Kiitoksia Pekallekin ohjeista. Onko tuo "hidas" epoksi sellaista että se menisi kapillaarisesti pikku rakoihin? Muovimalleja kasailin joskus, siihen hommaan oli sellaista litkuliimaa, pullon päässä injektioneulan paksuinen putki, sillä sai mukavasti siistejä liimasaumoja, yksi tippa levisi kapenevaa saumaa pitkin tosi siististi. Sillä tuo syanoakrylaatti tuli mieleen, se on tosi juoksevaa mutta imeytyy puuhun ehkä vähän turhankin hyvin. PVC-liimallakin on kyllä hyvää saumaa saatu (liimalevyä tein kansalaisopistossa konepuuseppäkurssilla

).
Voiko tuota mainitsemaasi epoksia ohentaa esim asetonilla? Kun on sellainen pieni "ruhjekin" mahongissa, puun kuidut siis kärsineet, saisiko sen jotenkin liimalla "imeytettyä tukkoon" niin että sitten hioisi pystyyn nousevat karvat liiman kuivuttua? Ettei tulis tikkuja käsiin

Aivan 100% ei tarvi ratista tulla, tässä oli hankinnan motivaattorina edullisehko hinta, ja kun nyt sinne saakka ajoin sitä rattia katsomaan, niin otinpa mukaan. Ja kyseinen auto tulee "kovaan ajoon", patinaa ei paljon jää jäljelle remontissa, mutta uutta varmaan kertyy aika pian
Pitää sitä ruuviasiaa katsoa tosiaan että kummat istuu kabiiniin paremmin. Kyseisessä autossa on muistaakseni kyllä phillips-kantoja konehuoneessa, vuosimalli on 1958. Ruuveja on tullut motskariprojektiin kiillotettua just tolla porakonekonstilla, kiillotusaineena Clas Ohlsonin kiinteät vahat (tulivat rättilaikkasarjan mukana, saa myös erikseen). Ruuvi siis porakoneen istukkaan, pyöräyttää vahapalassa ja sitten jotain puuvilla- tai pellavarättiä vasten pyörittäen, tulee nopeasti nättiä. Samoin 6-koloruuvit saa siistittyä, jos ne päässä olevat merkinnät häiritsevät, pyörittämällä ensin hiomapaperia vasten ja sitten kiilloittaen. Omalla vastuulla ja varovasti sitten jos lähdette näitä kokeilemaan

Rosteriruuvit motskariin ostin biltsusta, niissä on linssi-phillips-kanta, mutta hyvä tietää että urakantaisiakin saa.