"Rintamamiestalon seinärakenne on riski"

[Ketsuppitahra]

Mitä nuihin vanhojen talojen riskirakenteisiin tulee, niin minua aina huvittaa kommentit, jotka väittää jotain 70 tai satakin vuotta terveinä kestäneitä rakenteita riskiksi. Siis missä mielessä ne on riski? Miksi ne nyt ykskaks alkaisi lahoamaan??

No siksi, että nykysin eletään ihan eri tavalla kuin silloin ennen. Nyt lutataan vedellä sisätiloissa päivät pääksytysten ja kuivataan pyykit sisällä ja vähän parannellaan eristyksiä ja vaikka mitä.
Eri asia tiettty jos asukkaat elää niinku joskus 70 vuotta sitten, ei kai siinä mitään riskiä olekaan,. Harva vaan varmaan sellaseen pystyy.

[Laurakaisa]

No siksi, että nykysin eletään ihan eri tavalla kuin silloin ennen. Nyt lutataan vedellä sisätiloissa päivät pääksytysten ja kuivataan pyykit sisällä ja vähän parannellaan eristyksiä ja vaikka mitä.
Eri asia tiettty jos asukkaat elää niinku joskus 70 vuotta sitten, ei kai siinä mitään riskiä olekaan,. Harva vaan varmaan sellaseen pystyy.

Tässäkin on otettava huomioon sitten se, että käsite "rintamamiestalo" on aika venyvä ja paukkuva. Siihen mahtuu mökkejä, joissa on sisävessa ja juokseva vesi kyökkkiin tehty 70-luvulla tai ei vieläkään, ja sitten on näitä tapauksia kuten meidän talo, joissa on ollut 50-luvun alusta eli rakennushetkestä pitäen vesikiertoinen (puu)keskuslämmitys ja sauna pesuhuoneineen kellarissa ja vesiveskit ylhäällä ja alhaalla. Eli yksilöitä mahtuu joukkoon tummaan ja totta kai se on sitten aika kirjavaa että miten pitkälle ajassa takaisin pitää palata että yltää siihen alkuperäisen kaltaiseen elämäntyyliin. Sikäli riskitkin on sitten vähän vaikeasti vertailtavissa.

Aivan totta. Ongelma vaan onkin siinä, että elintapoihin ei voida lainsäädännöllä puuttua, mutta niihin rakenteisiin ja u-arvoihin voidaan. Ei varmaan koskaan nähdä sellaista lakia, joka määrää huonetilan maksimilämpötilaksi talvella 20 astetta... Ja onhan se päätöntä, että pienelle ydinperheelle saa rakentaa 300 neliöisen talon ja samaan aikaan valitetaan vanhojen rakennusten energiaa tuhlaavista seinistä. Mutta näin se maailma toimii.

Näin se on, eipä tullut mieleen tuo katsantokanta. Mutta jos edes keskusteltaisiin asiasta tuoltakin kantilta...

[Ketsuppitahra]

sitten on vielä se pula-ajan meininki, jonka hengessä ainakin osa rintsikoista on rakennettu. Siis paskimmista mahdollisista materiaaleista, säästöbetonista jne. OIkeestiko semmoset talot muka tehtiin kestämään? I think not. Semmosia tikkutaloja on nähty että hui.

[piippo]

Samanlaista paskaa sitä voi tehä nykysinkin. Erona se että ennen tehtiin sentään itelleen, nyt usein tehään työkseen toiselle.

[kappalainen]

Mielipiteeni on,
että kun väärin rakennettu talo on seisonut paikallaan minimikorjauksin liki 100 vuotta. Talon asukkaat kuolivat liki 100 vuotiaina ja 'Oikein' rakennetut talot ovat homeessa olleet jopa vuoden jälkeen, asukkaat sairastuneet alle vuodessa elinikäisesti, niin valintani on mieluummin väärin rakennettu riskitalo.

Minusta tuntuu, että nykyrakentaminen on pelkkää rahastusta. Mitä tulee salaojiin, kalliita ovat. Olen junttasavi kellareita nähnyt, jotka eivät ole monen vuosikymmenen aikana eristettynäkään homehtuneet. Kun vertaa mitä 'oikein' kellarin eristäminen maksaa, silmät muljahtavat. Onhan se selbvää, että jos talo kestää 100 vuotta rakennustarvikkeiden menekkki heikkenee ja herrojen optiot sitä kuatta.

Väärin rakennetuissa taloissa tulee vain korjatessa muistaa, ettei tee oikein, vaan väärin. Muutoin tulee ongelmia. Näissä artikkeleissa unohdetaan puun kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta. Vanhan ajan pihkainen puunlastu/puru ei niin vain homehdu. Nykyajan sahanpuru kyllä.

Puun laatu on heikentynyt älyttömästi. Otin juuri seinästä tolpan pois, punnitsin ja laitoin rautian tavaraa samanlaisen pätkän vaakaan. Vanha puu painoi 1,8 kertaa enemmän.
Olenkin tässä päätynyt hylkäämään rautakaupan lankut, ja etsin yksityisiltä. Olkoon sitten mittatarkkuus miten vain, niin on talossakin. Korjatessa tuon pienen mittaheittelyn olen huomannut olevan eduksi monasti. Voi valita 'sopivan' palikan.

[Hiski Piskinen]

Mitä nuihin vanhojen talojen riskirakenteisiin tulee, niin minua aina huvittaa kommentit, jotka väittää jotain 70 tai satakin vuotta terveinä kestäneitä rakenteita riskiksi. Siis missä mielessä ne on riski? Miksi ne nyt ykskaks alkaisi lahoamaan??

No siksi, että nykysin eletään ihan eri tavalla kuin silloin ennen. Nyt lutataan vedellä sisätiloissa päivät pääksytysten ja kuivataan pyykit sisällä ja vähän parannellaan eristyksiä ja vaikka mitä.
Eri asia tiettty jos asukkaat elää niinku joskus 70 vuotta sitten, ei kai siinä mitään riskiä olekaan,. Harva vaan varmaan sellaseen pystyy.

Vettä lotrataan nykyään kai lähinnä kylpyhuoneissa, joissa on, tai ainakin pitäisi olla, oma ilmanvaihtonsa. Ja on sitä entivanhaankin keitelty kyökissä keittoja liedellä, nykyään on sentään liesituulettimet käytössä. Joten en ole niin vakuuttunut, että rakenteiden kosteusrasitus olisi väistämättä lisääntynyt elintapojen muutoksen myötä. Ja jos väärin korjataan, niin ei se vanhan rakenteen vika ole.

sitten on vielä se pula-ajan meininki, jonka hengessä ainakin osa rintsikoista on rakennettu. Siis paskimmista mahdollisista materiaaleista, säästöbetonista jne.

Missäs vaiheessa suomalaisesta puusta on tullut paskinta mahdollista rakennusmateriaalia... No kyllä mää nuo säästöbetonit yms. tiedostan potentiaalisiksi ongelmiksi, omakin piharakennus on sellaisen päälle rakennettu ja jotain tarttis tehdä, sen verran huonossa kunnossa se on. Mutta toisaalta asuintalossa säästöbetoniperustus on kestänyt tukevasti kohta 70 vuotta.

[Kimble]

Mitä nuihin vanhojen talojen riskirakenteisiin tulee, niin minua aina huvittaa kommentit, jotka väittää jotain 70 tai satakin vuotta terveinä kestäneitä rakenteita riskiksi. Siis missä mielessä ne on riski? Miksi ne nyt ykskaks alkaisi lahoamaan??

No siksi, että nykysin eletään ihan eri tavalla kuin silloin ennen. Nyt lutataan vedellä sisätiloissa päivät pääksytysten ja kuivataan pyykit sisällä ja vähän parannellaan eristyksiä ja vaikka mitä.
Eri asia tiettty jos asukkaat elää niinku joskus 70 vuotta sitten, ei kai siinä mitään riskiä olekaan,. Harva vaan varmaan sellaseen pystyy.

Kyllä sitä vettä on käytetty sisätiloissa ennenkin. Tämän meidänkin talon edelliset omistajat kertoivat kuinka vaippapyykkiä sai tuossa keittiön puuhellalla aina keitellä ja pestä. Eipä siinä ole liesituulettimet olleet puhisemassa. Tuskinpa kuivasivat niitä pyykkejä talvisin ulkona.

[jarkkis]

Joo ja ilmanvaihtoräppänät pidettiin visusti kiinni ettei vaan lämmin karkaa.Mutta ap.aiheeseen palatakseni:Kun aattelee vaikka tätä oman talon seinärakennetta,niin en oikein uskoisi,että tervapaperin,raakalaudoituksen,puukuitulevyn,pinkopahvin ja myöhemmin laitettujen tapettikerrosten tai niiden päälle laitettujen panelointien läpi mitään tulisi.Siis sisäpuolisen seinärakenteen.Tai lakattujen/maalattujen lattioiden,seinän ja lattian rajakohta tietysti vois fuskata.Mutta ei täällä sisällä kyllä niin kovaa alipainetta ole,käsittääkseni ilmanvaihto on aika balanssissa.Pakkaskelillä sisäilma tuppaa olemaan hyvinkin kuivaa.Ainakin mun rajallisen(jokamies/maallikko)käsityksen mukaan ihan toimiva rakenne tämmönen seinä.

[Hower]

Ja kannattaa sitten varoa tämmisiä vuosikertoja:
Kaikkein vaarallisimpia Tapani Moilasen mukaan ovat 60-luvulla rakennetut talot (tuossa YLE:n haastattelussa kertoo)
Lisää asiantuntemusta Hannele Rämöltä:
http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/ ... ml/1298091

...Sekä vanhassa että uudessa talossa voi olla vikoja. Rämö kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota tiettyihin rakennusvuosiin.
− Pahimpia ovat 1970-, 1980- ja 1990-lukujen talot sekä vanhat rintamamiestalot, joissa on tehty käyttötarkoituksen muutoksia.

Tapani Moilanen kertoo haastattelussaan kuntokartoituksista
http://areena.yle.fi/video/1297238748358
vapaamuotoisesti lainattuna: "jos kaikki taloihin liittyvät riskit tuotaisiin ostajille tiedoksi niin asuntokaupat jäisivät useimmiten tekemättä."
-Näin varmaan on. Ja jos naimisiin meneville pariskunnille kerrottaisiin kaikki parisuhteeseen liittyvät eroriskit ja lapsien terveyteen liittyvät riskit sekä ennen syntymää ja syntymän jälkeen niin tuskin kukaan uskaltaisi edes harkita perheen perustamista. Elämä lienee jonkinlainen riski?

edit.
pitäiskö tämän Rämön kanssa itkeä vai nauraa:

Lattialämmitystä käytetään väärin
Märkätilojen rakentamisessa piilee silti yhä sudenkuoppia. Rämön mukaan rakennuttajat, tilaajat tai remontoijat haluavat usein kylpyhuoneeseen lattialämmityksen. Samalla seinään kiinnitetty lämmityspatteri, niin sanottu rättipatteri, heivataan menemään.
− Näin ei pitäisi tehdä koskaan! Rättipatteri kannattaa säilyttää siitäkin huolimatta, että kylpyhuoneeseen tehdään myös lattialämmitys, sillä lattialämmitys ei riitä yksin lämmittämään tilaa riittävästi.
...Lattialämmityksen tehtävä ei ole ylipäätään lämmittää huonetilaa.
...Rättipatteri on ensiarvoisen tärkeä, sillä siitä lähtee lämpösäteilyä, joka kierrättää erilaisia ilmoja.

http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/ ... ml/1298401

Märkätilojen laatoitukseen Rämö suosittelee käytännön kokemuksen kautta lattiaan 10x10 cm laattoja kapealla saumalla (asennusystävällinen ja lopputulos siisti), seinään puolestaan mitoitusta 200x300 cm kapealla saumalla.

− Kun seinälaatta on iso, siihen jää mahdollisimman vähän saumaa, johon taas voi jäädä hiivakasvustoa. Laatan lasitettu pinta on myös helppo puhdistaa. Pieni laatta on puolestaan helppo asentaa ja hyvä käyttäjän kannalta.

Suihkun alle tulevaa lattiakaivoa ei kannata koskaan asentaa niin, että suihkuttelija seisoo jatkuvasti sen päällä. Kaivo on järkevin sijoittaa noin 600 millimetrin päähän nurkkaseinästä, mutta ei siten, että vedet kallistuvat kaivoon kaikkialta

- elikkä seinissä isot laatat on hyviä kun on vähän saumoja, lattiassa pienet laatat (useila saumoilla) on hyviä... nojoo, pienillä lattialaatoilla on toki helppo tehdä kaadot, mut onnistuu se isoillakin kun tekee huolellisesti...
tuota lattiakaivo-ohjetta en kyllä tajunnut ollenkaan.

[lehmikangas]

Kaivo on järkevin sijoittaa noin 600 millimetrin päähän nurkkaseinästä, mutta ei siten, että vedet kallistuvat kaivoon kaikkialta.

tuota lattiakaivo-ohjetta en kyllä tajunnut ollenkaan.

Niin, eli siis siten että osa vesistä menee sinne kaivoon, mutta ei kuitenkaan kaikkialta lattialta sentään.. Pitäähän sinne vähän jäädä niitä lätäköitä muualle.

Enpä tiedä, tarkoittaisiko jotain tyyliin että pitää olla useampi lattiakaivo. Joka tapauksessa, kaveri taitaa olla aikalailla vitsi, joskin huono sellainen.

[PTM]

meillä se -61 rakennettu talo. Ainut ongelma on ollut et pieniä vanhoja kosteusjälkiä seinässä.
Mut esim saunan seinä oli koolattu suoraan ulkomuuria vasten, tavallinen villa välissä ja aivan hyvässä kunnossa kun purin seinät.
Olohuoneessa on yhdessä kohtaan kosteusjälet ikkunan vieressä pinkopahvissa, tämäkin siksi kun siitä on tuullut läpi, sitä en kyllä tiedä onko siihen kohtaan puruihin kondensoitunut vesi ja alkanut homehtumaan. ainakaan ei haise homeelle tai mädälle.

Jos 50 vuotta on tämä rakenne toiminut hyvin eikä mitään ongelmia ole niin mikäköhän riskirakenne kyseessä silloin on :D

[tintu]

edit.
pitäiskö tämän Rämön kanssa itkeä vai nauraa:

Lattialämmitystä käytetään väärin
Märkätilojen rakentamisessa piilee silti yhä sudenkuoppia. Rämön mukaan rakennuttajat, tilaajat tai remontoijat haluavat usein kylpyhuoneeseen lattialämmityksen. Samalla seinään kiinnitetty lämmityspatteri, niin sanottu rättipatteri, heivataan menemään.
− Näin ei pitäisi tehdä koskaan! Rättipatteri kannattaa säilyttää siitäkin huolimatta, että kylpyhuoneeseen tehdään myös lattialämmitys, sillä lattialämmitys ei riitä yksin lämmittämään tilaa riittävästi.
...Lattialämmityksen tehtävä ei ole ylipäätään lämmittää huonetilaa.
...Rättipatteri on ensiarvoisen tärkeä, sillä siitä lähtee lämpösäteilyä, joka kierrättää erilaisia ilmoja.

http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/ ... ml/1298401

On aika nipottamista laattojen koosta ym. ja tuo lattiakaivojuttu ei kyllä avaudu, mutta musta tuntuu että tällaista käsitystä on kyllä joskus ollut enemmänkin remontin tekijöillä, että lattialämmityksellä voi korvata kylppärin lämmityksen. Meilläkään ei ole edelliset omistajat laittaneet rättipatterille edes pistorasiaa ja tuo oikeasti vain mukavuuslämpöä jalan alle tuottava lattialämmitys saisi kyllä hohkata täysillä leudommillakin keleillä, jos sillä yrittäisi saada kylppärin 20 asteiseksi varsinkaan talvella - ja samaan aikaan suurin osa energiasta häviäisi betonilaattaan talon alle (ties millä seurauksella).

Ja niin: myös käyttötarkoituksen muutos on tarkoittanut noita sivukkaiden ja muiden kylmänä ennen olleiden tilojen käyttöönottoa (lämpimiksi tiloiksi) ja siitä sitten näitä kondenssi- ja katto-ongelmia, mitä tänäkin talvena on täälä luettu. Ettei ehkä nyt pidä Rämöä aivan virattomaksi haukkua..

[pekkap]

mutta musta tuntuu että tällaista käsitystä on kyllä joskus ollut enemmänkin remontin tekijöillä, että lattialämmityksellä voi korvata kylppärin lämmityksen. Meilläkään ei ole edelliset omistajat laittaneet rättipatterille edes pistorasiaa ja tuo oikeasti vain mukavuuslämpöä jalan alle tuottava lattialämmitys saisi kyllä hohkata täysillä leudommillakin keleillä, jos sillä yrittäisi saada kylppärin 20 asteiseksi varsinkaan talvella - ja samaan aikaan suurin osa energiasta häviäisi betonilaattaan talon alle (ties millä seurauksella).

Siis, että miksi ei lattialämmityksellä voisi hoitaa koko kylppärin lämmitystä? Pitää vain mitoittaa teho riittäväksi. Tietysti jos on kyse kellarista, jossa ei ole kunnon lämpöeristystä laatan alla, niin käyhän se varmaan hiukan kalliimmaksi, kuin patterilämmitys.

[tintu]

mutta musta tuntuu että tällaista käsitystä on kyllä joskus ollut enemmänkin remontin tekijöillä, että lattialämmityksellä voi korvata kylppärin lämmityksen. Meilläkään ei ole edelliset omistajat laittaneet rättipatterille edes pistorasiaa ja tuo oikeasti vain mukavuuslämpöä jalan alle tuottava lattialämmitys saisi kyllä hohkata täysillä leudommillakin keleillä, jos sillä yrittäisi saada kylppärin 20 asteiseksi varsinkaan talvella - ja samaan aikaan suurin osa energiasta häviäisi betonilaattaan talon alle (ties millä seurauksella).

Siis, että miksi ei lattialämmityksellä voisi hoitaa koko kylppärin lämmitystä? Pitää vain mitoittaa teho riittäväksi. Tietysti jos on kyse kellarista, jossa ei ole kunnon lämpöeristystä laatan alla, niin käyhän se varmaan hiukan kalliimmaksi, kuin patterilämmitys.

Juuri siksi, kun ei ole ilmeisesti riittävää lämpöeristystä. Tuvassakin on alla vain 10 cm purua ja tuskin maanvaraisen laatan ja kylppärin klinkkerilaatan väliin on laitettu eristeitä sen enempää. Eli kyse siis kellarittoman talon betonilaatasta. Ja juu, ei tosiaan tee mieli sähkölämmitellä taloa kalliisti.

Pitäis jaksaa ottaa selvää kanssa tuosta, kun muistelen että eristämättömän (siis riittävästi lämpöeristämättömän) märän rakenteen lämmittäminen tuo siihen lisää kosteutta, eli vetää talon alle kosteutta enstistä enemmän ympäriltään? Samoin tuo muutaman neliön ruokakellarin kuivattaminen mahdollisella ilmankuivaimella arveluttaa. Täällähän oli kanssa varmaa asiasta ketjuja..

[kappalainen]

Luekelin ketjua ja tuli vaan mieleen, että jos lattia on kovin kylmä ja huonosti eristetty, sinne lykitään lattialämmitys noin vain, melko varmasti alkaa kertymään kosteutta. En sano etteikö lattialämmitys olisi hyvä, kun ei ole kokemusta. Suuri lämpötila ero lyhyellä matkalla ei tunnu hyvältä, ellei eristeenä ole puru, joka siirtelee sujuvasti kosteutta. Tosin ei sekään kestä kaikkea. Olen talvella purkanut puruseinää, joka oli jäässä välistä. Silti seinä oli ollut kunnossa 47 vuotta. Noh, joka tapauksessa. Rintamamiestalot tuskin ovat olleet entisaikoina vuoden päästä homeessa suhteessa yhtä paljon kuin nykyiset rakennukset. Siellä missä ilma ei kierrä, tulee hometta. Oli materiaali mikä vain.
JA mitä pula-ajan betoniin tulee, roomanaikainen betoni on kovempaa, kuin nykyaikainen.