Akrylaattimaalia sisälle puupintaan?

[akim]

Olisi pieni pulma pintakäsittelyn suhteen. Saisin taloon sisälle kattoon ja sisäseiniin valmiiksi maalattua puupanelia samaan hintaan kuin puuvalmista panelia. Tai puuvalmis on aavistuksen halvempaa, mutta maalien kanssa menee hinta samoihin. Valmiiksi maalattu paneli säästäisi äärettömästi aikaa, koska ei tarttisi sutia ensin ponttiin maalia. Mulla ei ole mitään paikkaa missä maalata panelit ennen asennusta ja ennen kaikkea mitään paikkaa mihin ne saisi kuivamaan. Maalatun panelin pinnassa on siis valmiiksi vain akrylaattimaali. Jos ostaisin puuvalmista, niin vetäisin pintaan melko varmasti Uulan himmeää sisäöljymaalia tai Intoa. Periaatteessa kai tuo akrylaatti ei sisäpinnassa erityisemmin haittaa, koska sen takana ei ole mitään höyrysulkua.

Talo on siis perus-1.5 kerroksinen kylmällä ullakolla. Ullakolle on myöhemmin tarkoitus tehdä (ehkä) lämmintä tilaa. Talon välipohjassa ja seinissä on sahapurua ja seinät on sisäpuolelta lisäeristetty 50 mm Ekovillalla ja Vitalilla. Välipohja on myös eristetty sisäpuolelta (eli alapuolelta) 150-200 mm Vitalilla. Jos ullakosta tehdään lämmintätilaa, niin varmasti imen purut sieltä pois koolausten välistä ja puhallan pohjalla aavistuksen verran ekovillaa ja jätän reilun tuuletusraon 100 mm esim. Mutta onko siinä mitään järkeä? Suurin osa lämmöstähän (40%)? nousee/karkaa ylös ja kosteus sen mukana välipohjaan ja eristeisiin. Jos yläkerrassa on vaikka maalattua lautalattia pintana, niin kosteushan jää kahden pinnan väliin. Tuottaako ongelmia? Toisaalta auttaako tässä öljymaalikaan puupanelin pinnassa, jos kuivuiminen tapahtuu pääasiassa ulos- ja ylöspäin? Aikaisemmin seinissä ja katoissa oli pintana haltex, joka oli maalattu lateksimaalilla jota oli reilu kerros.

Akrylaattimaali puolestaan seinissä ja katossa estäisi aika lailla kosteuden pääsyn välipohjaan ja seiniin, eli olisiko se jopa parempi vaihtoehto sitä kautta. En osaa päättää. Ilmanvaihto on nyt painovoimainen ja ainakin autom. kosteusohjattua puhallinta olen suunnitellut kylpyhuoneen katon poistoputkeen. Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla olisi myös melko helppo toteuttaa myöhemmin, eikä olisi kovin pahan hintainen (n. 1200 €). Muutaman vuoden talo kuitenkin olisi asuinkäytössä ilman sitä.

[Hejää80]

Muovimaaleissa on se hyvä puoli että niiden ei tarvitse kuivua kuin tovin maalausten välissä, varsinkaan talvella, ja ne peittää todella hyvin eli maalauskertoja tulee ainakin yksi vähempi (öljyllä 3-4 pohjan päälle). Toisaalta irrallaan maalaamalla hyvällä pensselillä ja öljyvärillä saa tasaisimman jäljen.

Öljymaalit tunnetusti ottavat tuntitolkulla kuivua, ja vaativat mielellään luonnonvaloa kuivumiseen paksuina kerroksina. Ne on myöskin jopa vesitiiviimpiä kuin muovimaalit, ainakin näin olen ymmärtänyt. Itse kyllä maalaan listat, karmit ja pokat öljymaaleilla mutta seinät ja katot pvac muovimaaleilla.

Jos maalaa jo asennettua panelikattoa se on tehtävä talvella jolloin laudat ovat kaikkein kuivimmillaan ja pontit eniten auki. Muina vuodenaikoina pontit umpeutuvat lautojen turvotessa, eli kesällä maalatessa on talvella ponteissa raidat.

Kylmässä yläpohjassa (vintillä) pitäisi eristeen ja sen päälle rakennetun lattian välissä olla 5cm tuuletusrako ja sen lisäksi mielellään parin millin raot laudoissa. Toki purut ja ponttilaudat menee ilman tuuletusrakoakin koska tiivistyvä kosteus siirtyy eristeissä laajalle alueelle ja kuivuu olosuhteiden parantuessa. Yleisesti rakenne aina ulospäin harveneva.

Sisäpinnan tiiveys saa olla mahdollisimman tiivis, mutta vuotoja on aina kun höyrynsulku ei vanhassa ole yhtenäinen välipohjien ja aukkojen kohdalta kuitenkaan. On myös rakenteita joissa ei ole lainkaan erillisiä höyrynsulkuja (muovi, paperi), kuten siporex-, leca- ja tiilitalot, joiden tiiveys perustuu sisäpinnan hienotasoitteeseen ja maaliin ja saumattomuuteen.

[akim]

Juu, ei ollut tarkoituskaan maalata paneeleita kokonaan paikoillaan. Urosponttiin ennen asennusta vain maali. Tuo voisi jotenkin onnistua pienessäkin tilassa kun panelit saisi päällekkäin pinoon kuivamaan. Yritin etsiä tietoa miten akrylaattimaali ja sisäöljymaali läpäisevät vesihöyryä, mutta eipä sellaista tietoa nyt mistää tietenkään löydy. Aika pers-eestä, koska luulisi että maalitehtaat jotenkin testaavat tuotteitaaan. Kiinnostaisi tosiaan tietää, kumpi maalia oikeasti muodostaa tiiviimmän höyrysulun sisäpintaan. Ihmettelen myös, minkä takia kaikissa tutkimuksissa sisäpinnassa on aina pinnoittamaton puukuitu- tai puu-pinta, eikä lisäksi yhtenä vertailukohtana jollain sisämaalilla maalattu puupinta. Ei noista hengittävän rakenteen tutkimuksista ole käytännössä mitään hyötyä, koska käytetyt rakenteet eivät vastaa oikeasti todellisuutta ja anna riittävästi vertailukohtia. Olisi kiva tietää mistä saisi ostettua sitä "diffuusiota läpäisevää maalia".

[jope]

Taitaa kuule olla kaikki hengittävän rakenteen tutkimukset ns. persiistä. Diffuusio vapaan pinnoitteen edut on snake-oil ja mielikuva asioita. Isot firmat tietää tämän mutteivat viitsi tapella tuulimyllyjä vastaan kun uskonasiat on monille tärkeitä. Pääsee helpommalla kun lätkii purkin kylkeen että meitin maali se hengittää....
Älä laita lateksia tai maalia ollenkaan jos pitää hengitellä. Kaikki sidosainepigmentti sössöt merkistä ja mallista riippumatta sulkee puun pintaa ja samalla sitomisominaisuuksia. Kaiken vähiten joku sprii pigmetti litku.