Salaojien toimivuus

[mvi]

Tilasin taloomme salaojat isodrän-levyillä ja nyt epäilyttää niiden toimivuus. Täyttö on tehty jo pari kuukautta sitten ja nyt tuntuu rivinteeraus ja sen edestä lattia kostealta. Liitekuasta näkyy lattiassa selvä kosteuden raja. Viime yönä satoi noin 30mm eikä tarkistuskaivossa näy juurikaan vettä. Onko tämä normaalia kapilaarikosteutta? Pitäisikö tässä vaatia rakennusfirmaa korjaamaan? Älytöntähän se on kaivaa monttu uudelleen auki.

[Juha_P]

Paljonko kellarissa on lämpöä? Entä seinien lämpötila?
Ettei olisi kondenssikosteutta.

[Limes]

Sadevettä ei salaojaputkissa kuuluisikaan olla,pohjavettä vartenhan ne on. Etenkään sadevesiputkiin ei saa johtaa sadevesiä.
Sadevesille on omat sadevesiviemäröinnit joihin rännien keräämä vesi johdetaan.

Onko kellarin lattiankin alla isodränit tai muutoin kapillaarikatko järjestetty.

[mvi]

En ole lämmittänyt kellaria näin kesällä, koska emme käytä kellaria toistaiseksi mihinkään. Mistähän tuon kondenssiveden erottaa?

Lattian alla ei ole isodräniä, mutta tarkoitus olisi sellaiset joskus asennella. Pitäisi sitä ennen todeta, että salaojitus on kunnossa vielä kun takuuta on voimassa.

[Juha_P]

Nyt on ollut otolliset olosuhteet kondenssikosteudelle kellarissa. Hellejakso, jolloin erittäin lämmintä ja kosteaa ilmaa on tullut kellariin. Kun seinien alaosat ja lattia etenkin nurkista on viileämmät kuin ilman kastepiste niin kondensoitumista tapahtuu. Se kosteus on ihan pinnassa ja kuivuu nopeasti kun keli viilenee ja ilmakosteus laskee. Kunhan ilma kellarissa vaan pääsee vaihtumaan.

[Juha_P]

Esim Infrapunamittarilla voi mitata lattian, seinien ja nurkkien lämpötiloja.
Sitten ilman kastepiste esim tuolta http://ilmatieteenlaitos.fi/suomen-hava ... geId=fi_FI

Ja jos mittari näyttää matalampaa lämpötilaa kuin ilmoitettu kastepiste niin kosteutta voi odottaa syntyvän.

[mvi]

Toivottavasti on kyse kondenssivedestä. Tosin eihän sekään hyvää tee eli varmaan pitää jokin koneellinen ilmanvaihto asentaa hormiin. Luulen, että kannattaa odotella kevääseen ja katsoa toimiiko salaojat ennen kuin satsaa lisää.

[villelap]

Kyllä salaojiin voi mennä sadevettä jos maankallistukset eivät ole kunnossa ja aina niitä ei ole mahdollista korjata vanhan talon osalta rakennusmääräysten mukaiseksi jos kellarillinen talo on rinteessä.Niskaoja auttaa jonkin verran mutta ei poista kaikkia sadevesiä salaojista.

Tuliko salaojat ja eristeet tarpeeksi syvälle? Tuliko salaojat anturan alapuolelle ja eristeet anturaan asti? Katsoitko työn jälkeä kun kaivanto oli auki? Kaikki rakennusfirmat eivät tee asioita oikein. Yleinen virhe on tehdä kaivannosta liian matala jos halutaan päästä helpolla.Oliko urakkasopimus? Onko valokuvia tekovaiheista? Niistä voi asioita tarkastella jälkikäteen. Sellaiset kannattais aina olla jos vaikka talon myy joskus.

Jos haluat selvittää salaojien syvyyden jälkeenpäin niin avaa tarkistuskaivon kansi ja mittaa salaojaputken syvyys maan pinnasta ja sen jälkeen mittaat kellarin lattian maan pinnasta. Salaojan pitäisi olla selvästi syvemmällä (esim 30-50cm) kuin lattiasi yläpinta kellarissa. Jos salaojat ovat liian pinnassa, tee reklamaatio.

Siinä jotain´pohdittavaa.

[Ves_ku]

Kylmä kalja käteen ja kellariin pohtimaan tilannetta. Tölkistä voi todeta kondennsin mahdollisuuden joka on tähän aikaan aika suuri. Lattianrajassa olevat pinnat voivat olla yllättävänkin kylmiä jolloin kondennsin todennäköisyys on suuri.

[Juha_P]

Kylmä kalja käteen ja kellariin pohtimaan tilannetta. Tölkistä voi todeta kondennsin mahdollisuuden joka on tähän aikaan aika suuri.

Meinasin tuossa edellä ottaa tämän kaljatölkkitestin esille mutta päädyinkin sitten tieteelliseen lähestymistapaan, koska ollaan keskellä viikkoa.

[Matti Alander]

Rakenteiden kosteustekninen toiminta on erittäin monimutkaista, koska se on aina monen tekijän summa. Salaojittavan eristeen toimivuutta ei tarvitse epäillä, toimii kuin junan vessa, minulla on siitä lähes 20 vuoden kokemus tuhansien kohteiden osalta.
Asennustyössä tietysti saattaa olla virheitä, mutta en nyt aivan ensimmäiseksi lähtisi sitäkään epäilemään. Mainitsit ettei salaojan tarkastuskaivoissa ole vettä ja sehän on hyvin mahdollista, koska salaojitusputkien alla tulee olla 100 mm paksu sepelikerros 5 - 11 mm. Vesi kulkee helpointa tietä ja siksi pääsääntöisesti sepelikerroksessa, eikä välttämättä kulkeudu kaivoihin laisinkaan.
Perusvesikaivosta kyllä sitten viimeistään tulisi löytyä vettä, mikäli purkulinja on toteutettu oikeaoppisesti savisululla, joka estää pohjaveden kulkeutumisen sorastuksessa.
Talo on myös sitonut kosteutta itseensä jo kymmeniä vuosia, joten täydellinen kuivuminenkin ilman koneellisia kuivaustoimenpiteitä kestää vähintään yhden lämmityskauden. Salaojittavan eristeen kuivaava ominaisuus perustuu lämpötilaeroihin ja kellarin lämmittämiseen, jolloin ylimääräinen kosteus työntyy ulospäin matalamman vesihöyrynpaineen suuntaan.
Kondenssiongelmat ovat varsin yleisiä kuumana kesänä viileissä kellareissa joissa on huono ilmankierto, mutta itse epäilen kapillaarista kosteudennousua maaperästä talon alta. Rivinteerauksessa ei mitä ilmeisemmin ole kapillaarikatkoa ja lämmittämättömässä kellarissa ulkopuolen eristyskerros kuivattaa hitaasti, koska rivinteerattu rakenne sijaitsee jo varsin kaukana ulkopuolesta.
Lämpöä nostamalla rivinteerauskin mitä ilmeisemmin kuivaa ulospäin, sitä voi koettaa vaikka ensin lämpöpuhaltimella suoraan rivinteeraukseen puhaltamalla lämmintä ilmaa, samalla poistuu myös rakenteen lämpötilan noustessa kondenssi.
Mikähän on rivinteerauksen materiaali, jos se on kevytsoraharkkoa ei kosteuden aiheuttama tumma värimuutos poistu, kuten tiilestä tai betonista, mutta rakenne voi silti olla kuiva.
Varsinainen salaojitus putkitus ulkopuolella ei pahemmin rakenteita kuivaa, ainoastaan vähentää kosteuskuormaa, kuten rännivesijärjestelmä ja tiiviit maakallistuksetkin.
Nykyinen lattiarakenteesi on periaatteessa samanlainen kuin entinen kellarinseinäsikin, siis sisäänpäin kuivuva, ilman kapillaarikatkoa. Siksi sen operointia tulisi myös harkita. Eihän lattiassa ole muovimattoa tai tiivistä maalausta, joka estäisi sisään päin kuivumista ja siirtäisi kosteutta rivinteerauksen alle ?
Kapillaarisuus on yleisesti rakenteen paksuuden verran, eli jos rivinteeraus on 10 cm paksu tiili on kapillaarisuus 10 cm, tai jos kellarinseinä on puoli metriä paksu on huokoisalipaineen kosteutta nostava vaikutus 50 cm.
Mikäli suuria rakennusvirheitä ole tehty kuivaa kellarisi lämmittämällä kohtuullisen nopeasti ja ongelma vähenee, sekä melko varmasti poistuu yhdessä lämmityskaudessa. Kuivumista voidaan tehostaa myös ilmankuivaajalla väliaikaisesti, mutta yleensä se on tarpeetonta salaojittavien lämmöneristeiden yhteydessä.

[tessu]

Jaa että pohjavesi siellä salaojassa menee no meillä se pohjavesi kyllä menee tai ainakin PITÄISI mennä talousvesikaivoon.
Tää kun on savimaata niin paljon pitää tapahtua jos toi pohjavesi monienmetrien syvyyksistä nousee pintaan.
Mutta tottahan tuo on että sadevedet täytyy ohjata AINA talosta poispäin,tässä hieman mutkikas juttu kun rinteessä ollaan mutta on onneksi vesi pysyny pois kellarista,kosteutta tietysti on kun ei ole sen suuremmin eristelty

[Limes]

Jaa että pohjavesi siellä salaojassa menee no meillä se pohjavesi kyllä menee tai ainakin PITÄISI mennä talousvesikaivoon.
Tää kun on savimaata niin paljon pitää tapahtua jos toi pohjavesi monienmetrien syvyyksistä nousee pintaan.
Mutta tottahan tuo on että sadevedet täytyy ohjata AINA talosta poispäin,tässä hieman mutkikas juttu kun rinteessä ollaan mutta on onneksi vesi pysyny pois kellarista,kosteutta tietysti on kun ei ole sen suuremmin eristelty

Talousvesikaivosta onkin kätevä tarkistaa pohjaveden korkeus Aika monta turhahkoa ja kallista salaojitusta näihin on tehty...
Toki jos sisäänpäin kuivuva kellari muutetaan nykyaikaiseen asuinkäyttöön ja ulkopuolet muutenkin revitään auki salaojittavien
eristeiden asentamiseksi niin siinähän nuo tulee samalla ja lienee tarkoituksen mukaisetkin tuolloin.

Yhtään saivartelematta (vaikka siltä tuntuisikin) niin sadevedet kuuluisi ohjata sadevesiviemäreillä ja sulamisvedet maan kallistuksilla.
Kalliolle rakennettu sitten onkin asia erikseen,mitä vesiä milloinki kallion pintaa mahdollisesti liruu.

[mvi]

Taisi olla kondenssivettä suuremmaksi osaksi, koska kuivahti aika nopeasti helteen hellitettyä.

Tosiaan on tiilestä muurattu rivinteeraus (n. 10cm ilmarakoineen). Pääällä on rappaus, jossa on tummentumia ja hieman kostealta tuntuu jatkuvasti Jospa piikkaisi lattian ja laittaisi 20cm salaojittavaa eristettä uuden valun alle, niin kaikki kapilaarikosteuden ei pitäisi nousta vaan kulkisi helpompaa tietä harvempaan materiaaliin. Jos kellaria ei halua lämmittää säästö syistä, niin voiko kosteus lähteä väärään suuntaan eli sisälle päin.

Onko suosituksia jostain tyylikkäästä rappauksesta kellarin sisäpuolelle? Tikkurilan "tunto kivi" olisi näyttävä, mutta en tiedä henggittääkö se vaaditulla tavalla.

[Matti Alander]

Lattian operointikaan pahaksi olisi, mutta rivinteerauskin kyllä kuivuu ulospäin, kunhan päästään lämmityskauteen ja lämmität kellaria. Keltaiset läiskät laastista eivät välttämättä poistu vaikka rivinteeraus kuivaisikin. Joudut uusimaan rappauksen tai maalaamaan sen. Salaojittavalla eristeellä operoidun seinän voi yleensä maalata tiiveemmälläkin pinnoitteella, koska kuivuu pääsääntöisesti ulospäin.
Kesäaikaan kellariin tulee runsaasti kosteutta tuuletusilman mukana ja myös eristämättömän kellarin maan yläpuolisen osan läpi vesihöyrynä. Kun ulkopuolen lämpötila on helposti auringon lämmittämässä seinässä 50 astetta ja sisällä kellarissa 15 astetta on kosteusvirta kohti kellaria.
Helteillä kondenssi oli yleistä monissa kellareissa ja eristämättömissä vieläkin yleisempää.
Kapillaarinen kosteudennousu on yleinen riesa rintamamiestalojen perustuksissa ja johtuu kapillaarikatkon puutteesta.