eli kellarissa pahtaa lämpöä koppiin 79 vuismallin valurautainen högfors. alkaa hiljalleen askarrutaa tuon elinkaaren mitta vaikka moni sanookin näitä lähes ikuisiksi vempaimiksi niin itsellä ainakin alkaa arvelluttamaan.
mielessä on monet eri lämmitys vaihtoehdot kattilan tilalle ja tierysti vaihtoehtona olisi uusi öljykattilakin ja täsätä haluaisin kuulla teiltä jotka olette kattilan uusineet niin paljonko öljyn kulutyus on pudonnut? vamasti jonkin verra uskoisin.
ökattilan uusiminne olisi suht hapla investointi mutta ei tuo öljyn hinta hyvältä näytä.......
mielipitetitä toki saa ja pitääkin antaa mitä kattilan tilalle olisi järkevä laitaa!
ippe kirjoitti:eli kellarissa pahtaa lämpöä koppiin 79 vuismallin valurautainen högfors. alkaa hiljalleen askarrutaa tuon elinkaaren mitta vaikka moni sanookin näitä lähes ikuisiksi vempaimiksi niin itsellä ainakin alkaa arvelluttamaan.
mielessä on monet eri lämmitys vaihtoehdot kattilan tilalle ja tierysti vaihtoehtona olisi uusi öljykattilakin ja täsätä haluaisin kuulla teiltä jotka olette kattilan uusineet niin paljonko öljyn kulutyus on pudonnut? vamasti jonkin verra uskoisin.
ökattilan uusiminne olisi suht hapla investointi mutta ei tuo öljyn hinta hyvältä näytä.......
mielipitetitä toki saa ja pitääkin antaa mitä kattilan tilalle olisi järkevä laitaa!
Jos se nyt vielä puksuttaa, niin jotkut vaihtavat suht uusiakin kattiloita kaikenmaailman ilmavesihärveleihin. Vois irrota suht edukkaasti jos sattuu kohdalle..
Mun vanha Etnani (vm. 1963) olisi kestänyt varmasti vielä muutaman vuosikymmenen, mutta vaihtoon se meni siksi, ettei mun lompakkoni kestänyt sen öljynkulutusta.
Tilalle tuli tilapäisratkaisuksi vm. 1999 Jäspi, joka taisi säästää oman hintansa (=300 egeä kattila, Ouman, paisari ja kiertovesipumppu) kuukaudessa mutta asennuskustannuksia (=1500 egeä) sai varmasti säätellä toisenkin talven. Asennuskuluista ison osan muodosti se, että vanhan kattila piti pilkkoa postimerkin kokoisiksi paloiksi jotta sen sai pois.
Öljyssä ei ole enää nykyisin mitään järkeä päälämmönlähteenä, mulla se avittaa enää kahta ilmalämpöpumppua.
Öljyn hyötylämpöarvo on n. 10 kWh/kg. Jos ajattelemme talon tarvitsevan lämmitystä 6 kk ajan keskimäärin 3 kW teholla, öljyä kuluisi 1300 litraa. Hyötysuhde olisi 100%. Vanhojen puulle tarkoitettujen kattiloiden hyötysuhde on kyllä huono. Se on huono sekä puulla että öljyllä. Helpoin tapa arvioida sitä on mitata hormiin lähtevän kaasun lämpötila. Jos se on yli 140, hyötysuhde putoaa alle 80 %. Jos lämpötila on 250, hyötysuhde lienee jo alle 60%. Nämä arvot vaativat jo että öljy palaa kokonaan eikä palamattomia hiilivetyjä esiinny. Nykyaiakiset palokaasuanalysaattorit mittavat hyötysuhteen suoraan.
Lämmön tarve on erittäin venyvä käsite. Eräs iso öljyn kuluttaja on pitää varaaja ja kattila lämpimänä koko kesän öljyllä käyttövettä varten. Yleensä se pidetään vielä 80-90 välillä jolloin hukkalämpö on suuri. Eikö lämpötilan voisi laskea 50 paikkeille jolloin käyttövettä vielä saadaan?
Usein unohdetaan että maa- ja ilmalämpökin ovat sähkölämmityksiä joiden hyötysuhde on vain hyvä. Esitänkin tässä erään vaihtoehdon joka ei ole omani mutta harvinainen. Pistetään nykyaikainen pieni diesel pyörittämään maalämpöpumppua ja lisäksi sähkögeneraattoria. Kaikki moottorin hukkalämpö jäähdytysvedestä ja pakokaasuista otetaan talteen ja niillä esilämmitetään käyttövettä ja lopuksi maalämmön tulovettä.
Tästä järjestelmästä saadaan lämpö ja sähkö edullisesti.