Styrox rivinteerauksen välissä?
Styrox rivinteerauksen välissä?
-53 rakennetun purulaatikon kellariin on aikoinaan muurailtu rivinteerausta taval tiilellä, väliin on kuitenkin ängetty 50mm styroks levyä. Keväällä kaivettiin kellari ulkopuolen auki ja laitettiin ulkopuolelle salaojat,Isodränit ja rännivesiputket. Tarkoituksena alkaa pikkuhiljaa tekemään kellariin lämmintä käyttötilaa. Lähinnä vierashuonetta, pojille pelihuonetta ja kodinhoitotiloja jne... Nykyisestä seinästä saisi ihan siistin rappaamalla tai ruiskuttamalla tiilen liki tasaiseksi ja maalaamalla sen. Tätä styrox-riventerausta on sen verran pystyssä, että sen purkaminen olsisi käsipelissä melkoinen homma.
Nyt lähinnä mietityttää se, että millaisen ongelman tuo Styrox tuolla riventeerauksen välissä mahd. aiheuttaa vai aiheuttaako mitään kun sokkelin pitäisi nyt kuivua ulospäin?
Nyt lähinnä mietityttää se, että millaisen ongelman tuo Styrox tuolla riventeerauksen välissä mahd. aiheuttaa vai aiheuttaako mitään kun sokkelin pitäisi nyt kuivua ulospäin?
Re: Styrox rivinteerauksen välissä?
Tällä foorumilla on valistettu, että styrox on höyryn läpäisyltään puun/betonin tasoa eli ei kai se sisäänpäin kuivumista estä.
Isäukon talossa on koko kellari 80-luvulla rivinteerattu juuri samalla tavalla ja siinä on yksi jokakeväinen ongelma: parissa kohdassa, jossa sulamisvedet pääsevät sokkelin kanssa kosketuksiin, ei maali pysy rivinteerauksessa. Ollaan päätelty, että näissä kohdissa styrox "johtaa" kosteuden sokkelista rivinteeraukseen. Nämä kohdat ovat kämmenen kokoisia ja melkein maanpinnan tasalle eli noin 1,5m kellarin lattiasta, joten kapillaarista nousua se ei voi olla. Patolevy ulkopuolella kai poistaisi tämänkin ilmiön. (Ja se lateksi siinä rivinteerauksessa on kanssa huono juttu mutta kun ukko on vähän itsepäinen
)
Isäukon talossa on koko kellari 80-luvulla rivinteerattu juuri samalla tavalla ja siinä on yksi jokakeväinen ongelma: parissa kohdassa, jossa sulamisvedet pääsevät sokkelin kanssa kosketuksiin, ei maali pysy rivinteerauksessa. Ollaan päätelty, että näissä kohdissa styrox "johtaa" kosteuden sokkelista rivinteeraukseen. Nämä kohdat ovat kämmenen kokoisia ja melkein maanpinnan tasalle eli noin 1,5m kellarin lattiasta, joten kapillaarista nousua se ei voi olla. Patolevy ulkopuolella kai poistaisi tämänkin ilmiön. (Ja se lateksi siinä rivinteerauksessa on kanssa huono juttu mutta kun ukko on vähän itsepäinen
-
tessu
Re: Styrox rivinteerauksen välissä?
Meillä kans isäukko laittoi nimenomaan styroxit kellarin seiniin koolasi ja lastulevy päälle,koska stytrox ei ime vettä niinkään kuin villa.
Eipä tuosta haittaa vielä ole ollu ja jos vaikka lahoiskin niin ei muuta kuin se kohta uusiks,aateltiin kokeilla tuleekos sieltä vettä kun syvennettiinkin kellaria mutta eipä sitä ole tullu joten kait tuo levyseinä kestää.
nythän on kyllä kaikkee muutakin jo markkinoilla mikä ei ees mätäne,mut villaa ei tuonne laitettu just sen takia jos se imee veden niin eipä kuivukaan
Eipä tuosta haittaa vielä ole ollu ja jos vaikka lahoiskin niin ei muuta kuin se kohta uusiks,aateltiin kokeilla tuleekos sieltä vettä kun syvennettiinkin kellaria mutta eipä sitä ole tullu joten kait tuo levyseinä kestää.
nythän on kyllä kaikkee muutakin jo markkinoilla mikä ei ees mätäne,mut villaa ei tuonne laitettu just sen takia jos se imee veden niin eipä kuivukaan
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Styrox rivinteerauksen välissä?
Styrox eriste eli solupolystyreeni rivinteerauksen ja seinän välissä on kohtuullisen toimiva rakenne, vaikka parasta olisikin jos kaikki lämmöneristys olisi ulkopuolella. Syrox eristeen lujuudesta riippuen vesihöyrynvastus on suunnilleen samaa luokkaa, kuin betonillakin. Erittäin lujissa paisuttamalla tehdyissä esim. 200 kpa solupolystyreenilevyissä, joita nykyisin on saatavissa vesihöyryn vastus on merkittävästi suurempi ja suulakepuristetut Styrfoam levyt ovat käytännössä höyrytiiviitä, samoin uretaani tuotteet.
Suurin kosteusmäärä pyrkii ulkoseinään kapillaarisesti ja käyttämällä salaojittavia täysin vesihöyryn vastuksettomia tuotteita, saadaan kapillaarinen kosteus työntymään viileämmän maaperän suuntaan ja pisaroitumaan ulkopuolen salaojittavassa lämmöneristyskerroksessa tai maaperässä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että ulkopuolen salaojittavan eristyskerroksen tulisi olla eristyskyvyltään tupla, niin tuote toimii, joskin hieman hitaammin kuivaajana.
Styrox levy tuskin siirtää kosteutta ulkoseinästä kapillaarisesti, kysessä voi olla mahdollisesti jokin muu vuoto maaperästä. Kapillaarisuus kyllä lisääntyy melkoisesti kun rivinteerauksen molemmin puolin on tiivistä pintaa, maali ja toisella puolella Styrox. Maali korkkaa koska rivinteeraus pyrkii kuivumaan sisäänpäin. Kivivilla on paljon mainettaan parempi, eikä ime kosteutta itseensä kovinkaan helposti, eikä sitä pidä sekoittaa lasivillaan. Kivivillaa löytyy myös vesioita jotka on tarkoitettu käytettäväksi maakosketuksessa, sekä sitä käytetään jäteveden puhdistamojen suodattimena.
Sisäpuolista koolaamista kellarissa puulla ei voi suositella millään eristeellä, siinä piilee aina omat riskinsä orgaanisena aineena. Samoin on pelkän sisäpuolisen lämmöneristeen asentaminen, joka jäähdyttää perustusrakennetta. Aivan sama koskee lattioita, rakenne ei eroa seinästä muuten kuin, että se on vaakasuorassa.
Ulkopulisilla höyrynsulkuna toimivilla rakenteilla on kapillaarisen kosteudennousun yhteydessä myös omat ongelmana ja tämä koskee patolevyjä, sekä bitumirakenteita.
Korjausrakentaminen ja uudisrakentaminen eroavat toisistaan, mutta aina on turvallisin vaihtoehto asentaa lämmöneristys ulommaiseksi diffuusiavoimena, sisäpuoli voi kyllä olla höyrytiivis ilman ongelmia.
Suurin kosteusmäärä pyrkii ulkoseinään kapillaarisesti ja käyttämällä salaojittavia täysin vesihöyryn vastuksettomia tuotteita, saadaan kapillaarinen kosteus työntymään viileämmän maaperän suuntaan ja pisaroitumaan ulkopuolen salaojittavassa lämmöneristyskerroksessa tai maaperässä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että ulkopuolen salaojittavan eristyskerroksen tulisi olla eristyskyvyltään tupla, niin tuote toimii, joskin hieman hitaammin kuivaajana.
Styrox levy tuskin siirtää kosteutta ulkoseinästä kapillaarisesti, kysessä voi olla mahdollisesti jokin muu vuoto maaperästä. Kapillaarisuus kyllä lisääntyy melkoisesti kun rivinteerauksen molemmin puolin on tiivistä pintaa, maali ja toisella puolella Styrox. Maali korkkaa koska rivinteeraus pyrkii kuivumaan sisäänpäin. Kivivilla on paljon mainettaan parempi, eikä ime kosteutta itseensä kovinkaan helposti, eikä sitä pidä sekoittaa lasivillaan. Kivivillaa löytyy myös vesioita jotka on tarkoitettu käytettäväksi maakosketuksessa, sekä sitä käytetään jäteveden puhdistamojen suodattimena.
Sisäpuolista koolaamista kellarissa puulla ei voi suositella millään eristeellä, siinä piilee aina omat riskinsä orgaanisena aineena. Samoin on pelkän sisäpuolisen lämmöneristeen asentaminen, joka jäähdyttää perustusrakennetta. Aivan sama koskee lattioita, rakenne ei eroa seinästä muuten kuin, että se on vaakasuorassa.
Ulkopulisilla höyrynsulkuna toimivilla rakenteilla on kapillaarisen kosteudennousun yhteydessä myös omat ongelmana ja tämä koskee patolevyjä, sekä bitumirakenteita.
Korjausrakentaminen ja uudisrakentaminen eroavat toisistaan, mutta aina on turvallisin vaihtoehto asentaa lämmöneristys ulommaiseksi diffuusiavoimena, sisäpuoli voi kyllä olla höyrytiivis ilman ongelmia.
Re: Styrox rivinteerauksen välissä?
Viittasit tällä ilmeisestikin postaukseeni kukkivasta kohdasta rivinteerauksessa.Matti Alander kirjoitti:Styrox levy tuskin siirtää kosteutta ulkoseinästä kapillaarisesti, kysessä voi olla mahdollisesti jokin muu vuoto maaperästä
Ei sitä nyt sen enempää tarvitse pohtia mutta jatkan sen verran että nämä kaksi tiiltä joissa maali ei pysy, ovat muurauksessa jääneet hiukan sisemmiksi kuin muut tiilet. Eli ovat ilmeisesti tiiviisti kosketuksissa styroxiin ja painavt styroxin vastaavasti sokkeliin. Sokkeli on ulkopuolelta ehjä mutta sitä lusikalla kaivettavaa säästöbetonihöttöä sementtipulan vuodelta -47. Jos kosteus nosisi rivinteerauksessa lattiasta niin luulisi maalin korkkaamista olevan alempanakin mutta nämä tiilet ovat tosiaan 1,5 korkeudessa lattiasta. Tästä päättelen, että se tulee vaakasuuntaisesti. Siirtyyko kosteus kapillaariseti vai esimerkiksi styrox-levyjen saumakohdassa ihan valumalla, on vaikea sanoa mutta "kevättulvaan" ilmiö ajallisesti liittyy.
Re: Styrox rivinteerauksen välissä?
Onko muuten mitään keinoa erottaa päältä päin mitä styroxia nuo levyt ovat. katon rajasta on yksi kohta auki ja levy näkyy. Levyjen ikää en osaa sanoa. Hyvin alkoi kyllä rivinteerauksen alaosa puskemaan kalkkihärmää kun sai ulkopuolelle Isodräniä 100mm ja kosteammalle puolella 200mm. Samoin kalkkihärmää tunkee nurkista missä tiiliribenteeraus liittyy päistään perusmuuriin ja yhteen öljyvaraston väliseinään. Sadevedetkin kun menee nykyään kaivoon ja siitä kukkapenkkeihin ja nurmikolle letkulla.
-
Matti Alander
- Jäsen

- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Styrox rivinteerauksen välissä?
Ovat usein niinsanottuja henkimaailman juttuja ja tuskin näin pienen ongelman vuoksi yöunia kannattaa menettää. Styrox levy kuitenkin on niin huonosti kosteutta imevä ja siirtävä, joten vaakasuuntainen kapillaarisuus oikein tunnu uskottavalta.
Ei nyt kuitenkaan isketä tiiliä paikaltaan ja katsota niiden taakse, seuraa tilannetta ongelma aiheuttaja voi selvitä aivan maalaisjärjellä.
Ei nyt kuitenkaan isketä tiiliä paikaltaan ja katsota niiden taakse, seuraa tilannetta ongelma aiheuttaja voi selvitä aivan maalaisjärjellä.
Re: Styrox rivinteerauksen välissä?
Matti Alander kirjoitti:Ei nyt kuitenkaan isketä tiiliä paikaltaan ja katsota niiden taakse, seuraa tilannetta ongelma aiheuttaja voi selvitä aivan maalaisjärjellä.
Re: Styrox rivinteerauksen välissä?
Jos se on valkoista ja selkeästi erottuvista pikku palleroista koostuvaa niin se on sitä perus styroxia. Murtuu helposti sormin ja ne pallerot irtoavat sormien välissä pyörittelemällä. Olisiko sinne raaskittu muuta laittaakaan.tossmi kirjoitti:Onko muuten mitään keinoa erottaa päältä päin mitä styroxia nuo levyt ovat.
