Mutta jos haluaa niin valitsee niin suuren kattilan kuin uuniin mahtuu ja laittaa sen vettä täynnä sinne ja yrittää saada kiehumaan. Jos höyryä alkaa muodostua sen voi sen ottaa pois. Jos ei muodostu sen voi jättää sinne. Halusin vain muistuttaa että kivi lämmön varaajana on paljon vettä huonompi. Jos on 50 kiloa vettä niin uuniin saa ladata 250 kiloa kiviä että saavutettaisiin sama varausteho.

[eekisa]

Moro,

Meillä on tällainen keittiössä http://www.lanordica-extraflame.com/en/ ... setta.html

Ruusut:
- Kaunis
- Palamista helppo säädellä; luukut jne. hyvin tiivistetty.
- Tilava palotila ja lasi-ikkuna takaavat mukavan hehkun keittiöön
- Tuottaa paljon ja nopeasti lämpöä
- Tilava puulaatikko

Risut:
- Huolimatta sivussa olevista kivilevyistä, ei varaa juuri nimeksikään lämpöä
- Öljyämisen jälkeen palovaroitin huutaa

Se, että vastaava aparaatti olisi muurattu, niin väitän että kärsisi samasta ongelmasta (ei varaa) kuin tämä rautainen versio. Johtuen siitä, että lämpö näissä puuhelloissa on suunniteltu nousemaan siihen vahvaan valurautakeittolevyyn. Ei se juurikaan johdu esim. alaspäin. Jos nyt tekisin valintaa, niin saattaisin ottaa http://www.tiilirakenne.fi/ -> etusivun kuvassa laitimmaisena oikealla oleva vihreä matala malli mutta lasiluukuilla, valkoisena ja solakkana keittiöön sopivana mallina.

[jarkkis]

Muurattu hella varaa melko hyvin lämpöä kun se on oikein tehty,siis siihen on muurattu riittävä savukaasujen kierto.Lämpö varautuu hellan massaan savukanavissa ja solissa palokaasuista,ei siis ylhäältä alaspäin johtumalla.Savukanavan pitää kertää siis myös hellan alaosassa,niinkuin muuratuissa helloissa onkin,tosin ei aina viimesenpäälle hyvin toteutettuna..Toki liesitaso kuumenee kovastikin,mutta sen jälkeenkin palokaasut on hyvin kuumia,niiden lämpö varautuu hellan massaan noiden em.kanavien välityksellä.Ennen hellojen yhteyteen tehtiin joskus muurattuja kiertokanavistoja lämmön varaamiseen,mutta se oli siihen aikaa kun helloissa oli muutenkin tuli aamusta iltaan ja hukkalämpöä riitti varattavaksi.

Muuratun hellan paistinuunin(siis sellaisen rautaisen laatikon) toiminta riippuu siitä,miten hyvin se on paikalleen laitettu,eli niin että palokaasut sen kaikkia sivuja kiertää.Joskus olen nähnyt hölmösti laitettuja paistinuuneja,joissa vain yläpinta ja toinen sivu kuumenee muiden sivujen ollessa tiukasti muurauksen sisässä.

[Oppes]

Kerron nyt ensin että mulla on tavallaan "oma lehmä ojassa" kun puhutaan varaavasta uunista. Olen saanut Patentti ja Rekisterihallituksesta hyödyllisyys mallisuojan kehittämälleni varaavalle Vesimiilu uunille. Siihen voitte tutustua vesimiilu.fi kotisivulta. Sieltä voitte myös laittaa palautetta suoraan.
Puuhellan varausteho on aina melko pieni ja monissa olosuhteissa lähes olematon. Tämä johtuu siitä että ikiliikkujaa ei voi tehdä. Jos uunilla koko ajan lämmitetään voimakkaasti ulkokuoresta eli levystä, energiaa ei kerta kaikkiaan riitä varattavaksi. Kiviuunin hyötysuhde lienee korkeintaan 50 % ja kun ainakin puolet siitä tulee suoraan sisälle, puun lämpösisällöstä varattua saadaan maksimissaan 25 %. Mitä pitempään poltetaan, sitä alemmaksi prosentti laskee. Ajatellaanpa vielä tätä kesäaikaa. Kun nyt hellaan sytytetään tuli, sisälle tulee heti kuuma mutta lämpöä ei ole varautunut uuniin yhtään. Jos tulee kylmä yö, niin mitäs tehdään?

Se on aivan totta että kevyt kamiina on nopein lämmön luovuttaja. Varaava uuni ei koskaan pärjää siinä. Toisaalta tuo nopea lämmön luovutus on varaavan uunin huono ominaisuus. Tällainen on mm. nykyisin suosittu lasiluukku. Varaavuuden tahokkuudelle siitä on vain haittaa. Säteilylämpö laskee palopesän lämpötilaa ja huonontaa palamisreaktiota ja uunin hyötysuhdetta. Mukava tulta tietenkin on katsella.

Kiinteistä aineista vuolukivellä on paras ominaislämpö. Se on neljäsosa vedestä kun tiilillä se on viidesosa painoyksikköä kohti. Tämä tarkoittaa sitä että jos on 1000 kiloa painava kiviuuni niin sitä vastaa 200 litraa vettä. Lämpömäärä on sama jos niitä lämmitetään yhtä paljon.

[jarkkis]

Hyvin tehdyn ja oikein käytetyn varaavan takan/pystyuunin hyötysuhde on mun tietojen mukaan n.80%,tämä tieto on useista alan ammatti-ja opaskirjoista,taisi tuo olla Motivan sivuillakin,en nyt jaksa tarkistaa.Oma kokemus isossa uunilämmitystalossa asuvana on myös tuon suuntainen,kun ottaa huomioon vuotuisen puunkulutuksen ja mikä hyöty siitä saadaan,meillä käytetään vain ja ainoastaan uunilämmitystä asuintiloissa.

Kun puhutaan paikalla muuratuista varaavista uuneista,on syytä ottaa huomioon,että niitä on muurattu hyvinkin monentasoisella osaamisella ja tiedolla.Siis huippuhyvin,huippu huonosti ja siltä väliltä.Hyvässä uunissa on oikein mitoitettu tulipesä,arina,riittävästi massaa ja tulipintaa oikeassa suhteessa,"kuolleesta" tai tehottomasti lämpenevästä massasta ei ole hyötyä.Suuri massa ja tulipinta kompensoi tiilen esim.vettä huononpaa varauskykyä.

Väitän edelleen,että muurattu hella varaa kohtalaisesti lämpöä,siitä on omakohtasta kokemusta vaikka kuinka,niinkun tuolla edellä ole kirjotellut.Tehdastekoset hellat on asia erikseen.Jossain määrin on ollut ja on edelleen käytössä ns.Lappi-liesi/Reino-uunisysteemi,jossa hellan savukaasuja kierrätetään muuratussa kanavistossa (patterissa)joka lämmittää esim. kahta viereistä huonetta ala-sekä yläkerrassa.

[Oppes]

Varaavan uunin testauksesta on standardi ja eri laitokset tekevät niitä. Siinä punnitaan tarkasti poltettava puumäärä, mitataan kokonaispäästöt ja uunin sisä ulkopinnan lämpötiloja monesta kohdasta. Yhdestäkään suomalaisesta tai ulkomaisesta uunista en ole nähnyt täydellisiä tuloksia. Jossakin kohdassa lämmityksen alkuvaiheessa hyötysuhde voi olla melko hyväkin.

Palautetaan tässä mieleen mitä hyötysuhde tarkoittaa. 100 % hyötysuhteeseen tarvitaan vain kaksi asiaa.

Puut poltetaan täydellisesti niin että palokaasuissa on vain hiilidioksidia ja vettä sekä ilman palamattomat aineosat, lähinnä typpi ja ylimääräinen happi. Vesi on höyrynä koska se on otettu huomioon puun hyötylämpäarvossa. Savukaasuissa ei siis ole mitään savua tai kitkerää hajua. Tämän polton hyötysuhde saattaa parhaimmillaan olla 90 %. Jos näet tai haistat naapurisi puun polton, siellä ei olla lähelläkään tätä lukua.

Toiseksi palokaasut jäähdytetään takaisin alkuperäiseen +20 asteen lämpötilaan. Se on yleisesti sovittu "normaali lämpötila" jossa kaikki aineet aluksi ovat ja johon ne jälleen jäähdytetään. Jos näin tapahtuu hyötysuhde on 100%
Jos ajattelemme kaasujen kuumentuneen poltossa +800 asteeseen. Saavuttaaksemme 80% hyötysuhteen ne pitää jäähdyttää 140 asteeseen tai alle sen uunista lähtiessään. Tämä on mielestäni mahdollista saavuttaa vain niin kauan kuin uunin sisäpintojen lämpötila ennen hormia on alle 100 astetta. Kun kivessä lämpö siirtyy hitaasti johtumalla, tullaan nopeasti siihen tilanteeseen että poistuvat palokaasut ovat 200, 300 tai 400 astetta kuumat. Nykyisten määräysten mukaan hormiin ei saisi mennä yli 450 asteista kaasua. Mites siinä kävi hyötysuhteen? Nyt tietenkin sanotte että lämpiäähän sisätiloissa oleva hormi vielä. Mutta nyt puhutaan uunin hyötysuhteesta.

Jos onnistutaan polttamaan 90% palavista aineista ja varauskyky on 80%, kokonais hyötysuhde on 72%. Kiviuunilla tähän ei koskaan päästä jos samalla yritetään lämmittää huonetiloja. Uunia on poltettava niin pienellä teholla ja lyhyitä aikoja että se ei lämpiä päältä juuri mihinkään.

Jotkut kaasuanalysaattorit laskevat hyötysuhteen palokaasujen lämpötilan, hiilidioksidin, hiilivetyjen ja happimäärän perusteella. Lukema on suuntaa antava mutta arka ilmavuodoille uunin ja mittauspisteen välillä. Lisäilma laskee kaasun lämpötilaa ja pienentää hiilivetyprosenttia eli nostaa hyötysuhdetta. Tosin siinä ilmakerroinkin tulee todellista suuremmaksi.

Hyvä varauskyky on suhteellinen käsite.

[jarkkis]

Kyllä varaavassa tiili/kiviuunissa voidaan käsittääkseni niin halutessa päästä tuohon 140 asteen savukaasujen poistumislämpötilaan kun uunissa on riittävä koko,siis riittävästi lämpöä keräävää tulipintaa tai tarpeeksi pitkä kierto sekä riittävä massa.(myönnän toki,että useimmiten käytännössä tulisijojen,varaavien ja varaamattomien,savukaasujen poistolämpötila on huomattavasti korkeampi).Ja tietysti uunia pitää lämmittää uunin kokoon ja tehoon nähden sopivalla puumäärällä,ei siis korvenneta tarpeettomasti.Tosin onko ihan siihen,siis 140c,tai sen alle syytä päästäkään,piipun toimintaa,vetoa ja savukaasujen tiivistymistä ajatellen.Ja hyvääkin uunia voidaan käyttää tehottomasti:Lämmitetään liian pienellä tai suurella ilmamäärällä,luukut auki,peltiä kuristetaan liian pienelle tai lisätään turhanpäiten puita valmiiksi kuumaan uuniin,ylilämmitetään.

Jos aatellaan,että varaavan uunin hyötysuhde olis vain tuo 50%tai sen alle,miten huono siinä valossa onkaan esim.saunan kiukaan,suoravetosen kaminan,avo-tai kevyttakan hyötysuhde?Kiukaassahan palokaasun poistolämpötila voi olla 500-600 astetta,niin että putki hehkuu punaisena ja lieska loimottaa vielä savuhormissa.Silti sillä saadaan sauna lämpimäksi suht.pienehköllä puumäärällä,eli jotain siis saadaan hyödyksikin puun lämpöarvosta.

Savupiipuun lämmönvaraus on tietenkin sekin kotiin päin,tosin ainakin omissa uuneissa piippu lämpenee varsin vähän.Yläkerran tasolla on lämmityksen jälkeisinä tunteina piippu just sen verran haalea,että hormin kohdat voi kädellä piipun kyljestä juuri ja juuri tunnistaa.Kovasti lämpenevä tiilipiippu kertoo kyllä tulisijan huonosta hyötysuhteesta,hyvänä esimerkkinä em.saunankiuas.

Pohjanmaan tiilirakenteen sivuilla(mitä mulla ei sinänsä ole mitään intressiä mainostaa)näkyy oleva asiaa heidän valmistamansa pönttöuunin testauksesta.Uunin koko on halk.75-65 ja korkeus 220cm.VTT on testannut ja hyötysuhteeksi on saatu 86%.

[PetteriKivimäki]

Kommentoin tähän vanhaan topiciin sen verran, että näin jossain myynnissä juuri puuhellan uuniin sopivia vuolukivilaattoja. Joten jos ei uunia käytä niin sinne pöksää pakeesiin varaamaan! Eräällä autoja harrastavalla tuttavallani oli puuhellan uuni täynnä vanhoja hiekkapuhallettuja turboahtimen turbiinipesiä, karmeasta raudasta valettuina ajoivat samaa asiaa..