Kiertovesipumpun nopeus.

[PTM]

Millä tasolla pidätte pumpun nopeutta?
Onko järkevämpää näin lauhalla kelillä sekä kesällä pitää 1:ssä?
Pannun ja varaajan välissä oleva pumppu on varmaan hyvä pitää 3:ssä? (ainakin pannua lämmittäessä)

[Rapsu]

Meillä se on pidetty ulkolämpötilasta riippumatta ykkösellä. Utelin itsekin asiasta taannoin kun huoltomies kävi katsastamassa lämmitysjärjestelmän ja sanoi notta jos talo lämpenee kauimmaisia pattereita myöden hyvin niin suotta tuota nopeutta nostaa.

[PTM]

Täytyypi ensi talvena kans kokella laittaa ykköselle. tai no nyt loppu kevät pitää sillä.
Kyl talo viime talvena pysy hyvinkin lämpöisenä ulkona -30 sisällä +22. alkuperäiset ikkunat, eristeet (talo -61).
Puita vaan meni viime talvena 30 heittokuutiota ja öljyä 1000l. lämmin ala on kylläkin 200 neliötä mut silti tuntuu hurjalta puun menekin suhteen. (puu tavara ollu kylläkin mm.laudan pätkiä)

[kokki]

Mä oon pitäny kakkosel, tai siis pysyy se pitämättäki, mutta olis kyl kiva jos olis tuossaki joku automaatio, että säätyis tarpeiden tai lämpötilojen mukaan.

Kolmosella pitää turhan kovaa mekkalaa patterit, ettei sitä jaksa kuunnella.

[Kulmala]

Kai sen varpaat tuntee jos tarvitsee nostaa?

Talvella meillä oli kakkosella, koska yläkerta jäähtyi pakkasilla turhan kylmäksi. Nyt, näillä keleillä, olen pitänyt kaksi päivää ykkösellä ja yhden päivän kakkosella. Tosin tuosta roplaamisesta ei kai ole muuta iloa kuin mielenrauha.

[kokki]

Varpaiden lämpötilaa säädän villasukkien ja huopatossujen määrällä :)

Kovilla pakkasilla meinas kyl olla jalat jäässä.

[Maatilallinen]

Kiertovesipumpun nopeus riippuu pitkälti siitä, miten se on mitoitettu.

Omakotitaloissa yleensä ei tehdä, ainakaan vanhemmissa ole tehty minkäänlaisia laskelmia kiertovesipumpun tehontarpeesta, usein patteriventtiilien esisäädötkin on täysillä. On vaan laitettu sellainen pumppu että "varmasti riittää" ja esisäädöt auki että "varmasti kiertää".

Mulla on kotona kiertovesipumppuna sellainen malli, jossa veden kiertonopeutta säädetään päädyssä olevaa pyörää pyörittämällä. On tullut pidettyä maksimilla, kun sähköä kuluu koko ajan saman verran, ei tuo mitenkään sähkömoottoria säädä, ainoastaan jotain kuristinta. Ja rautaputket ei pahemmin virtauksesta rikki mene. Kupariputkilla olisin tarkempi.

Täällä kotona ei ole mitään mitoitettu, kaikki esisäädötkin oli aluksi asennossa N. Olen niitä värkännyt, ja nykyään on suunnilleen kohdillaan.

Tilalla on taas mitoitettu pumppu ja sen säätöasento, silloin käytetään niitä. Isoissa rakennuksissa käytetään taajuusmuuttajaohjattuja kiertovesipumppuja jotka pitävät yllä juuri halutun paine-eron. Tilalla on mitoitettu myös jokainen patteriventtiili jne...

[Aaltju]

Ja rautaputket ei pahemmin virtauksesta rikki mene. Kupariputkilla olisin tarkempi.

Kyllä on mitoitukset ihan pikkuriikkisen poskellaan jos eroosio syö kupariputkea niin että asiaa täytyy ihan oikeasti miettiä... ei ihan normikomponenteilla edes ole mahdollista... tai sitten ei kuitenkaan ole kyse eroosiosta, eli virtausnopeudella ei olekaan asian kanssa mitään tekemistä.

[itokt]

Mä oon pitäny kakkosel, tai siis pysyy se pitämättäki, mutta olis kyl kiva jos olis tuossaki joku automaatio, että säätyis tarpeiden tai lämpötilojen mukaan.

Kolmosella pitää turhan kovaa mekkalaa patterit, ettei sitä jaksa kuunnella.

Onhan näitä automaatteja, esim. adaptiivisesti säätyvät pumput. Mm. Grundfosilla sellainen: http://net.grundfos.com/doc/webnet/powe ... alpha.html.

Teho säätyy tässä automaattisesti kiertovesijärjestelmän tarpeiden mukaan. Tällaisen hankin lattialämmityspiireihini.

[Maatilallinen]

Kyllä on mitoitukset ihan pikkuriikkisen poskellaan jos eroosio syö kupariputkea niin että asiaa täytyy ihan oikeasti miettiä... ei ihan normikomponenteilla edes ole mahdollista... tai sitten ei kuitenkaan ole kyse eroosiosta, eli virtausnopeudella ei olekaan asian kanssa mitään tekemistä.

Kyllähän kupariputket käyttövesipuolella syöpyy usein puhki juuri siitä syystä, että virtausnopeudet ovat liian suuria. Esimerkiksi jossain on mutka pahasti rutussa tms... niin se ajan kanssa syöpyy tuosta mutkasta puhki. Ja useinhan se on juuri se lämminkäyttövesiputki mikä hajoaa, ja se johtuu useimmiten siitä, että putkessa on jatkuva kierto ja jos se on liian kova niin putki menee ajan kanssa puhki. Myös juotenokare tms... putken sisäpuolella lisää virtausnopeutta siinä kohden, jolloin putki saattaa syöpyä puhki.

Tietysti veden koostumuksellakin on suuri merkitys, kestääkö putket vai ei. Ja kuparin laadulla.

Lämmitysputkistoissa en tiedä tällaisista tapauksista, mutta jos mulla olisi lämpöpuolella kupariputket (valussa) niin yrittäisin pitää virtausnopeuden mahdollisimman pienenä.

[koomikko]

Mitoituksesta homma pitäisi lähteä, jos hyvin toimivan ja mukavan haluaa.

Itse säätelin oman systeemin onnistuneesti ja helpolla, koska joku oli tehnyt putkiston ja pumpun mitoitukset kohdalleen.

Tässäpä tekemäni säädöt n.-5 asteen pakkasella:
Patteriventtien virtaukset oli säätämättä, joten aloitin niistä. Verkon kauimmaiset patterit kuristimet täysin auki. Siitä pannua kohti edeten joka patteria hieman enemmän kuristaen, mitä lähempänä pannua patteri on. Jos joku patteri on alimitoitettu, niin sitä ei voi välttämättä kuristaa, vaikka olis verkon alussakin. Samoin ylimitoitettua voi rajoittaa enemmänkin.

Oumannin ulkolämpöanturi pohjoisseinälle, räystään alapuolelle, vähän tuulelta suojaan ja mahdollisimman kauas seinästä. Eikä ikkunan kohdalle.

Pumppu pienimille kierroksille. Patteriventtiilit täysin auki, tai vaikka ottaa pettereitten termostaatit kokonaan pois säätämisen ajaksi. Oumannin säätö niin, että lämpö talossa riittää. Tässä vaiheessa mielummin hieman liian viileä, kuin lämmintä sisällä. Oumannin max. lämpörajoitus 50 asteeseen. Jos yksittäisen huoneen lämpötila ei ole sopiva, niin koittaa säätää sen patteriventtiilin kuristinta säätämällä. Jos koko talon lämpöä tarvitsee säätää, niin se säädetään Oumannilla pykälä kerrallaan kokeillen. Jos lämpö ei saa riittämään, niin sitten lisätään pumpun kierroksia. Jos ei edelleenkään riitä kovilla pakkasilla, niin lämpötilarajoitusta täytyy nostaa.

Mielipiteitä hyvin onnistuneesta säädöstä:
Järjestelmä on mahdollisimman hiljainen ja tasalämmin.
Ainoa säädöt käytössä Oumannin hienosäätö maksimissaan muutaman kerran vuodessa pykälä isommalle/pienemmälle.
Patteritermareita ei tarvita muuhun, kuin patterin tilapäiseen sulkemiseen. Eli pelkkä venttiili riittäisi.
Meno/tuloveden lämpötila ero -15 sitä lämpimemmillä keleillä max.4 astetta.

Näin onnistui meillä tiputtaa pumpun kierroksia ja ääntä, mutta on paljon riippuvainen verkoston rakenteesta. Säätämisellä voi jossain määrin paikata huonosti toteutettua järjestelmää.

En ole nähnyt lämmitysjärjestelmissä kavitaatiosyöpymiä, mutta en pidä mahdottomana. Olen nähnyt useammassakin yhteydessä, kuinka se rokottaa rautaa ja alumiinia.

[Aaltju]

Lämmitysputkistoissa en tiedä tällaisista tapauksista, mutta jos mulla olisi lämpöpuolella kupariputket (valussa) niin yrittäisin pitää virtausnopeuden mahdollisimman pienenä.

Lämmitysputkistoissa on aikalailla erilaiset olosuhteet kuin käyttövesiputkistoissa niin virtauksen kuin korroosioympäristönkin osalta... lisäksi myös lämpötila on pääosan vuodesta huomattavasti alhaisempi... kun huomioidaan että käyttövesiputkistoissakin viat syntyvät usean eri ilmiön yhteisvaikutuksesta ja sen lisäksi yleensä vaativat vielä virheellisen asennuksen / työvirheen (litistynyt taivutus, juotosnölliä putkessa jne) niin kovin suurta huolta ei lämmitysputkissa ole.

[Maatilallinen]

Ite olen noita säädellyt siten, että jäähtymä on patterissa oikea eli kovalla pakkasella n. 30 astetta.

Eli olen säätänyt Oumaniin sellaisen käyrän, jotta kun ulkona -20 -> +70 verkostoon, -30 -> yli +80 ja nollassa n. 50-60 astetta. Painetta 1-1,5 baaria.

Sitten pumppu puoliteholle ja termarit irti, sitten esisäädöillä olen säätänyt patterin jäähtymän kohdilleen (on muuten kuuma säätöjä tehdessä). Joutuu toistamaan säädön kun ensimmäisen kerran on tehnyt ja verkosto tasoittunut. Sitten termarit paikalleen ja sopivat lämmöt huoneisiin. Ja on hiljaista ja varmasti lämpö riittää. Jos ei riitä niin Oumanista käyriä isommalle.

Ite olen sitämieltä, että kierron nopeus pidetään sellaisena että vesi jäähtyy kovalla pakkasella n. 30-40 astetta. Sitten jos ei lämpö riitä niin säätimestä lisää, ei pumppuun nopeutta lisää. Tilalla on lähtölämpötila 30 asteen pakkasella lämpökeskuksesta 85 astetta, pumput ym... säädetty LVI-suunnitelmien mukaan ja voi että on lämmintä Helposti 30 astetta lämmintä jos termarit avaa täysin.

[Harri68]

Alkoi kiinnostamaan tämä patterien jäähtymän säätäminen (en ollut ennen moisesta kuullutkaan). Eli siis miten moinen tapahtuu? Pattereiden esisäätöventtiilistä säätämällä? Onkos väliä mikä patteri ensin. Mitäs muuta kokeillessa kannattaisi huomioida?
Lähinnä tuumasin josko noitten kohinaa saisi hieman pienemmälle. Sinänsä patterit ja talo lämpeää ihan ok ja patterit on ilmattu. Kiertovesipumppu hurisee ykkösellä.

Harri

[Maatilallinen]

Jäähtymää saa suurennettua pitämällä kierron mahdollisimman pienenä. Tällä jäähtymällä ei ole niin merkitystä jos on öljykattila, mutta esim. halkokattilan ja varaajan kanssa taikka kaukolämmössä kannattaa säädellä.

Tosiaan onnistuu karkeasti säätelemällä esisäätöjä patterin koon ja etäisyyden pannuhuoneesta mukaan ja seuraamalla pannuhuoneen mittareista että paluuveden lämpö on kovalla pakkasella n. 30 astetta alempi kuin lähtevä vesi. Mulla on nyt muutaman asteen pakkasella 23 astetta jäähtymää.


Pieni patteri, asento n. 1.


Vähän isompi, yksilehtinen, asento n. 2-3.


Iso patteri, kaksilehtinen, asento 5-6.

Vielä isommat, 6-7. Myös kannattaa käyttää järkeä tilan suhteen, esim. keskellä taloa olevan saunan vähän isompaankin patteriin piisaa 1, isoon olohuoneen patteriin voi laittaa vaikka 6, autotallin jättipatteriin pannaan 7 jne... Myös etäisyys vaikuttaa, kauempana oleviin isompi arvo kuin lähellä pannuhuonetta oleviin. Omakotitaloissa tällä nyt ei juuri ole väliä, yleensä suunnilleen samat säädöt käy samanlaisiin pattereihin ympäri talon. Isoissa rakennuksissa nuo on oikeasti laskettava, jotta verkosto saadaan toimimaan.


Paremman säädön (miten itse sen tein) saa kahdella lämpömittarilla jossa irtoantura, esim digitaalinen ulkolämpömitari. Anturat kiinni patteriputkiin, termari irti, Oumanista lämpöä kovalla pakkasella (-20...-30) n. 70-80 astetta, patteritermarit irti ja sitten esisäätöventtiilillä lämpötilat esim. arvoon 70/40. Tällöin ei katsota etäisyyksiä tai patterin kokoja, kunhan lämpötilat on patteria kohdin kohdallaan, niin siinä virtaa tarpeeksi vettä. Tämä on parempi tapa kuin laittaa "perstuntumalta" noita patterin kokojen mukaan.

Kannattaa aloittaa lähimmistä pattereista (pannuhuoneesta katsoen) ja jatkaa kauempiin, kun kaikki on säädetty niin ensimmäiset tarvitsee varmaan uuden säädön. Kaikki termarit irti koko säädön ajan. Sitten kun on esisäädöt säädetty niin Oumanista voi laskea veden lämpöä jos talossa yli 5 astetta enemmän kuin mitä pitäisi. Sitten vaan termarit kiinni ja lämmöt kohdilleen.

Kun jäähtymä on suuri, niin tarvitaan kuumempaa kiertovettä kuin pienellä jäähtymällä (helposti kovalla pakkasella 70 astetta). Siksipä maalämpöpumpun kanssa venttiilit on usein "selällään", jotta pattereiden lämmönluovutuspinta-ala olisi mahdollisimman suuri. Mutta kaukolämmössä saadaan kaukolämpöveden jäähtymää näin alas, vaikka patterit tarvitsisi kuumaa vettä, ja puulämmityskattilan ja varaajan kanssa, saadaan varaajasta imettyä kaikki energiat pois palauttamalla sinne mahdollisimman viileää vettä. Kuumaahan on aina tarjolla yläosassa.

Esim. 40 asteisesta vedestä ei saada enään energiaa esim. käyttöveteen, mutta siinä on silti enemmän energiaa kuin 30-asteisessa vedessä. Kun varaajaan palautetaan mahdollisimman viileä vesi, saadaan varaaja tyhjennettyä täysin.

Lisäksi patterit ei todellakaan kohise, termarit päästää yläreunaan vain vähän kuumaa vettä ja vaikka sitä menisi enemmänkin niin kohina ei kovin suurta ole