Kellarin lattian alle sepeli ja finfoam?

[Tonnu]

Hei,
Kellarin lattia piikattu/kaivettu n. 10cm anturan alapuolelle "kovaa" savimaata, joten kysyisin onko toimiva ratkaisu jos jätän anturoiden alapuolet kaivamatta jottei sortumavaaraa tulisi eli savimaa jää anturan alapuolelle ja laitan lattioiden kohdalle savenpäälle 20cm. paksulti 16x32mm. pestyä soraa jonka päälle finfoam 10cm. sitten teräsverkko, lattialämmitys ja valu 8-10cm. sitten laattaa/ lattiamaalia. kellariin ei ole tullut vettä nyt kaivettunakaan. anturan ulkosivulle tulee salaoja putki samalla kun sivut käytetään auki. piipunjalan ja uunin pohjien päälle bitumiaa koska ne ovat anturan tasalla. olisiko tälläinen kokonaisuus toimiva ratkaisu?

[Osaava_aloittelija]

Näin juuri meillä tehtiin kuten kuvasit. Ei missään nimessä kaivamaan antuiden alta ilman parempaa tietoa. Meillä kapilaarisoraa laitettiin 25 cm paksuudelta ja salaojitettiin, kun vettä nousi paikka paikoin pintaan. Muista suodatinkangas saven ja soran väliin.

[Tonnu]

Näin juuri meillä tehtiin kuten kuvasit. Ei missään nimessä kaivamaan antuiden alta ilman parempaa tietoa. Meillä kapilaarisoraa laitettiin 25 cm paksuudelta ja salaojitettiin, kun vettä nousi paikka paikoin pintaan. Muista suodatinkangas saven ja soran väliin.

Ok, tuohon 25cm. itekkin pyrin eli n.20-25 cm. soraa tulee, tuota suodatin kangasta olen miettinytkin ja pitää tosiaan se laittaakkin!! laitoitko salaoja putkia kellarin "sisäpuolellekkin" vai kiertämään taloa anturan ulkopuolelle ja teitkö savimaan tasaiseksi ja vaakaan vai teitkö kaatoja johonkin suuntaan?? meillä ei vettä ole noussut kellariin niin sisäpuolelle en taida putkia laittaa eli laitan vain ulkopuolelle ja kaatoa olen pyrkinyt hieman tekemään alarinteeseen.

[Matti Alander]

Pohjamaan kaato alimman salaojitustason suuntaan puoli senttiä metrille ja sitten putkella anturan alta ulos.
100 mm solupolystyreeniä on aivan minimi, eikä riitä nykytietämyksen mukaan, jos käytät lattialämmitystä, joka on suuri lämpöpatteri maata vasten. Melko yleinen kerrospaksuus nykyisin on 200 mm solupolystyreeniä tai kivivillaa, Uretaanilla sitten saadaan eristyspaksuutta pienennettyä. Kevytsora olisi erinomainen ratkaisu vesihöyryn vastuksen kannalta, mutta sitä jouduttaisiin käyttämään huonon eristävyyden vuoksi puolen metrin kerroksina, jolloin alkaa varmasti tulla ongelmia huonekorkeuden kanssa.
Lattiarakenne jossa käytetään vesihöyry tiiviitä muovikalvomaisia eristyskerroksia, kuivuu sitten ainoastaan sisäänpäin ja kohtuullisen hitaasti. Muovikalvolla lattian alla on todettu paljon ongelmia vesivahinkojen yhteydessä ja siksi muovikalvoa ei enää suositella lattian alla käytettäväksi.
Paras rakenne olisi 200 mm salaojittavaa 30 kg:n solupolystyreenieristettä, joka korvaa myös kapillaari sepelikerroksen, mutta hinta alkaa muodostua melkoiseksi ja rakentamisessa yleisesti hinta korvaa laadun, joten joudutaan kombromissiin.
Salaojittavassa eristeessä on 30 kg:n versiona erinomainen eristyskyky Lamda 0.035 ja vesihöyryn vastus olematon, jolloin lattia kuivuu tehokkaasti, jopa vesivahinko tapauksessa.
Yleisesti käytetty kombromissi alhaalta ylöspäin on: Sepelitasaus maakaadolla, 100 mm salaojittavaa kapillaarikatkona toimivaa eristettä, 100 mm solupolystyreeniä lattia Eps 100 kpa, suodatinkangas, betonivalu 6mm verkolla jossa 150 mm silmä 80 mm verkko irroitettuna eristeestä 30 mm korokkeilla.
Näin saadaan erinomainen eristys, jolla estetään maaperän lämpiämistä ja siitä johtuvia kosteusongelmia. Latti Eps on betonia harvempaa ja salaojittava eriste taas latti Eps eristettä harvempaa, jolloin kuivumista tapahtuu myös alaspäin.
Lattia laattaa ei yleensä suositella kuivatettavan valun jälkeen lattialämmityksellä, kuivumista voidaan tehostaa kuivattamalla kellarin sisäilmaa koneellisesti, jolloin kosteutta siirtyy periaatteella tiheämmästä harvempaan.
Lattian pinnan kuivumista on syytä hidastaa levittämällä valun jälkeen muovikalvo ja kastelemalla sitä, jotta voidaan välttää kutistumisen aiheuttamilta halkeamilta. Betonilaatan kuivuminen ja kovettuminen on kaksi eri asiaa, joka useasti sekoitetaan keskenään.

[Tonnu]

Pohjamaan kaato alimman salaojitustason suuntaan puoli senttiä metrille ja sitten putkella anturan alta ulos.
100 mm solupolystyreeniä on aivan minimi, eikä riitä nykytietämyksen mukaan, jos käytät lattialämmitystä, joka on suuri lämpöpatteri maata vasten. Melko yleinen kerrospaksuus nykyisin on 200 mm solupolystyreeniä tai kivivillaa, Uretaanilla sitten saadaan eristyspaksuutta pienennettyä. Kevytsora olisi erinomainen ratkaisu vesihöyryn vastuksen kannalta, mutta sitä jouduttaisiin käyttämään huonon eristävyyden vuoksi puolen metrin kerroksina, jolloin alkaa varmasti tulla ongelmia huonekorkeuden kanssa.
Lattiarakenne jossa käytetään vesihöyry tiiviitä muovikalvomaisia eristyskerroksia, kuivuu sitten ainoastaan sisäänpäin ja kohtuullisen hitaasti. Muovikalvolla lattian alla on todettu paljon ongelmia vesivahinkojen yhteydessä ja siksi muovikalvoa ei enää suositella lattian alla käytettäväksi.
Paras rakenne olisi 200 mm salaojittavaa 30 kg:n solupolystyreenieristettä, joka korvaa myös kapillaari sepelikerroksen, mutta hinta alkaa muodostua melkoiseksi ja rakentamisessa yleisesti hinta korvaa laadun, joten joudutaan kombromissiin.
Salaojittavassa eristeessä on 30 kg:n versiona erinomainen eristyskyky Lamda 0.035 ja vesihöyryn vastus olematon, jolloin lattia kuivuu tehokkaasti, jopa vesivahinko tapauksessa.
Yleisesti käytetty kombromissi alhaalta ylöspäin on: Sepelitasaus maakaadolla, 100 mm salaojittavaa kapillaarikatkona toimivaa eristettä, 100 mm solupolystyreeniä lattia Eps 100 kpa, suodatinkangas, betonivalu 6mm verkolla jossa 150 mm silmä 80 mm verkko irroitettuna eristeestä 30 mm korokkeilla.
Näin saadaan erinomainen eristys, jolla estetään maaperän lämpiämistä ja siitä johtuvia kosteusongelmia. Latti Eps on betonia harvempaa ja salaojittava eriste taas latti Eps eristettä harvempaa, jolloin kuivumista tapahtuu myös alaspäin.
Lattia laattaa ei yleensä suositella kuivatettavan valun jälkeen lattialämmityksellä, kuivumista voidaan tehostaa kuivattamalla kellarin sisäilmaa koneellisesti, jolloin kosteutta siirtyy periaatteella tiheämmästä harvempaan.
Lattian pinnan kuivumista on syytä hidastaa levittämällä valun jälkeen muovikalvo ja kastelemalla sitä, jotta voidaan välttää kutistumisen aiheuttamilta halkeamilta. Betonilaatan kuivuminen ja kovettuminen on kaksi eri asiaa, joka useasti sekoitetaan keskenään.

Kiitos neuvosta!!
Tällä mainitsemallasi tavallahan kuivuminen olisi mahdollista molempiin suuntiin, koska vesieristystä ajattelin laittaa vain wc-pöntön jalan ympärille ja suihkun alle pesutiloihin.. eli ilmeisesti suodatin kangas olisi hyvä laittaa styroxin päälle ettei betoni valu aines tuki styroxin höyrynläpäisyä jos käsitin oikein??

[Matti Alander]

Vedeneristettä voidaan ja oikeastaan tulee käyttää koko alalla. Nykyaikaiset vedeneristeet ovat myös pääsääntöisesti vesihöyryä läpäiseviä. Myös bitumissa on varsin pieni vesihöyrynvastus, esimerkiksi muovikalvoon verrattuna, mikä käytännössä on täysin höyrytiivis.
Rakenteiden läpi liikkuva vesihöyry onkin paremminkin vesikaasua, joka on kohtuullisen kuivaa, märkää siitä tulee vasta pisaroituessaan.
Englantilainen herra Dalton keksi tämän asian jo vuonna 1760 ja aihetta kutsutaan Dalttonin kaasujen osapainelaiksi. Lämpimämmässä on korkeampi höyryn eli kaasun paine, joka pyrkii siirtymään matalamman lämpötilan suuntaan. Kaasu pyrkii myös tasaantumaan tiheämmästä harvempaan ja siksi lämpötilaeron nyrkkisääntönä voidaan pitää vähintään 3 asteen lämpötilaeroa, jotta paine suuntautuisi haluttuun suuntaan. Mitä suurempi lämpötilaero, niin sitä parempi.

[Jarppi78]

Lainaanpa tätä ketjua... mites jos 100mm isodränin päälle tulis 50mm finnfoam ? Kun ei oikein anna korkeus periksi laittaa 100mm styroxia päälle.

[villelap]

Mikset laita 50mm styroksia? U-arvot melkein yhtä finnfoamin kanssa vaikka joku voi muuta väittääkin ja 150mm eristettä yhteensä on aika hyvä kokonaisuus. Harvalla enempää on kellarin lattian alla.

[Jarppi78]

Mistähän mä sitten olin saanut päähäni että 50mm finnfoamia vastaa 100mm EPS:ää ? Näinkö ei oo ?

[Juha_P]

mites jos 100mm isodränin päälle tulis 50mm finnfoam ?

Lämmön eristyksen kannalta toi on OK mutta salaojittavan eristeen lattiaa kuivaava vaikutus menetetään jos laitat väliin höyrytiiviin eristeen.

muoks: väärä lainaus

[villelap]

Uskaltaisimpa väittää, että 50mm finnfoamia vastaa todellisuudessa jotain 60-70mm eps:ää. Se tupla lämmöneristävyys on markkinamiesten puheita. Netistä löytyy asiasta lukemattomia vääntöjä. Joskus asiaa selvittelin.

[Matti Alander]

Molemmat tuotteet ovat solupolystyreeniä ja Lamda arvot ovat hyvi lähellä toisiaan, joten käytännössä erot ovat promilleluokkaa rakenteissa. Suulakepuristettua levyä käytetään yleisesti maanrakentamisessa, sen hyvän kuormituksen keston takia, mutta paisuttamis tekniikalla päästään jo hyvin lähelle samoja arvoja. Kovempi hinta suulakepuristetulla perustuu etupäässä raskaampaan rakenteeseen, jolloin raaka-ainetta kuluu enemmän.
Lattian kuormitus on kuitenkin erittäin vähäinen ja sinne riittää hyvin kovuudeksi 100 kpa, eli kymmenen tonnia neliölle. Mitä kevyempää solupolystyreeni levyä käytetään, sitä pienempi on sen vesihöyryn vastus ja salaojittavan eristeen toimintaperiaate toteutuu paremmin.
Tietysti parasta olisi ja kuivaajana toimiminen parasta, jos koko lattian alus voitaisiin eristää vesihöyryn vastuksettomalla eristeellä, jolloin lattia voi kuivua parhaiten molempiin suuntiin, niin ulos, kuin sisäänkin päin.
Eristeen paksuudella on myös merkitystä kuivumisen tehokkuuteen ja minimi paksuutena voidaan pitää solupolystyreeniä 150 mm lämmitetyissä lattioissa.
Suulakepuristetut levyt sekoitetaan yleisest Uretaaniin, joka on väriltään myös keltaista, mutta sitä löytyy myös sinisenä ja ainakin ulkomailla on nähty vaalean punaisiakin. Uretaanissa sitten on Lamda jonkin verran parempi, mutta sitäkin pyritään jonkin verran liioittelemaan.
Markkinoille on tuotu myös Graffiittilla terästettyjä harmaita solupolystyreeni tuotteita, joissa Lamda arvo on jonkin verran perinteistä valkoista parempi.
Tehdessä nin sanottuja säästörakenteita, joissa käytetään salaojittavan eristeen päällä alhaisen vesihöyryn vastuksen solupolystyreeni eristeitä ovat sopivat lujuudet 60 - 100 kpa kuormitustarpeen mukaan.
Mikäli tuleva betonilaatta joutuu kantamaan rivinteerauksen painon tai kyseessä on märkätila, suosittelen käyttämään lujempaa 30 kg/m3/99kpa salaojittavaa eristettä ja päällä lattia Eps 100 kpa, muualla käyvät kevyemmät tuotteet 19kg/m3/60kpa ja lattia eps 60 kpa tai 80 kpa, joita voi olla kuitenkin rautakaupasta vaikea löytää.

[Jarppi78]

Ok...eli kyllä mä sitten sinne lattiastyroxin heitän. Nyt vasta näen ekan kerran maininnan että pitäisi olla lujempaa fuktisolia rivinteerauksien ja kylppärin lattian alla...pihassa on pino 19 Kg / m3 levyä jotka nyt olen aikoinut koko kellarin lattian alle laittaa jossa siis tulee oleen rivinteeraukset ja kylppärit. Pitääkö mun nyt alkaa jostain taikoa tuota lujempaa versiota jostain noiden rakenteiden alle vai onko 19:sen käyttö ihan tuhoon tuomittu ajatus ?

[Matti Alander]

Kyse on lattiarakenteen painumasta eristeen kokoonpuristuessa seuraavan 50 vuoden aikana. Homma on käytännössä varmuuden maksimointia ja kevyempää levyä on käytetty vastaavissa tilanteissa eikä katastroofia ole syntynyt. Painuma voi olla pari milliä ja lattia tulee irroittaa seinästä reunakaistalla.
Eristeen kokoon puristuminen ilmaistaan prosentteina, mitä suurempi paksuus, sitä suurempi kokokoon puristuminen. Käytä päällimmäisenä lattia eps 100 kpa, niin kokoonpuristuminen on hyvin vähäistä.

[PanuO]

Yleisesti käytetty kombromissi alhaalta ylöspäin on: Sepelitasaus maakaadolla, 100 mm salaojittavaa kapillaarikatkona toimivaa eristettä, 100 mm solupolystyreeniä lattia Eps 100 kpa, suodatinkangas, betonivalu 6mm verkolla jossa 150 mm silmä 80 mm verkko irroitettuna eristeestä 30 mm korokkeilla

Meillä on tarkoitus piikata kellariin menevästä käytävästä vanhat betonivalut ja kalliolattiaa pois. Homma on vasta suunnittelun asteella mutta kyselisin että toimiiko tämä suositus myös kun alla on kallio?