Kerllarin eristäminen sisältäpäin

[mvaarimo]

Lähtokohta on noin 30m2 kellari talon toisen päädyn alla jossa korkeutta noin 180cm. Kellarissa pannuhone, vesimittari ja kolme muuta pientä ovellista varastotilaa. SIsäseinät siis ihan raakoja. Ulkopuolinen salaojitus on muka tehty 1998, en ole vielä päässyt tutustumaan. Kuitenkun ovat kellarin seinät muutamista kohdin vähän kosteat, kuten lattiakin. Kellarissa ei ole lämmitystä. Nyt olisi tarkoitus eristää kellari siältäpäin, saada joku yksinkertainen tuuletus tai kosteudenpoisto, ja myös peruslämpöä kellariin. Miten tekisin? Jälki saa olla mitä on ei tarvi tulla kaunista kun vaan täyttää yllä olevat vaatimukset.

[anttiaa]

Itselläni meneillään vastaavanlainen projekti.

Olen muurannut poltetusta modulitiilestä rivinteerauksen. Tämän verhomuurauksen väliin jätin 6" ja osaan 4" välin. Tuo muuraus on nyt yläosastaan auki noin 40cm ja olen sangoilla kantanut tämän välin täyteen lecasoraa. Tätä työtä tehdessäni olen yhä enemmän ollut vakuuttunut valitsemastani menetelmästä.

Tuohon yläosaan uitan vielä lecasoraa. Ja aivan ylimpää osaan laitan varmaankin styroksia. Jos jätän muutaman varvin muuraamatta tänä keväänä niin voin tarkastella vielä kuinka eriste käyttäytyy.

Kellarin lämpötila nousee ja jo sitä kautta kosteus sitoutuu paremmin. Poistoilmaröörin aion johtaa ilmastointihormiin. Kissanluukkuja ei pidä unohtaa.

Tuon eristämisen jälkeen on mahdollista myös asentaa alakertaan keskuslämmityspatteri. Pieni lisälämpö ei talviaikaan varmaan ole pahasta.

Ennenkaikkea olen ideoinut turvallista seinärakennetta .

[mvaarimo]

Kellarin lämpötila nousee ja jo sitä kautta kosteus sitoutuu paremmin. Poistoilmaröörin aion johtaa ilmastointihormiin. Kissanluukkuja ei pidä unohtaa.

Itsellä ei ole madollista vetää poistoilmarööriä mihinkään hormiin että poisto toimisi painovoimaisena. Ja kissanluukkuujen toiminta tässä on syöttää sitä korvausilmaa? Voiko tämän poiston korvata esim. Paxin poistoilmapuhaltimella ja tehdä tuloilmaventtiileitä sokkeliin? Tässähän tulisi sitten sitä kylmää kellariin tuloilman kanssa.

[pvalila]

Mikä on tuon Lecasoran ajatus, onko sillä parempi eristävyys kuin pelkällä ilmalla? Rajoittaa ilman vapaata liikettä seinän sisällä? Ilman vapaa kulku on toisaalta kosteuskuorman jakautumista ajatellen hyväkin asia.

Kissanluukkujen kautta yleensä tuuletetaan rossipohja; onko sinulla mielessä jonkinlainen rivinteerauksen tuuletus osan aikaa vuotta?

*******************

Kosteudesta kärsivän tilan lämpöeristäminen on erittäin haastava tehtävä. Paras vaihtoehto on tietenkin ensin päästä siitä kosteudesta eroon, mutta hätätilassa voisi ajatella jotain huone huoneen sisällä -tyyppistä ratkaisua.

*********************

Vuodesta 1998 ei ole paljoa aikaa, eikä tuosta salaojituksesta olisi mahdollista saada faktatietoa?

[mvaarimo]

Voiko kivi / vuorivillaa laitaa suoraan kosteaa sokkelia vasten, miten, ei varmaa puukoolauksilla? Kivivillanhan pitäsi pystyä hengittämään kosteuden ilman että se jää sinne muhimaan? Vai olenko ihan hakoteillä?

[anttiaa]

Lecasoralle annetaan jonkinlaista lämpöarvoakin. Oma tulkintani on , että se on lähes sahajauhon arvoista.
Käyttämässäni sorassa raekoko oli aina 20mm saakka joten tuo sora muodostaa eräänlaisen kennorakenteen seinään. Sen menekki oli myöskin kohtuullinen . Hintaa toki soralla on 130e/1000l- ale%.

Ilmatilahan siinä kuitenkin säilyy, sora ikäänkuin pistää ilmavirrat mutkittelemaan.

60-luvulla tehtiin talojen syväperustuksia ja kokonaisia kellarikerroksia ns.liukuvalumenetelmällä. Valukelkat muotoilivat sokkelin ulko-ja sisäkimpeen. Välissä oli ilmarako joka täytettiin lecasoralla. Sittemmin tulivat styroksit mukaan. Valmisharkot alkoivat tulla markkinoille ja syrjäyttivät työlään liukuvalumenetelmän.
Ja onhan 50 luvulla käytetty masuunikuonaa kennorakenteiden sisällä.

Kylläminun kellarisssani oli alunalkaen kissanluukut. Se olikin tehty juures/talouskellariksi. Mutta pitäähän korvausilma aina olla. Ja poisto ainakin. Kyllätuon poiston voi rakentaan muutoinkin kuin savuhormin ilmarööriin. Torvi vain yläkertaan. Ja pax-puhallinhan on hyvä. Pääasia ,että kosteus poistuu.

Kylläminä funtsin pelkän ihan puhdasoppisen rivinteerauksenkin tekemistä. Halusin kuitenkin tehdä sen em. tavalla koska siihen ei todellakaan sisälly mitään riskirakennetta.

Noitten kosteitten kellarien eristäminen on riskialtista. Lattiaan en ole lähtenyt eristämään. Haluan nyt nähdä kuinka tämä nyt tehty rakenne parantaa tilannetta.

[anttiaa]

Alkuperäiselle kysyjälle suosittelisin sinne kellariin lämmitystä. Siellähän on pannuhuone ja neliöitä vain 30

Tämänpäivän oppien mukaan jos alat rakentamaan niin ulkopuolelle uppoaa melkoiset rahamäärät.

Katso tilanne rauhassa askel askeleelta. Lämmitys se on parasta kosteudenpoistoa.

[Matti Alander]

Melkoisesti sitä tehdään töitä kellareissa erilaisilla kombromisseilla, jotta vaan ei tarvitsisi ulkopuolelta operoida. Ei voi olla aivan ilmaista nuo rivinteeraus leikitkään, sun muut eristeiden hankinnat ja roudaamiset.
Lisäksi vielä hukataan tilaa paljon kun kellarin seinät lähentelevät puolen metrin paksuuksia.
Eristeiden laittaminen ulkopuolelle on yleisesti sellainen 10 - 15 000 €:n juttu. Kerralla kunnossa salaojineen päivineen ja meillä on kuiva ja lämmin kellarinseinä.
Kotitaloustyön verovähennyksellä saa kuitattua miltei kaikki ulkopuoliset työt tuosta summasta, jos itse viitsii häälyä apumiehenä.

[anttiaa]

Näin talviaikaan onnistuu tuo em. operaatio kellarissa. Omaani vielä helpotti kun olin purkanut puuvaraisen kamarin lattian pois. Näin alimittaisessa kellarissa työskentely helpottui.

Kustannuksia kertyi verhomuuraukselle ja lecasoratäytteelle seuraavasti: Keräämäni "sälätiilet" joista muutoin tuli ilmeikäs muuraus, maksoivat aikoinaan 20 e. Niistä tuli noin 15m2. Muurauslaastisäkki 1000l toissavuodelta 80e. Lecasoran osuus oli suurin. Ostin 2m2. Hintaa 216e. Yhteensä 300e.

Kierrätyskeskuksesta hankkimani vesikiertopatterit odottavat vielä asennusta.

Kesällä aioin vielä ulkopuolelta varmistaa ja valmistaa savella selkeä vietot kivijalasta ulopäin. Ja rännivedet kauas poispäin. Rakennus on kumpareella , mutta vielä siihen varmistus ja savenpäälle nurmiröllikylvö.

Toki omaa työtä tuollaiseen menee. Vuosiansioni ovat tälläerää vain niin pienet etteivät ne yllä tuohon Matin mainitsemaan kustannukseen. Enkä voi hyödentää kotitalousvähennystä , koska verot jo niin
pienet. Toiveissa kyllä isompi leipä.

Rakennusalalla törmää jatkuvasti manipulaatioon joissa käytetään radikaaleja ratkaisuja. Usein ne ovat melkoisen hintavia myöskin. Kosteutta tulee ja tulee aina olemaan. Ei pieniä kosteuksia kannata pelätä. Mielestäni kannattaa ajan kanssa funtsia siihen liittyvät ongelmat ja ratkaisut. Joskushan noi ratkaisut voivat olla hyvinkin halpoja.

Alkuperäiselle kysyjälle en kyllä suositteli minkäänmoisia villoja sinne seiniin. Niissä on kyllä vaaransa.

[Hower]

Kellarissa pannuhone, vesimittari ja kolme muuta pientä ovellista varastotilaa.

Melkoisesti sitä tehdään töitä kellareissa erilaisilla kombromisseilla, jotta vaan ei tarvitsisi ulkopuolelta operoida. Ei voi olla aivan ilmaista nuo rivinteeraus leikitkään, sun muut eristeiden hankinnat ja roudaamiset.
Lisäksi vielä hukataan tilaa paljon kun kellarin seinät lähentelevät puolen metrin paksuuksia.
Eristeiden laittaminen ulkopuolelle on yleisesti sellainen 10 - 15 000 €:n juttu. Kerralla kunnossa salaojineen päivineen ja meillä on kuiva ja lämmin kellarinseinä.
Kotitaloustyön verovähennyksellä saa kuitattua miltei kaikki ulkopuoliset työt tuosta summasta, jos itse viitsii häälyä apumiehenä.

- Kun kyseessä taitaa olla ihan sekundääristä tilaa niin en ehkä itse välttämättä isompia töitä alkaisi sen takia tekemään.

"rivinteeraus ... hukataan tilaa paljon"
Matti Alanderille taas kerran toteaisin, että pelkästään maanalaisen osan eristäminen fuktisolilla ei ratkaise lämmöneristyspuutetta. Maanpäällinen osa vaatii eristämistä. Sisäpuolelle pitää rakentaa joka tapauksessa jos ulkosokkelia ei haluta paisuttaa ulospäin. Mielestäni on kyllä aika köyhää viritellä jämäkkään kivirakenteiseen kellariin kipislevyjä, joten vaihtoehtona on sen rivinteerauksen tekeminen. Meillä se on 30mm ilmaväli ja syrjällään oleva tiili 75mm, yhteensä 105mm. Paksu? Vaihtoehtona on siis vaikkapa villa 50mm + kipsilevy 13mm, yhteensä 65mm. Toki niiden rakentaminen voi olla hankalaa jos on jotakin teknisiä isompia laitteita tiloissa

[Matti Alander]

Taloudellinen näkökulma on hyvä ottaa huomioon ja tietysti toimia sen mukaan, ylivelkaantuneita on jo varmasti riittävästi, korkojen ollessa nousussa. Pääsääntöisesti kuitenkin kiinteään omaisuuteen sijoittaminen on ollut meille kaikille kannattavaa ja huonoin investointi on varmasti auto.
Tämän hetken nuoret lapsiperheet ovat liian usein ne todelliset köyhät, mutta edellä kirjoitellut rintamamiestalon omistaja on ollut esimerkillisen innovatiivinen ja ahkeruus varmasti palkitaan.
Itse olen ollut myös rintamamiestalon asukki lapsena ja elämä oli jatkuvaa köyhyyden kanssa taistelua, mutta monilla innovaatioilla selvittiin silloinkin. Isä ja äiti teki jatkuvasti kahta työtä ja me 4 sisarusta jouduttiin aina perunapelolle ja muihin askareisiin. Se ei ollut kuitenkaan pahitteeksi, opittiin monen monta konstia ja ahkeruus tulevaa elämää varten.
Velkaa joutuu moni ottamaan, kuten allekirjoittanutkin, mutta sen kanssa on hyvä olla tarkkana ja kun nuorena vielä jaksaa omantyön osuus on ratkaiseva helpotus näissä remonteissa.
Mutta jos on taloudellisia mahdollisuuksia, kannattaa pääsääntöisesti aina toteuttaa peruskorjaus kerralla kunnolla, niin ei tarvitse aivan heti samaan asiaan palata.
Sitten vielä asiaan. Pelkästään maan alapuolisella eristämisellä voidaan ratkaista kosteustekniset ongelmat ja luoda rakenteelle ulospäin kuivumisen mahdollisuus. Energiaakin säästyy, mutta tietysti parasta olisi eristää koko sokkeli laudoitukseen asti, jolloin poistuu loputkin kylmäsillat rakenteesta.
Olen Hower ilolla seurannut edistymistäsi kellari aiheen ympärillä ja entisestä vastustajasta on vähitellen muodostunut puolustaja. Käymällämme mielenkiintoisella keskustelulla on varmasti säästetty selvää rahaa ja aikaan saatu kuivia, sekä lämpimiä kellareita runsaasti tähän maahan.

[Hower]

Olen Hower ilolla seurannut edistymistäsi kellari aiheen ympärillä ja entisestä vastustajasta on vähitellen muodostunut puolustaja.

Vastustajaksi en ole itseäni ikinä katsonutkaan. Kirjoitustesi perusteella on itselleni selvinnyt paljonkin ja sitäkin enemmän niistä on tullut pontta ottaa asioista itse selvää. Salaojittavat lämmöneristeet, mukaan lukien Fuktisol-tuotemerkki, ovat oikein kelvollisia ja hyviä tuotteita. Inttämiset ja kritiikki ovat kohdistuneet niiden markkinoinnissa käytettyihin eikä-tässä-vielä-kaikki-tyylisiin ylisanoihin (se joustaminen ym.). Oli myös aika huolestuttavaa, että palstaa hetken aikaa innokkaasti lukeneet olivat valmiita repimään vasta-asennettuja patolevyjä pois rakentamattoman peruskuntoisen kellarin seinistä... Itse en sitä tehnyt työ- ja kustannussyistä, enkä löytänyt riittäviä perusteita vaihtoon myöskään lämmöneristyssyistä. Hyvin on pärjätty tervettä järkeä käyttämällä, minkäänäköisiä ongelmia ei ole ilmennyt. Toki energiaa ilmeisesti hukkantuu, maalämpöpumpun vuosittainen kulutus lämmitykseen ja lämpimään veteen on n. 8500 - 9500kWh/v talvesta riippuen. Syyt fuktisolittomuuteeni olivat siis täällä (pelkäsin että naapurit alkaa nauraa):
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... +n%C3%A4in maaliskuu 28. 2007
Tuo menetlmä ei siis ole suositus kuinka tehdä, parempi tulee kun purkaa kaiken ensin pois ja kaivaa vallan vimmatusti, varsinkin jos haluaa kipsilevyttää kellarinsa ja käyttää muita ihania matskuja/menetelmiä

[Pihlaja]

Voiko kivi / vuorivillaa laitaa suoraan kosteaa sokkelia vasten, miten, ei varmaa puukoolauksilla? Kivivillanhan pitäsi pystyä hengittämään kosteuden ilman että se jää sinne muhimaan? Vai olenko ihan hakoteillä?

Tästä olisi kiva kuulla kommentteja / kokemuksia? Rivinteerauksen teko alkaa lähestyä ja monen moisia näkemyksiä on tullut esille ja viimeisenä tämä vaihtoehto on lyöty tiskiin. Jostain syystä rakennuttaja haluaisi laittaa harkkorivinteerauksen ja perusmuurin väliin finfoamin ja itse haluttaisiin kivivillaa. Rakennuttaja ehdotti kivivillaa ja harkkojen vaihtamista juurikin puukoolaukseen? Ja ajatus harkkojen ja perusuurin välissä olevasta kivivillasta sai aivan hien hänen päähänsä.. Sellainen yhdistelmä siellä oli kun seinät purettiin ja siksi se miellyyttäisi meitä kun on toiminut tähänkin asti.

Samoin vesieristeen määrällä pesuhuoneen puolella on vähän näkökantaeroja. Itse en ehkä toivoisi kaikkia seiniä ja lattiapintoja vuorattavan tällä vaan ainoastan suihkun lähiympäristö vesieristettäisiin. Ilmankaan ei kai uskalla jättää? jos sattuu vesivahinkoja - miten vakuutusyhtiö suhtautuu 2011 remontoituun pesuhuoneeseen joka jätetty ilman vesieristettä?

[Hower]

Rakennuttaja ehdotti kivivillaa ja harkkojen vaihtamista juurikin puukoolaukseen? Ja ajatus harkkojen ja perusuurin välissä olevasta kivivillasta sai aivan hien hänen päähänsä

Se on rakennuttajan..tai tarkoitat kai urakoitsijan? kannalta niin helkkarin paljon halvempaa ja nopemapaa räimiä puurimat ja levyt seiniin kun muurata perinteinen rivinteeraus. Ei sinne mitään puutavaraa kannata tai tarvitse laittaa.

[Matti Alander]

Kivilla on aivan kelpo materiaali, jossa on pieni vesihöyryn vastus. Kivivillaa ei myöskään kovin helposti saa kastumaan ja käytännössä se pystyy myös hyvissä olosuhteissa kuivumaan. Myös rakennusfysiikka puolustaa kivillaa, jos eristys on pakko laittaa keskelle seinää. Höyrynsulku keskellä seinää on oma riskinsä, niin Diffuusion kannalta, kuin kapillaari-ilmiönkin kanssa.
Lämmöneristyskyvyltään Solupolystyreeni ja kivivilla ovat samaa luokkaa, joten siinäkään ei saada etuja aikaiseksi. Koska ulkopuoli on kohtuullisen höyrytiivis rakennusfysiikan vastaisesti voi kivivillalla olla myös paremmat toimintaedellytykset rakenteen sisäänpäin kuivumiseksi.
Kivivillaa on käytetty runsaasti vuosikymmenten aikana ja siitä on myös paljon käyttökokemuksia, jotka ovat pääsääntöisesti positiivisia. Samoin on kivirakenteisen rivinteerauksen kanssa, puurakenteita on syytä välttää !
Kivivilla rivinteerauksen välissä toimii myös suulakepuristettua paremmin, jos kuitenkin joskus operoit ulkopuolen käyttäen salaojittavia, kuivaavia lämmöneristeitä. Tälöin vesihöyry saa esteettä kulkeutua seinän läpi pisaroituen suunnitellusti salaojittavan eristeen sisään. Myös lisäeristäminen ulkopuolelle on tulevaisuudessa energian säästämiseksi turvallisempaa, rakenteen pienen vesihöyryn vastuksen vuoksi.
Märkä sokkeli ei tietenkään ole paras lähtökohta ja remontti tulisi aina aloittaa ulkopuolelta, millekkään sisäpuoliselle eristeelle märkä asennuspohja ei ole eduksi.
Howerin kanssa on välillä väänetty kättä ja tälläkin puolella on joutunut välillä hillitsemään provosoitumista, sekä joskus on voinut myös lipsahtaa. Kokonaisuutena on kuitenkin pysytty hyvin asiassa ja keskustelu on ollut rakentavaa, mikä tämän palstan tarkoituksena varmasti on.
Olen myös painottanut, että korjata ei tarvitse jos ei ole ongelmia. Mikäli ulkopuolella on käytetty patolevyjä tai muita höyrytiiveitä rakenteita on sisäänpäin kuivuminen ratkaisuna usein riittävän toimiva, kuten rintamamiestalossa alunperinkin on ollut.
Jos taas suunnitellaan massiivista kellarin käyttöönottoa ja mukavuustason nostoa alkuperäisestä on turvallisinta aloittaa ulkopuolelta ja muuttaa rakenne ulospäin kuivuvaksi. Sisäpuolisesta eristämisestä varoittavaa tekstiä ovat tuottaneet jo vuosia kaikki tämän maan asiantuntijat, joten siinä tuskin on paljonkaan epäselvää, että se on aina riski, eikä siinä auta painekyllästetyn tai peltirangan käyttö.
Vedeneristyksen käyttö on pääasiassa suositeltavaa ja nykyaikaisissa vedeneristeissä höyrynvastus on jo melko pieni. Vedeneristeistä kannattaa tiedustella valmistajilta, miten ne käyttäytyvät ja varmaa on että yleensä ainakin eristävät veden pääsyä rakenteisiin.
Veden eristämisen lisäksi jo suunnitteluvaiheessa olisi hyvä miettiä miten rakenne pääsisi tarvittaessa kuivumaan mahdollisimman nopeasti.