Salaojien korko

[Jarppi78]

Nojoo..tuossa nyt mittailin hieman kun kellarin lattiaa piikkailin. Sillä nurkalla mistä salaojaputket lähtevä kaatamaan alaspäin, ts. siis nurkalla missä ne ovat korkeimmalla, niin sielä putken alapinnan korko on sama kun uuden lattian yläpinta.Onkohan tuo kovastikin vaarallista?

Lattiaan on tulossa fuktisol 100mm, styrox 100mm +8 sentin valu lattialämmityksellä. Sisäpuolella seinille tulee sisäverhomuuraus joko 68 tai 88mm paksulla harkolla. Ulkopuolella on nappulalevyt ja 100mm routa-eps. Kosteutta ei juuri ole sisään tullut ennen noita salaojiakaan.

[villelap]

Riippuu siitä millä korkeudella pohjavesi on korkeimmillaan. Jos pohjavesi on lattian tasolla se on ongelma. Pohjaveden korkeuden voi selvittää vaikka omasta tai naapurin kaivosta.

Mikäli pohjavesi on alempana ja kallistukset pois talosta päin niin ongelmaa tuskin on, koska salaojatasolle vesi ei silloin nouse.

[Jarppi78]

Mitä kaivoa meinaat? Noin äkkiä ajatellen tuskin tässä kyllä ongelmaa on kun talo on ollut ilman salaojia 56 vuotta josta olen ite tässä asunut rapiat 4 vuotta eikä tuola kyllä koskaan ole vettä kellarin lattialla näkynyt / käsin kosketeltavaa kosteutta tuntenut.

Nuo salaojat jäi vähän korkeeksi kun oli siinä nurkalla kallio vastassa.

[villelap]

Ihan normaalia kaivoa meinaan millaisia yleensä löytyy vanhempien talojen pihoista. Ei tietystikään kaikista, mutta aikanaan ei ole ollut vesijohtovettä. Kaivoissa oleva vesihän on pohjavettä. Jos talon lähellä olevassa kaivossa vesi on kellarisi lattian pinnan tasolla tai yläpuolella niin silloin pohjavesi kastelee lattiasi ilman sen tason alle laitettavaa salaojitusta.

Se on kosteus voi olla kapilaarista ja siihen auttaa kapilaalikatko lattian alle, mutta pohjaveden kokeuteen kapilaarikatko ei auta.

Pohjaveden voi alentaa myös lattian alle laitettavalla pumppaamolla. Niitä on aika monessa talossa.

[Jarppi78]

Juu no en tiedä millä pihalla tässä tuollainen kaivo olisi mutta eipä tuo pohjavesi ole tässä 4 vuoden aikana ainakaan meidän lattialla käynyt ja tosiaankin lattian pintahan tulee olemaan vain 3-4 senttiä alempana vanhaan verrattuna.

[Matti Alander]

Melko harva talo sijaitsee pohjaveden pinnan alapuolella, mutta nämä kalliot talon sivustoilla tahtovat usein johtaa vettä talon alle ja taloon päin.
Ilmeisesti talon vastapuolella kuitenkin on salaojitus alempana ja vettä voi päästää kulkeutumaan talon alla talon toiseen päähän, josta sitä voidaan johtaa salaojitukseen ilman pumppaamon rakentamista.
Salaojitustason tulisi olla anturapinnan alapuolella ja vähintään 300 mm lattiapinnan alapuolella rakennustapaohjeiden mukaisesti. Tuskin siitä nyt kuitenkaan mitään isompaa ongelmaa muodostuu, kunhan kellarin ulkoseinällä on mahdollisuus kuivua sisäänpäin, kuten nytkin.
Kellarin seinän suurin ongelma on kapillaarinen kosteudennousu, jonka tulisi pystyä kuivumaan ulospäin, mutta patolevyrakenteella se ei yleisesti tahdo onnistua.
Nyt lattiarakennetta toteutettaessa täytyy perehtyä kapillaarikatkoon ja riittävän paksuun lämmöneristykseen, jotta kosteus pysyy maaperässä vesihöyryn osapaine-erojen avulla. Salaojittavat lämmöneristeet ovat erinomainen kapillaarikatko, jotka eivät aiheuta vedenpainetta rakenteisiin. Samalla saadaan aikaiseksi myös hyvin olematon vesihöyryn vastus.
Salaojittavat lämmöneristeet on valmistettu n. 5 mm solupolystyreenipalloista liimaamalla yhteen Bitumilatexilla. Näin aikaansaadaan vettymätön rakenne, joka silti on mahdollisimman harva. Lämmöneristyskyky on suunnilleen sama, kuin muissakin solupolystyreenivalmisteissa: Styrox tai Styrfoam levyt, Uretaani on sitten tehokkaampaa eristyskyvyltään, mutta myös muovikalvoon verrattava höyrytiiveys.
Hyväksi todettu kustannuksia säästävä lattiarakenne on kuten useasti olen kertonut seuraava alhaalta ylöspäin: 100 mm salaojittavaa lämmöneristettä, 100 mm lattia Eps eristettä, suodatinkangas ja valu 80 mm.
Salaojittava eriste toimii lattian alla vaakasalaojana, joka ei vety ja kestää pohjaveden nousuja väliaikaisesti, eikä synnytä vedenpainetta pohjalaattaa vasten. Se on myös erittäin harvaa, jolloin kapillaarisuus pysähtyy jo 5 mm matkalla levyssä, sekä höyrynä maaperään lämmöneristyksen vaikutuksesta työntyvä kosteus voi lävistää sen ongelmitta.
Lattia Eps 100 kpa on myös noin puolet pienemmän vesihöyrynvastuksen omaava, kuin betonilaatta ja tällaisen rakenteen voi huoletta pinnoittaa sisältä tiiviilläkin rakenteella.
Mikäli mahdollista voisit tehdä pohjamaahan lievän kaadon kohti matalinta salaojitusrakennetta, jolloin mahdollisesti kallion pintoja pitkin valuva sulamisvesi siirtyisi mahdollisimman tehokkaasti pois lattian alta ja samalla vähentäisi myös väliseinien kapillaarisuutta, jota on hyvin hankala katkaista jälkikäteen. Tasaussepelinä olisi hyvä käyttää esim. raekokoa 6-12 mm, joka ei vielä ole liian karkeaa muovisille viemäriputkille. 6-12 mm sepeli on myös itsestään tiivistyvää, eikä sitä tarvitse täryttää.

[Jarppi78]

Juu toisella kulmalla salaojat on tietty matalammalla kaato on 10mm / m = karkeesti varmaan 200mm alempana sielä. Sielä on siis myös kokoojakaivo johon tulee salaojavedet ja sadevedet josta menevät edelleen kaupungin hulevesiverkkoon omalla paineellaan eli kaupungin verkko on vielä alempana.

Lattiaksi on tulossa juuri tuo " budjetti"-malli. Kuinka paksusti laittaisit sepeliä tasaamaan ?

[Matti Alander]

Tasaussepeliä käytetään ainoastaan tasaamaan maapohja, jotta sen möykyt eivät rikkoisi levyjä päällä kävellessä, joten tasauksen tarve on yleisesti 2-3 cm. Jos kuitenkin tehdään kaato alarinteen suuntaan maapohjalla tulisi kaatoa olla vähintään 5 mm metrille, joten alarinteen puolelle tulisi siten enemmän sepeliä.
Alimmasta kohtaa olisi sitten hyvä saada putki anturan alta ulkopuoliseen salaojitukseen ja väliseinien anturoiden kohdalta myös toiseen huonetilaan.