"Rintamamiestalon seinärakenne on riski"

[Harri68]

Tällaista keskustelua käydään meillä päin http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana- ... 0826997/68

T
Harri

[kakluuni]

Mitähän uutta tuo kirjoittaja halusi sanoa? Jokaiseen rakenustapaan, materiaaliin ja rakentamiseen liittyy omat ongelmansa, sanottiin niitä nyt sitten riskeiksi tai ei. Tuolla tapaa kirjoitetun kirjoutiksen " ..... rakenne on riski" voi kirjoittaa lähes mistä vaan rakennuksesta.

[Harri68]

Riskejä lienee maailma täynnä...

[jarkkis]

Luin juuri tuon saman kirjoituksen....mie olen tässä väärin tehdyssä,lähes alkuperäiskuntosesa talossa asunut yli 40 vuotta,siis lähes koko ikäni.Varmaan olen sitten erilaisten homeiden ja mikrobien kyllästämä,parkkiintunut henkilö,johon em.terveysuhat ei pysty.Ihme,että talokaan on enää pystyssä kun on noin väärin tehty,oishan tuon jo 60:ssä vuodessa pitänyt lahota ja homehtua piloille.

Kun lukee noita erilaisten asiantuntijoiden näkemyksiä,niin tulee mieleen,että kuinka steriilissä ja hygieenisessä ympäristössä ihmisen sitten pitäis asua ja oleskella?On myös näkemystä,että juuri yletön puhtaus ja erilaisten altisteiden(sopivassa määrin)puute aiheuttaa allergioiden lisääntymistä.

[Hower]

Varmaan tuo äijä teoriatasolla osittain asiaakin puhuu. Ei tosin vakuuta tämän haastattelun yhteydessä annettu yksioikoinen tokaisu "rintamamiestalojen käyttötunnit alkavat olla täynnä".
http://areena.yle.fi/video/1297238748358
Haastattelijan kysyessä vanhojen rakenteiden hengittävyydestä niin aihetta koskeva lyhyt kommentti on; "ei talolla mitään keuhkoja ole".
Niinkuin joku sellaista olisi väittänytkään. Ukko panee sanoja toisten suuhun, jotta itse asia ja termiä käyttävät henkilöt tulisivat naurunalaisiksi.

[pvalila]

Jarkkis, luultavimmin sinä et ole terveyden ihmelapsi vaan siinä sun talossasi ovat perusasiat suunnilleen kunnossa.

- Tai ehkä sekä sinä että talosi olette molemmat terveyden ihmelapsia!


Kaksi höyrysulkua rakenteessa on virhe, mutta silti ihmettelen, ettei tuossa kirjoittajan mainitsemassa talossa ole tervapahvi myös purujen sisäpuolella.

Puru eristeenä antaa niin paljon anteeksi, että en usko, että sisäilmasta tullut kosteus joka pysähtyy ulkopuolen tervapahviin pystyy purut sairastuttamaan.

Rakennevirhehän tuo kyllä on.

Kyllä kirjoittajan olisi ennemmin kannattanut tuoda esiin alapohjan kapilaarikatkon puuttumisen ja salaojituksen puutteiden aiheuttamat ongelmat, sekä erityisesti myöhempien vuosikymmenien remonttien aiheuttamat ongelmat: kyllä ne varmasti aiheuttavat ongelmia useammassa talossa kuin ulkoseinien rakenteet.

Jos rintikoita haluaa haukkua, niin voisi myös aloittaa näiden talojen näkyvimmästä virheestä: moniin tehtiin ajan muodin mukaisesti aivan liian lyhyet räystäät.


Minusta tuntuu, että näitä rintsikoita on ylistetty viime aikoina vähän liikaa ja se on alkanut ärsyttää ihmisiä, jotka ovat tietoisia myös näiden talojen puutteista.

No, ainakin energian hinta alkaa olla sellaisella tasolla, että innokkainkin rintsikkaihminen on alkanut kiroilla rintamamiehiä, joiden piti laittaa seiniin vain sata milliä purua kun käytännössä samalla hinnalla olisi voinut tuupata fylliä vähän enemmänkin! Puru ei ole kallista nyt eikä ollut silloin.

[pvalila]

Varmaan tuo äijä teoriatasolla osittain asiaakin puhuu. Ei tosin vakuuta tämän haastattelun yhteydessä annettu yksioikoinen tokaisu "rintamamiestalojen käyttötunnit alkavat olla täynnä".
http://areena.yle.fi/video/1297238748358
Haastattelijan kysyessä vanhojen rakenteiden hengittävyydestä niin aihetta koskeva lyhyt kommentti on; "ei talolla mitään keuhkoja ole".
Niinkuin joku sellaista olisi väittänytkään. Ukko panee sanoja toisten suuhun, jotta itse asia ja termiä käyttävät henkilöt tulisivat naurunalaisiksi.

Kuuntelin jutun läpi ja mielestäni ukko puhuu täyttä asiaa.

Tuo tokaisu on mielestäni myös enemmän kuin paikallaan, koska aivan liian monet ihmiset ajattelevat, että talojen tapauksessa hengittävyys tarkoittaa samaa kuin urheiluvaatteiden kohdalla: totta kai hengittävä, kosteuden ulos laskeva vaate on parempi kuin muovinen hikipussi. Talojen tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole tästä, vaikka ihmisiä aivan tietoisesti jallitetaan tällä mielikuvalla.

- Talon, vaikka olisi kuinka käytetty hengittäviä materiaaleja, kuuluu olla kuitenkin tiivis. Ilman kuuluu vaihtua hallitusti ilmanvaihdon kautta, ei seinien läpi.

Tuo teknistaloudellisen käyttöiän täyttyminen on sekin täysin totta, vanhan rintsikan pelastaminen on usein perheelle liian iso pala purtavaksi ja jos talossa on jossain vaiheessa ollut homeongelmia niin hurjan kalliiden salaojitusten, alapohjien avaamisten, Fuktisolien jne. jälkeen jää silti vielä pelko siitä, että jossain muhii jotain.

Käytännössä usein on niin, että talo on parasta vain käyttää loppuun sellaisena kuin se on, siihen ei yksinkertaisesti kannata laittaa kiinni rahaa lähes uuden talon hintaa vastaava määrä. Kuolemaantuomittuja rintsikoita tässä maassa on paljon, sellainen syntyy helposti esim. siten että omistaja unohtaa muutaman kerran talven jälkeen avata rossipohjan luukut ja pöpöt pääsevät irti.

[Hower]

-Hengittävydestä:

Kuuntelin jutun läpi ja mielestäni ukko puhuu täyttä asiaa.
...Talojen tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole tästä, vaikka ihmisiä aivan tietoisesti jallitetaan tällä mielikuvalla.

Ehkä, mutta ukko myöskin aivan tietoisesti jallittaa kuuntelijoita luomalla mielikuvaa, että rakenteiden hengittävyydestä puhuvat ihmiset huuhailevat talon keuhkoista suurinpiirtein kuin maasäteilystä ja homeopatiasta... Mielestäni hän olisi voinut hyvin selkeästi ja asiallisesti kertoa mitä hengittävillä rakenteilla tarkoitetaan ja mitä ne eivät ole.
Mutta olkiukkojen rakentelu lienee kivempaa....

Tuo teknistaloudellisen käyttöiän täyttyminen on sekin täysin totta,

Jaa, modernimmat talot lienevät terveellisyytensä puolesta täysin riippuvaisia hörynsulkumuoveista ja teipeistä, muuten niitä ei kai käytettäisi. Uusimmille ja parhaimmille muoveille tietääkseni luvataan 50-vuoden kestoikää. Epäilen, että 70-80-90-luvuilla laatu on ollut ihan toista luokkaa, eli ne remppamuovit ovat esim. 70-80-lukulaisissa taloissa hapertumassa piakkoin vähintäänkin pilalle. Noiden talojen teknistaloudellinen käyttöikä on siis täyttynyt tai pikaisesti täyttymässä?
Näissä rintsikoissa ei sitä hapertuvaa muovia periaatteessa ole...

[pvalila]

Tuo teknistaloudellisen käyttöiän täyttyminen on sekin täysin totta,

Jaa, modernimmat talot lienevät terveellisyytensä puolesta täysin riippuvaisia hörynsulkumuoveista ja teipeistä, muuten niitä ei kai käytettäisi. Uusimmille ja parhaimmille muoveille tietääkseni luvataan 50-vuoden kestoikää. Epäilen, että 70-80-90-luvuilla laatu on ollut ihan toista luokkaa, eli ne remppamuovit ovat esim. 70-80-lukulaisissa taloissa hapertumassa piakkoin vähintäänkin pilalle. Noiden talojen teknistaloudellinen käyttöikä on siis täyttynyt tai pikaisesti täyttymässä?
Näissä rintsikoissa ei sitä hapertuvaa muovia periaatteessa ole...

Kyllä rintsikat ovat aivan perhanan täynnä muovia, usein aivan vääriin paikkoihin tungettuna, kuten hyvin tiedät.

Uudemmat talot ovat uudempia: jos rintsikan elinkaari on 80 vuotta ja siitä on 60 mennyt niin jäljellä on 20 vuotta, jos jonkun uudemman talon elinkaari on 60 vuotta mutta siitä on mennyt vasta 20 niin jäljellä on 40 vuotta. Vuodet eivät vaikuta vain taloon, vaan maailma muuttuu talon ympärillä ja usein aiheuttaa paineita korvata se talo uudella tms.

Eikä tuo ukko muuten niitä uudempia (tai edes upouusia) taloja ongelmattomiksi väittänyt!

Talon teknistaloudelliseen käyttöikään vaikuttaa moni muukin juttu kuin rakennus itse: monien rintsikoiden kohtalona on se, että ne sijaitsevat usein seutukunnan parhailla paikoilla; purkuun menevät rintsikat eivät muuten läheskään aina ole niitä huonokuntoisia.

Eli kyllä minäkin uskon, että lähivuosina moni rintsikka joko puretaan (kalliit alueet) tai hylätään (vähemmän kalliit alueet). Yksittäisiä taloja riittää tulevillekin polville vielä pitkään, mutta yhtenäisten rintsikka-alueiden suojelulla on kiire: täydennysrakentamista niille ei voitane kieltää, mutta uudet talot pitäisi kyllä toteuttaa alueen ehdoilla.

- Täydennysrakentaminen on muuten laji, jota Suomessa ei hallita. Keski-Euroopassa on pystytty uudelleenrakentamaan pahastikin rikki pommitettuja alueita mutta täällä on tapana oikein korostamalla korostaa uuden ja vanhan talokannan saumaa. Yhtenäisten vanhojen kokonaisuuksien raiskaaminen on täällä pyhää, koska sen taidon hioi huippuunsa itse A. Aalto kun tekaisi Enson pääkonttorin kuvankauniin vanhan talon paikalle.

[Hower]

Kyllä rintsikat ovat aivan perhanan täynnä muovia, usein aivan vääriin paikkoihin tungettuna, kuten hyvin tiedät.

- Ei nyt äkkiseltään meidän mökistä tuu mieleen ainoatakaan muovitettua rakennetta talon rakentamisajalta. On mielestäni aika tarkoitushakuista ryhtyä puhumaan rintamiestalojen tyyppiominaisuutena muovien käyttöä. Ne eivät alkuperäisrakenteisiin kuulu, kyllähän nämä talot rikki ja pilalle saa.... Toisaalta sisäpuolisella höyrynsulutuksella ei rintamamiestaloa tuhota, koskapa se ilman sitäkin pärjää eli on ihan yks lysti hapertuuko se atomeiksi vai ei. Uudet talot taas ei ilmeisestikään pilaantumatta pärjää ilman ehjää muovia.

jos rintsikan elinkaari on 80 vuotta ja siitä on 60 mennyt niin jäljellä on 20 vuotta

- voisitko valistaa mihin se tämä meidänkin tönö lopulta kaatuu ?

jos jonkun uudemman talon elinkaari on 60 vuotta mutta siitä on mennyt vasta 20 niin jäljellä on 40 vuotta

uudempien talojen teoreettinen elinkaari voi olla 60 vuotta. Ikävä kyllä koneiden varassa olevat talot ja modernit monikerrosrakenteet muoveineen ja kipislevyineen eivät siedä juuri minkäännäköisiä elinkaaren aikana väistämättä tapahtuvia fyysisiä vaurioita. Eivätkä yleisiä, huolimattomuudesta johtuvia rakennusvirheitä.

yhtenäisten rintsikka-alueiden suojelulla on kiire:

Mitä helkutin järkeä on suojella taloja, jotka ovat teknisen käyttöikänsä päässä; purkukuntoisia, terveydelle vaarallisia rötisköjä!

[pvalila]

Huh, yritetään vastailla.

Ei kai sillä merkitystä ole, josko muovi on taloon laitettu uutena vaiko vasta matkan varrella? Näihin vanhoihin taloihin on usein koottu usean vuosikymmenen virheelliset ratkaisut.

Juuri teidän talonne tapausta en tiedä, mutta listasin jo noita purkusyitä tuolla aikaisemmin: aika usein talo joko hylätään tai sitten se puretaan uuden talokannan (tai liikennejärjestelyiden) alta.

Huono energiatalous on myös eräs tekijä, joka toimii rintsikoita vastaan.

Nykyisin taloja tehdään monilla eri tavoin ja epäilen, että nämä nykytalotkin tönitään aikoinaan nurin uudempien alta.

Ihmiset ajattelevat, että talot kestävät ikuisesti mutta todellisuudessa niilläkin on käytännössä vain se oma elinkaarensa; purkamisen syy ei läheskään aina ole se, että talossa olisi jotain vikaa.

Et sinä yleensä niin vihainen mies ole, minkä ihmeen takia sinä tuosta ohjelmasta noin kimpaannuit? Ei siinä rintsikoista edes paljoa puhuttu ja eniten ongelmia mainittiin olevan 1960-luvun taloissa. Kaukana täydellisestä nämä rintsikat ovat ja paljon rumemminkin on näistä usein sanottu (välillä aiheesta, välilä aiheetta).

[Tinakenkäpoika]

En ymmärrä kuinka talo tulee elinkaarensa loppuun jos sitä huolletaan ja muutenkaan ei hajoteta tahallaan tai tahottomasti. Jaappaniassa on 1000 vuotta vanhoja puusta tehtyjä tenppeleitä ehjänä, eikä ne ole ilmeisesti vielä elinkaarensa päässä. Samaan syssyyn ihmettelen kun venetsiassa talot on käytännössä vedessä koko ajan, eikä sielläkään kaikki asukkaat homeiden sairastuttamia, miksi? Se on ikävää että näissä on vain se 100mm purua eristeenä, toisaalta voisihan sitä olla -20 asteen pakkasella sisällä enenpikin päällä kuin t-paita ja kalsarit ?

[pvalila]

En ymmärrä kuinka talo tulee elinkaarensa loppuun jos sitä huolletaan ja muutenkaan ei hajoteta tahallaan tai tahottomasti. Jaappaniassa on 1000 vuotta vanhoja puusta tehtyjä tenppeleitä ehjänä, eikä ne ole ilmeisesti vielä elinkaarensa päässä. Samaan syssyyn ihmettelen kun venetsiassa talot on käytännössä vedessä koko ajan, eikä sielläkään kaikki asukkaat homeiden sairastuttamia, miksi? Se on ikävää että näissä on vain se 100mm purua eristeenä, toisaalta voisihan sitä olla -20 asteen pakkasella sisällä enenpikin päällä kuin t-paita ja kalsarit ?

Niin se vain on, että talolta loppuu elinkaari kun joku piirtää moottoritien yli. Tai muuttoliike vie asukkaat. Tai joku jättää rossipohjan luukut pariksi vuodeksi kiinni ja home saa yliotteen.

Talojen kanssa on myös hieman sama juttu kuin vanhojen autojen kanssa, omistaja vertaa aina tarvittavan remontin ja talon hinnan suhdetta.

Olivat syyt mitä tahansa niin käytännössä talot eivät vain ikuisia ole (eikä taloja laiteta purkuun aina sieltä huonoimmasta päästä alkaen, varsinkin arvoaluilla purkuun menee hyvinkin hyväkuntoisia taloja).

Venetsian homejuttua voi tosiaan ihmetellä, olisikohan ero ihmisten perintötekijöissä tai ravinnossa?

[KMS]

[quoteNiin se vain on, että talolta loppuu elinkaari kun joku piirtää moottoritien yli. Tai muuttoliike vie asukkaat. Tai joku jättää rossipohjan luukut pariksi vuodeksi kiinni ja home saa yliotteen.][/quote]

Höhöh, onko tämä nyt yritys saada topikki nk. leimahtamaan? Ei kaikki rintamamiestalot ole tienpohjalla tai jossain käsivarren lapissa, jonne se hylätään kun kylän viimeinen kobolttikaivos on ehtynyt. Ja ihan samalla tavalla ympäristöolosuhteet voivat kohdella uudempaakin taloa, joten nuo syyt eivät mitenkään ole sidoksissa talon ikään.

Sitten tämä elinkaariajattelu yleensä. Mun mielestä on inhimillistä suhteuttaa asiat omaan kokemukseen, vaikka se ei tilastollisesti merkitsevä otos olekaan: esimerkki a) Mun lapsuudenkoti on vuodelta 1884. Vanha Varsinais-Suomalainen maatalo. Tehdyt remontit: 1. valovirta, WC ja keittiö 30-luvulla, päivitetty kaikki 1992 2. Salaojat ja pintavesiojat 1990-luvulla 3. Uusi konesaumapeltikatto+potkurännit 2001. Näiden lisäksi joitain satunnaisia tapetointeja ja maalausjuttuja. Talo on edelleen kunnossa ja asukkaat suhteellisen täyspäisiä ihmisiä, eivätkä mitään homeitiöitä hengittäviä maahisia. SIt mun oma talo - esimerki b): Kaupunkitorppa. Siirretty saaristosta vuonna 1893. Tehdyt remontit: Remontoitu käytännössä ensimmäisen kerran vuosina 2008-2011, eli asennettu vessa, moderni keittiö, osa ulkolaudoituksesta ja muutenkin vähän siistitty paikkoja

Kummassakaan mun tuntemassa esimerkissä ei ole tarvetta tai edes houkutusta hylätä, polttaa tai purkaa taloa. Energiaa menee takuulla vähemmän, mitä keskimääräisessä OKT:ssa, koska ei lämmitetä muuta kun niitä huoneita, joissa oleskellaan ja niitäkin kohtuudella uuneja sekä klapeja säästäen. Mulle ei näillä parametreilla vaan mene kaaliin, miksi kummankin töllin elinkaaret kuuluisivat olla loppuneet jo 50-luvulla ja sen jälkeenkin rakennetut korvaavat tuotteet kuuluisivat nyt olla lopussa.

Jokaisella ihmisen rakentamalla härvelillä on olemassa jokin elinikä. Se on kuitenkin aika monen muuttujan takana, eikä varmasti ole johdettavissa minkään kaavan mukaan esim 60 vuodeksi.

-k

[tuuma]

Talojen kanssa on myös hieman sama juttu kuin vanhojen autojen kanssa, omistaja vertaa aina tarvittavan remontin ja talon hinnan suhdetta.

Arvo senkuin (keinotekoisesti) nousee, vaikka jättäisi kokonaan huoltamattakin

En mä tiedä mitä mä tähän hiukan kiihtyneeseen keskusteluun laittaisin mutta minusta talo tulee teknisen elinkaaren loppuun kun sähköt, putket ja viemärit vetävät viimeisiään ja noistakin sähköjohdot eivät tavallaan kulu mutta pistorasiat että kytkimet kylläkin.

Näissä taloissa on ihan OK runkorakenne ja se varmaan säilyy ikuisuuden, kunhan ei pääse mätä tai home pilaamaan. Kaikki muu talon ympärillä ja alla vaatinee silloin tällöin päivitystä. Kattoremppaa, julkisivuremppaa, pintaremppaa, sokkeliremppaa. Jossain vaiheessa kaikki kaatuu sopivasti päälle ja saattaa lähteä talo myyntiin joillekin innostuneemmille eli meidänkin tapauksessa sitten meille Kalliiksihan tämä tulee mutta asua on voinut samalla ja älväriin verrattuna monta miljoonaa kertaa tässä rikkaammaksi on tullut, jos kokemuksina mitataan