Asiaan vaikuttaa monta eri seikkaa. Tärkeimmät ovat lämmön lähteen sijoittuminen ja lämmityskauden pituus. Lämmityskausi Turussa on lähes 2kk lyhyempi kuin Rovaniemellä. Yleisesti käytetyn sähkön vaikutus lämmitykseen riippuu siis tuosta lämmityskauden pituudesta. Monesti vain unohdetaan että osa tästä kulutuksesta käytetään usein varsin energiasyöpöissä ulkovaloissa, jolloin sitä ei voi laskea lämmönlähteeksi.
Joidenkin mielestä hehkulampun lämmitys kellarissa tai asuinkerroksissa kesällä on kumma kyllä tarpeellista ja lämmitykseksi laskettavaa.
Mielestäni aivan liian usein ollaan sitä mieltä, että varaajan tai keskuslämmityskattilan lämpövuodot on ok, koska lämmittäähän ne taloa kuitenkin. Tällainen lämmönlähde päästää ilmeisesti keskimäärin 0,15kWh (=reilu 1300kWh vuodessa). Kattilan vuodot moninkertaistuvat, jos ilma pääsee virtaamaan kattilan läpi myös sen poltton ollessa sammuksissa.
Hämmästyin tässä itsekkin kuin satuin näkemään sähkölämpöpatterin hyötysuhteen 96% - ei siis 100%. En tiedä mihin erotus menee.
Itse pyrin minimoimaan väärässä paikassa väärään aikaan olevat lämpöhäviöt mahd. hyvin.
Kyllä työ lämpimänä pitää